Etusivu > Kotiseutublogi > Korona ei horjuta kotiseutuliikettä – ”ei kotiseuturakkaus mihinkään koronaan kaadu”
Korona ei horjuta kotiseutuliikettä – ”ei kotiseuturakkaus mihinkään koronaan kaadu”
21.8.2020 Liisa Lohtander, Suomen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö
Kotiseutuliitto vastaa kentän ääneen. Tarjoamme tukea ja neuvontaa etävälineiden käyttöönotosta, ideoita ja vinkkejä uudenlaisista toimintamuodoista sekä näkyvyyttä jäsentemme tekemälle työlle ja sen merkitykselle yhteiskunnan tasolla. Päämääränämme on kestävä kotiseutu.
Jutun sitaatit tuoreen jäsenkyselyn vastauksista.
Liisa Lohtander kotiseutuhommissa. Kuva: Jan Erola.
Keväällä 2020 alkanut poikkeusaika on koetellut meitä kaikkia, myös kotiseutu- ja kulttuuriperintötoimijoita. Uusi tilanne on tuonut Kotiseutuliiton jäsenyhteisöille laidasta laitaan niin uutta virtaa kuin totaalisia lamaantumisen hetkiä – harvan yhteisön kokemus poikkeusajasta on neutraali. Tämä selviää toukokuussa avaamastamme jäsenkyselystä, joka on edelleen auki osoitteessa bit.ly/koronavaikutukset.
Etenkin alkukesällä vastaajien mielessä päällimmäisenä olivat melko tiukkojen rajoitusten tuomat haasteet yhdistystoiminnan käytöntöihin ja kesän tapahtumiin, mutta kotiseutuliike on vahva ja kotiseututyön merkitys on niin syvään juurtunut, että sen uskotaan kantavan poikkeusoloja pidemmälle.
”Kotiseutu näyttäytyy turvallisena ja vaalittavana.”
”Tulevaisuus tuo tullessaan huomattavasti aktiivisemman yhteisön eri tasoilla.”
”On tosi tärkeää, että kotiseututyö jatkuu ja yhteisöllisyys vain kasvaa paikkakunnalla. Ehkä näin käykin koronakolhun jälkeen.”
”Olemme saaneet paljon uusia jäseniä, ja nuorempien edustusta.”
”Onhan kylällä heräillyt uudenlainen yhteisöllisyys, jospa siitä viriäis jotakin.”
Kentällä on vahva usko kotiseututyöhön ja siihen, että kotiseudun merkitys poikkeusoloissa vain kasvaa. Muutos antaa kotiseututyölle uusia ulottuvuuksia: liikkuminen oman kotiseudun maisemissa ja sen mahdollisuudet ovat nousseet ihmisten tietoisuuteen, joten nyt on aika pitää tätä tietoisuutta yllä ja aktivoida ihmisiä kehittämään omaa kotiseutuaan ja saada heidät mukaan uuteen toimintaan.
Kaiken kaikkiaan vastauksista selviää, että jäsenet tarvitsevat kannustusta, näkyvyyttä tekemälleen kotiseututyölle ja sen laajemmalle merkitykselle aivan valtakunnan tasoa myöten.
Rahallinen tuki tarpeen, mutta kaikki eivät sitä kaipaa
Uuteen normaaliin siirtymisessä kaivataan monenlaista tukea niin keskusjärjestöltä kuin kotikunnalta. Valtaosa kyselyn vastaajista ei ole saanut koronan vuoksi lainkaan rahallista tukea, vaikka se olisi ollut monelle toimijalle suurin tarve akuutissa tilanteessa. Vain 4 % vastaajista kertoi saaneensa rahallista tukea tai tukea maksuhelpotusten muodossa.
Tuen vähäinen määrä on huolestuttavaa, sillä monen yhdistyksen toimintaa rahoittavat tilavuokrat jäivät koko keväältä saamatta, vaikka tiloihin liittyvät kiinteät kulut todennäköisimmin jouduttiin maksamaan. Kotiseutuliitto vetosikin jo huhtikuun alussa kuntiin ja muihin maksuja periviin, että nämä antaisivat yhdistyksille maksuhelpotuksia.
”Ei mitään tukia mistään, vaikka olemme hakeneet kaupungilta vuokratukea. Hakemus hylättiin. Ainoastaan menoja.”
