Suomensillan molemmin puolin
Elämää hämäläiskylissä
Kyläkirjatoimikunta (toim.): Suomensillan molemmin puolin. Topenon–Ourajoen kyläkirja. Topenon maa- ja kotitalousseura 2024. 327 s.
Topenon ja Ourasjoen kylät sijaitsevat Lopen kunnassa eteläisessä Hämeessä. Kylien välisen maantien puolivälissä on todella Ourajoen ylittävä silta, joka on merkitty jo ainakin vuonna 1693 julkaistuun karttaan nimellä Suomensilta. Siitäpä on sitten kehitetty käsillä olevan kyläkirjan nimi.
Topenon kylä (yhdessä Vojakkalan kylän kanssa) on merkitty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Ne edustavat kylärakenteeltaan isojakoa edeltäviä ryhmäkyliä ja ovat siksi ainutlaatuisia Suomessa. Olisin odottanut, että tästä aiheesta olisi rakennettu kirjaan vaikkapa kokonainen luku.
Tämän teoksen alkusanat on lausuttu jo vuonna 1994, jolloin suunniteltiin laajalti Lopen kyläkirjojen tekemistä. Topeno–Ourajoen kyläkokonaisuudessa asiaan päästiin kuitenkin vasta vuonna 2021 – hämäläisen hitaan harkinnan jälkeen. Ja valmistahan siitä tuli.
Kaikkea kaikesta
Kaukaa tässäkin teoksessa lähdetään, jääkauden jälkeisestä asutuksesta ja arkeologisista löydöistä, jatketaan tarjoamalla sukututkimusta kylän taustojen artikkelissa kummastuttaa kursiivin epälooginen käyttö korostamaan tiettyjä asioita ja käsitteitä. Ennen isojakoa vallitsi muuten vainiopakko eikä viljelypakko, kuten kirjassa kerrotaan.
Kirjan rakenne etenee kyläkirjakaanonin mukaisesti, koululaitos, kirjasto, posti puhelin, pankki, hengellinen elämä, terveydenhoito ja laaja katsaus alueen järjestötoimintaan.
Kunnes sitten päästään vapaan kerronnan pariin. Nyt liikutaan siellä, missä ihmisetkin ja muistellaan sitä mikä itselle on ollut tärkeää. Muistitieto näissä tarinoissa ulottuu sotia edeltäneeseen aikaan ja yltää tähän päivään.
Mielenkiintoinen on kertomus Topenon kylästä Yleisradion ohjelmistossa. Kylän elämän eri vaiheista tehtiin kaksitoista puolen tunnin radio-ohjelmaa, toimittajina Pekka Tiilikainen ja Toivo Rasila. Kukin puolituntinen lähetettiin illalla, ja ne päättyivät aina Maammelauluun. Valitettavasti nämä nauhoitukset Yleisradion silloisessa(kin) rahapulassa on käytetty uudelleen, ja näin on kadotettu paitsi osa radiohistoriaa myös osa Topenon kylän elävää historiaa ja kerrontaa.
Ohjelmissa olisi varmaan kuullut myös paikallista murrekerrontaa, jota kirjassa edustaa Helge Joutsin kyläkuvaus Lopen seudun murteella. Tällainenkin juttu olisi ollut mukava kuulla vaikkapa YouTubessa, mikä vinkkinä tuleville kyläkirjojen tekijöille annettakoon.
Talomatrikkeli
Teoksen käsittää lähes kaikkien kyläparin nykyisten postiosoitteiden mukaisten asutusten matrikkelin, joka nokkelasti on rakennettu niin, että seurataan viitoitettujen kyläteiden reittejä. Uudelle tielle ohjaa aina tienviitta tai katukilpi. Matrikkelissa on paitsi rakennusten kuvat ja henkilökuvia myös tiiviit kertomukset talon asutushistoriasta ja joitain muisteluita tapahtumista. Nämä tekstit tuovat lukija nykypäivään asti. Toivottavasti kaikilta kirjassa esitellyiltä henkilöiltä on pyydetty lupa esimerkiksi kertoa heidän omistuksistaan.
Lopuksi
Teoksella ei ole varsinaista toimittajaa, vaan kirjatyöryhmä on hoitanut asian kollektiivisesti. Näin on syntynyt laaja pitempien mutta erityisesti lyhyempien artikkelien tai juttujen sarja, jossa kunkin jutun jälkeen on merkitty kirjoittaja ja tarvittaessa hänen käyttämänsä lähteet. Varsinaista koottua lähdeluetteloa ei siis ole. Kirjoittajista ei ole koottu yhtenäistä luetteloa, ilmeisen harkitusti nimet on jätetty pois myös sisällysluettelosta. Sinnehän ne olisi voinut laittaa otsikoiden perään.
Maija-Liisa Soverin ulkoasun suunnittelu ja taitto on yllätyksetön, mutta sellaisenaan ammattimaista työtä. Teos on saanut tukea mm. EU:n maaseudun Leader kehittämisohjelmasta.
Lassi Saressalo