Sysmästä taas kerrottavaa
Helin, Heikki: Sysmästä ja sysmäläisistä 2022. Paloja Sysmän historiasta. Sysmän Liikolan Nuorisoseura 2022. 256 s.
Helin, Heikki: Sysmästä ja sysmäläisistä 2024. Sysmän Liikolan Nuorisoseura 2024. 256 s.
Dosentti Heikki Helin on taas jaksanut uurastaa Sysmän ja sysmäläisten elämän parissa kirjoittamalla metodinsa mukaisesti pienartikkeleita, tutkielmia, järjestöhistorioita, henkilökuvia ja myös laajemmin sysmäläisyydestä ilmiönä muiden ilmiöiden joukossa. Hänen julkaisuvauhtinsa on huomattava etenkin, kun kotiseututekstien tekeminen on pikemminkin harrastus kuin varsinainen leipätyö kuntataloustutkijana.
Julkaisuvauhti on kirja parissa vuodessa, jutut on tarjottu pääasiassa paikallislehtien kautta sysmäläisille, mutta onpa Helin ehtinyt tutustua myös lahtelaiseen katutaiteeseen kolmessakin teoksessa. Näitä tarinoita on sitten koottu Sysmästä ja sysmäläisistä -kirjasarjaksi ja myös kuvakertomuksiksi muuttuvasta pitäjästä ja sen entisistä rakennuksista.
Kirkollinen vallankumous
Vuonna 2022 julkaistu kokoelma lähtee liikkeelle tarkastelemalla Sysmän pappilan ja papiston vaiheita aina 1700-luvun lopulta lähelle nykypäivää. Erinomainen tarina on sysmäläisen kirkkoväen reagointi kirkkoherranvaaliin vuonna 1936. Neljännelle ehdokassijalle asetettu Kalle Mäkinen oli lyhyen sysmäläisyytensä aikana jo ehtinyt herättää sysmäläisten mielenkiinnon, ja ehdollepanosta kimmastuneet sysmäläiset kävivät äänestämässä kyläkunnittain, kuten tuolloin oli tapana.
Vaalitoimitus alkoi kirkonmenojen jälkeen, kirkko oli täynnä ja väkeä virtasi kirkonkylälle jatkuvana virtana. Tuolloin äänestettiin siis yhdessä paikassa. Äänestys jatkui koko yön ja julistettiin päättyneeksi aamusella kello kuusi. Tulos oli musertava – Mäkinen sai kaikkiaan 4095 ääntä ja muut kolme ehdolle asetettua yhteensä 165! Ja on vielä todettava, että osa äänestäjistä ei jaksanut odottaa vuoroaan, kun kävi jo alkuaan selväksi, ketä ihmiset olivat tulleet kannattamaan. Tämä lienee ollut Suomen luterilaisen kirkon historiassa selkein vaalivoitto.
Juustoa jugendtalosta
Teos jatkaa sysmäläisten toimivien ja jo toimintansa lakanneiden yritysten lyhythistorioilla, jossa esille nousevat myös valokuvat menneestä ja muuttuneesta kulttuurimiljööstä. Tämä valokuvien runsas käyttö onkin ollut Helinin tavaramerkki kaikessa hänen kotiseututuotannossaan. Siitä kiitos. Rakennuksista esiin Helin nostaa Sysmän vanhan meijerirakennuksen, joka varsinaista tehtäväänsä täysin palvelleena siirtyi matkailuyrittäjien käyttöön.
Rakennus on hieno jugend-henkinen ja Sysmässä varsin hyvin alkuperäisen tyylinsä säilyttänyt. Sen sijaan sen kaksoiskappale, sekin vuonna 1906 valmistunut Kymenlaakson meijeri Sippolassa, nykyisessä Kouvolassa, on vuosien myötä kokenut rajun muodonmuutoksen, eikä sen alkuperäisestä kauneudesta voi enää erottaa kuin jonkn yksityiskohdan.
Sen sijaan Sysmän meijerirakennus edustaa ylpeydessään mennyttä rakennuskulttuuria, joskin hieman leikkausarpia vuosien myötä saaneena.
Urheilukentiltä pankkisaleihin
Urheilu saa varsin laajan katsauksen tässä sysmäläistarinastossa. Helin aloittaa selvittämällä paikallisen urheilukentän rakentamista, mikä toteutettiin pääasiallisesti talkoovoimin ja keräämällä varoja niin yksityisiltä kuin paikallisilta yhdistyksiltä, mm. raittiusseuralta.
Kun mukana olivat vielä suojeluskunta ja lotat, asia eteni ripeästi, mutta lopulta sukset tai itse asiassa voimisteluliikkeet menivät ristiin, kun suojeluskuntalaiset kielsivät esittämästä vuoden 1932 avajaisiin tarkoitettua valmista yleistä suojeluskuntalaisten liikuntaohjelmistoa muissa kuin omissa tilaisuuksissaan.
No, ohjelmaa vaihdettiin ja kenttä saatiin vihittyä. Monipuolista on urheilu- ja liikuntatoiminta Sysmässä ollut, kaikkia lajeja harrastettiin oikein kilpailumielessäkin, tikanheittäjistäkin tuli salibandyn pelaajia. Mutta huipulle pyrkivät nuoret siirtyivät hiljalleen lahtelaisiin suurseuroihin, ja sysmäläiset huippusuoritukset ovat nykyisin menneiden tilastojen varassa.
Kun vielä poimitaan pankkimaailmasta tieto, että parhaana aikana pitäjällä oli jopa viisi erillistä pankkitoimijaa, nyt niitä on tuskin kahta, ei ainakaan yhtään sysmäläisten omaa, saadaan kuvaa nyky-Suomesta.