”Vuokra lähes 1600 €/kk, ei tukea edes huhti-toukokuulta. Olemme yhä shokissa hylkäyksen takia.”
”Kaikki yhdistystuki on jäissä kaupungin suunnalta. Erilliset anomukset olivat myös eri suuntiin tuloksettomia. Nyt mennään sillä mitä on ja sillä on selvittävä.”
”Olemme joutuneet siirtämään talon hankintaan nostetun lainan lyhennyserän lykkäystä. Samoin olemme joutuneet hakemaan pankista 20.000 euron lainaa juoksevien kulujen maksamiseen, koska tulovirta on tyystin kuivunut kokoon. Olemme antaneet omille vuokralaisillemme vuokranmaksun lykkäystä.”
Yllättävän moni vastaaja kuitenkin tarkensi vastaustaan, että eivät he lisätukea ole kaivanneetkaan.
Monin paikoin viriää myös uusi usko tulevaan, ja usko uuden normaalin positiivisista vaikutuksista myös alueen toimintaan ja talouteen. Kestävä talous on sosiaalisen kestävyyden perusta, ja aihe on tärkeä myös pienen mittakaavan toiminnassa.
”Kotiseututyö on tullut monelle ihmiselle lähemmäksi. Etätyö on avannut uudenlaisia mahdollisuuksia maaseudulla asumiseen. Luontokohteissa on käyty ahkerasti, kotiseutua on alettu nähdä uusin silmin.”
”Ihmiset etsivät tietoa yhä enemmän verkosta. Sitä on pystyttävä tuottamaan verkkoon ja löydettävä uudelle toiminnalle uudenlaiset rahoituskanavat.”
”Kotiseututyön näkymät voivat myös laajeta ja saada uusia toimintamuotoja sekä toimintakumppanuuksia.”
Suurimmat haasteet ylitetään yhdessä oppimalla
Poikkeusajan haasteista suurimmat liittyvät ikäihmisiä koskeneisiin tiukkoihin rajoituksiin, tapahtumien peruutuksiin ja digitaalisuuteen. Poikkeusolojen jälkeinen uusi normaali pohdituttaa myös – millaiseen maailmaan palaamme kesäkauden jälkeen?
”Millaista vaihtoehtoista sisältöä voidaan tarjota etäyhteyksin? Mistä saamme soveltuvat alustat verkkosisältöön?”
”Pitääkö museot auki, ja jos pidetään, syntyykö hankalia tilanteita? Tuleeko mainehaittoja, jos tauti leviää lähiseudulle, syytetäänkö museoita?”
”Yhdessä tekemisen puute, tapaamiset ja kohtaamiset eivät ole netissä yhtä aitoja kuin livenä.”
”Digiloikkia on otettu jo aiemmin, mutta voi olla, että otamme lisäloikkia.”
Monen yhdistyksen jäsenet ja toiminnassa mukana olevat ovat iäkkäitä mutta virkeitä ihmisiä. Takana on tilanne, jossa he eivät ole voineet osallistua itselleen tärkeään toimintaan kuukasiin. Heidän panostaan järjestötyössä ei voi millään korvata.
”90 % aktiivitoimijoista kuuluu riskiryhmään, joten käytännössä toiminta on pysähdyksissä.”
”Yhdistykset kaatuvat, jos ei 70+joukko pääse osallistumaan toimintaan.”
Kentällä pohditaan myös, mitä erillään olo tekee yhteisöille ja yhteisöllisyydelle, ellei uusia keinoja saada sujuvasti käyttöön. Mahdollisia uusia rajoituksia odotetaan myös ristiriitaisin tuntein. Moni voi varmasti samaistua näihin pohdintoihin.
”Ongelmana on fyysisten etäisyyksien pitäminen ja sen seurauksena syntyvät rajoitteet. Ihmisten pelko toistensa tapaamiseen.”
”En tiedä, miten jokaiselle ikäjäsenelle saataisiin yhtäläiset mobiilivalmiudet osallistua etävuosikokoukseen.”
”Yhteyden menettäminen ihmisiin ja tapaamisten poisjäänti, huoli iäkkäistä vapaaehtoisistamme.”
