Merkintöjä kaavoitus- ja rakentamislaista: Asukas ei edelleenkään pääse mukaan sinne, missä kysytään, mitä on tarvis tehdä, miksi ja mitä tavoitellaan

4.11.2021 Anders HH Jansson, helsinkiläisen Artova-kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja

Blogisarjassa asiantuntijat kommentoivat lausunnolla olevaa lakiehdotusta

Uusi kaavoitus- ja rakentamislakiehdotus on nyt tullut lausunnoille – aikaa lausumiseen on 7. joulukuuta asti. Tämä 779-sivuinen paketti on ollut ja lienee jatkossakin varsin kiistanalainen; nyt lausuntoa pyytää ympäristöministeriö, jotta hallituksen ei – kai vielä – tarvitsisi siihen tarttua. On sanottu, että ristiriidat liittyvät mm. maanomistukseen, ELY-keskukseen ja kuntien asemaan, mutta itse löydän sieltä vielä hankalammankin kiistakapulan: osallistumisen.

Osallistumisesta ja vaikuttamisesta puhutaan lakiehdotuksessa paljon. Kunnan tiedottamisvelvoitetta laajennetaan sekä suunnitteluvaiheiden että esitystapojen suhteen. Silti ehdotus pysyy samoissa vanhoissa raameissa. Osallistuja saa kyllä tietää ja voi olla mukana, kun arvioidaan vaihtoehtoja, mutta ei oikeastaan koskaan pääse mukaan sinne, missä kysytään, mitä on tarvis tehdä, miksi ja mitkä ovat tavoitteet.

Toimiiko digitaalinen kaavoitus käytännössä?

Suuri kysymys on tietomallien visualisointi ja niiden toimivuus käytännössä. Nyt on siis tarkoitus siirtyä kaavoitukseen, joka on kokonaan digitaalinen. Tähän asti pdf-muotoinen kartta on ollut suunnittelun keskiössä. Tietomallista tulee tuottaa ihmisymmärrettäviä visualisointeja sekä muuta esteettömän saavutettavuuden edellyttämää tuotosta.

Tietomalli liittyy valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, joka käytännössä on kaikkien paikkojen kaikkien paikkatietojen pesä ja johon joka suunnitteluvaihe tuodaan ja josta jokainen voi hankkia tietoa, kun naapurissa tapahtuu jotain. Yksi tällainen järjestelmä tulee vastaan, kun avaa kartta.hel.fi-palvelun, jossa eri tasoja löytyy jokunen sata, esimerkiksi turvallinen rakentamisen korkeusasema vuoden 2100 nykyisen ilmastoennusteen mukaan (yleensä noin 3,4 metriä meren pinnan yläpuolella).

Esimerkiksi Apotti-järjestelmän valossa epäilys herää, josko tämä järjestelmä saadaan valtakunnallisesti toimivaksi sekä siihen nojautuva suunnittelumenettely osallistamisineen joustavaksi ja tehokkaaksi. Huomataanko lopulta jälleen kerran, että helsinkiläisillä on oma systeemi ja valtakunnalla omansa? Näinhän kävi silloin, kun Helsinki muodosti oman koordinaatistonsa ennen kuin valtakunta ehti mukaan. Ne olivat hyvin erilaiset vaikkapa Sipoossa – Nikkilän sairaala yhdessä, Nikkilän kylä toisessa. Onneksi silloin paperikopionmuotoiset kaavakartat eivät koordinaateista välittäneet; maanmittarimme kylläkin kirosi, kun Porvoon toimisto sai 400 tontinmittausta palautettuna virhelaskelmien takia.

Asukkaalla edelleen liian pieni rooli suunnittelussa

Saattaa olla, että tekniselle uudistukselle on asetettu aivan liian kovat tavoitteet ja taasen kansalaisten roolille aivan liian heikot. Kansalaisiltahan odotetaan yhä suurempaa vastuuta oman elämänmuotonsa kestävyydestä, valintojensa kaukonäköisyydestä, monimutkaisen maailman hallinnasta. Mutta silloin kansalaisille on myös annettava mahdollisuus olla mukana, kun ratkaistaan näiden valintojen edellytyksiä mm. asumisen ja julkisten palvelujen osalta – kun suunnitellaan miten maata ja kaupunkeja rakennetaan ja maata käytetään.

Ehdotuksen 64 § käsittelee tiedottamista. Se, mikä oikeastaan puuttuu, on 64b, jossa avataan osallistuminen siihen, kun päätetään kaavan tarkoituksesta ja merkityksestä, suunnittelualueesta ja sen sijainnista, kaavoituksen lähtökohdista, tavoitteista ja aikataulusta – mistä nyt 65§ssä kerrotaan tiedotettavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Anders HH Jansson on eläkkeellä oleva arkkitehti, joka urallaan ehti kiertämään mm. niin Sipoon kunnan kuin Tielaitoksen käytäviä – peltopoluista moottoriteille – ja osallistua niin YVAn kuin melumallien kehittämiseen. Nyt hän toimii Artovan, eli Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki alue- ja kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajana, katufestarin liikenteenohjaajana ja historiaprojektin vetäjänä.

 

Muut ilmestyneet Merkinnät:

Merkintöjä kaavoitus- ja rakentamislaista: Saako kulttuuriympäristö riittävän turvan kiinteistöjalostamiselta?

Uutinen lakiuudistuksesta

Kotiseutu- ja kulttuuriperintökentän näkemys esiin! Massiivisesta kaavoitus- ja rakentamislaista mahdollisuus antaa nyt lausunto