Mielenkiintoinen historiatieto on sekin, että Sysmän kautta on suunniteltu jopa pariakin rautatieyhteyttä. Etelästä pohjoiseen menevä ja lännestä itään suuntautuva. Kummastakaan ei tullut mitään, mutta Helinin mukaan kumpikaan ei kyllä olisi elänytkään pitkään.
Kuvat keskeisiä
Kuten jo aiemmin on todettu, Helinin kirjojen herkkua ovat juoksevan tekstin lisäksi laaja valokuvamateriaali, jota hän on koonnut aikojen myötä niin yksityisistä kotiarkistoista kuin eri yhteisöjen ja laitosten kokoelmista.
Todettakoon että kuvadokumentointi on pääasiallisesti oikeaoppisesti toteutettu. Kun nyt ilmestyneissä kuudessa Sysmä-sarjan niteissä tekstejä on yli 830 kappaletta, on Sysmän muutosta kuvaamassa ja ihmisiä lukijan eteen tuotuna kaikkiaan yli 3500 otosta. On siinä ollut työtä kuvia haalittaessa.
Vuonna 2024 ilmestyneen Sysmä-teoksen materiaali on sysmäläisen Lähilehden materiaalia, millä Helin jatkaa tuotantomenetelmäänsä. Hän aloittaa käymällä tunnontarkasti läpi kaikkien kunnallisvaalien tulokset vuodesta 1930 vuoteen 2021, eli 24 vaalin tulokset ja toteaa, että yhtä vaalikautta vaille koko ajan Sysmässä on ollut valta porvaripuolueilla, lähinnä maalaisliitto/keskustalla ja kokoomuksella, jokunen kristillisten valtuutettukin on tavattu, ja uusina nyt perussuomalaiset ja aivan uutena sitoutumattomien listat.
Helin on tehnyt äärimmäisen tarkkaa työtä tilastoidessaan vaalit ehdokas ehdokkaalta ja lähes ääni ääneltä. Valtuutettujen kuvakavalkadi on sekin edustava.
Eikä Helin unohda myöskään valtiollisia vaaleja vaan tarkastelee niitäkin vaali vaalilta. Sama trendi kuin kuntavaaleissa toistuu myös isommissa ympyröissä. Porvaripuolueet vetävät eniten ääniä, eniten on kasvanut kolmissa viime vaaleissa perussuomalaisten äänisaalis – toisin kuin paikallisvaaleissa. Kaikkiaan viisi kansanedustajaa on sysmäläisistä päässyt kautta aikojen läpi.
Sysmäläisyydestä
”On vaikea olla vaatimaton Sysmässä” -luki vuoden 2022 sysmäläisen sahtimestarin paidassa. Sahti on maittavaa ja osa sysmäläisyyttä kuten korostettu vaatimattomuuskin. Sysmäläiset myös pitävät kunnastaan ja ovat pitkälti kotipaikkauskollisia.
Jopa 54,9 prosenttia kuntalaisista on syntyperäisiä sysmäläisiä. Vuonna 2021 Suomessa asui kaikkiaan 6874 Sysmässä syntynyttä, joista siis yli puolet kunnassa asuvia. Mutta sysmäläisiä on toki enemmän kuin siellä vielä asuvia, syntymäkunnan tiedostaminen on monelle tärkeä kotiseutuidentiteetin peruspilari.
Vuonna 2021 Sysmässä syntyneitä oli kulkeutunut eri syistä kaikkiaan 213 kuntaan. Eniten heitä tapaa Lahdesta ja toiseksi eniten Heinolasta, ja jos lasketaan pääkaupunkiseudun kaupungit yhteen, sieltä toki tapaa yhdeksisen sataa sysmäläistä. Ahvenanmaalta on vuonna 2021 tavattu siellä yksi vakituisesti asuva sysmäläinen. Sen sijaan toisin kuin muissa maakunnissa samastuminen Päijät-Hämeeseen on heikompaa, mikä johtunee maakunnan nuoruudesta.
Yksi sysmäläisyyden symboli on vuodesta 1982 alkaen valittu Sysmän Linta – sysmäläisyydelle tärkeä ja Sysmän hyväksi vaikuttanut naishenkilö. Tämän ei välttämättä tarvitse olla syntyperäinen tai edes paikkakuntalainen, kunhan on vaikutuksensa antanut.
Kesäsysmäläiset
Mutta kesäsysmäläisiä on myös melkoinen määrä. Sysmässä oli mökkejä vuonna 2021 yhteensä liki 4000, joista 577 oli oman pitäjän mökkiläisiä. Pääosa kesäasukkaista tulee pääkaupunkiseudulta.
Mökkiläiset paitsi monipuolistavat kunnan kesäilmettä tuottavat kaupallisille palveluille sen verran ansioita, että ne pärjäävät hiljaisempina aikoina – lisäksi mökkiläiset kantavat kunnan kassaan rahaa kiinteistöveron muodossa. Ja vieväthän he asuinsijoilleen palatessaan aina jonkin ajatuksen, sanan ja teon tämän päivän sysmäläisyydestä.
Lopuksi
Paljon muutakin olisi Helinin uusimmista teoksista esiin nostettavaa. Mainittakoon vaikkapa kirkon saneeraus, yrityskatsaus, koulujen synty ja kato, yhdistystoiminnan kronikka, henkilökuvat, kuntapolitiikka ja alueliitosten torjunta sekä näkymät seuraavan polven Sysmän tulevaisuuteen. Uskonpa Helinin vielä jatkavan ensiarvoista työtään sysmäläisen paikallishistorian ja -kulttuurin kuvaajana ja muutoksen seuraajana. Kun on mielikuvitusta, aina tutkittavaa ja kirjoitettavaa riittää.
Lassi Saressalo