”Kaikki suunnitellut tapahtumat ja aktiviteetit peruttiin. Ihmiset ikäänkuin sulkeutuivat suojelemaan itseään ja perhettään, joka tietysti onkin oikein. Halukkuutta toimintaan virtuaalisesti ei ollut.”
”On ollut todella surullista kun ihmiset ovat kertoneet että kaipaavat harrastuksiaan ja kyselevät että milloinka päästään taas talolle.”
Nämä haasteet ylitetään yhdessä. Ja Kotiseutuliitto on yksi niistä toimijoista, jotka tarjoavat tukea uudessa tilanteessa.
Kotiseutuliitolta halutaan kestävyyttä toiminnalle ja taloudelle
Myös Kotiseutuliitossa opittiin ja opeteltiin uutta kevään aikana. Tartuimme heti myös saamamme palautteeseen ja tarjoilimme oppimamme vikkelästi kentän käyttöön ohjein ja webinaarein. Vertaisoppiminen on varmasti tullut jäädäkseen.
Jatkossakin liitolta kaivataan ideoita vaihtoehtoisiksi toimintamuodoiksi, kannustusta työhön ja paikallisen toiminnan rahoituksen edistämistä valtiota ja kunnilta.
Liiton on tarjottava tähän hetkeen vahvaa ja näkyvää edunvalvontaa ja viestintätukea paikalliselle kotiseututyölle – työn merkityksen nostamista esille yhdessä ja laajasti, ”yhteistyötä kaikin tavoin”, kuten yhdessä vastauksessa toivotaan. Palautteen perusteella liitto onkin jo palvellut yhdistyksiä hyvin.
”Jos rajoitukset kiristyy ja tarvitaan uusia toimintamuotoja, niin me tarvitaan teiltä ideoita ja työvälineitä niihin.”
”Kotiseutuliiton tiedotteet ja kaikki päivitykset on tuonut hyviä ideoita ja sitä kautta sisältöä toimintaamme.”
”Liitto tekee ja on tehnyt hyvää työtä, valmiita malleja. Ollaankohan yhdistyksissä tietoisia liiton mahdollisuuksista?”
”Kotiseutuliitto on ollut paras tuki hyvine korona-ajan ohjeineen.”
”Olisi ilo oppia toinen toisiltaan hyviä käytäntöjä ja innostua onnistumisista.”
”Alueen asukkaat ovat tosi mielissään kaikesta, mitä verkossa tapahtuu.”
Konkreettisella tasolla liitolta toivotaan lisää webinaareja, oppaita ja muuta koulutusta koskien apurahakäytäntöjä, etätyöskentelyä, etäkokousten järjestämistä, kotisivujen ja somen käyttöä. Touko- ja kesäkuussa liitto järjestikin useita etätapahtumia näistä teemoista.
Tilaisuuksille on tiedossa jatkoa syyskaudella.
Tärkeimpänä tukimuotona nähtäisiin liiton vaikuttavat kannanotot sekä kotiseututyön merkittävyyden ja ikäihmisten tärkeän roolin näkyminen valtakunnan mediassa.
”Vapaaehtoistyölle on jatkossa yhä suurempi kysyntä, kun lama tulee suitsimaan julkista taloutta ja yrityksiä. Pyyteetön auttaminen ja osallistuminen innostavat myös nuoria. Kulttuurihistoria kiinnostaa tulevaisuudessa yhä laajemmin ihmisiä, samoin kotimaan matkailu jne. Kun koronan aiheuttamista rajoituksista vihdoin vapaudutaan, on varmaankin luvassa yhä suurempi kiinnostus tavata toisia ihmisiä ja osallistua tapahtumiin livenä.”
Kotiseutuliitto etsii Suomi toimii -kampanjassaan jäsenistönsä parista hyviä uuteen normaaliin sopivia toimintamalleja kotiseutu- ja kulttuurityöhön #suomitoimii #yhdessä.
”Kotiseututyölle tämä aika on ollut merkittävin pitkään aikaan. Ihmisten kyky rauhoittua näkemään lähelle on globaalisti välttämätöntä, muttei olisi onnistunut ilman tätä. Kotiseutuliikkeelle on nyt vain haaste voida koota tämä mm. YK:n ilmastotavoitteiden kanssa yhteen ja tuotteistaa tuttua “uusin silmin”.”
