Rappeluuria. Makumuistoja mummulasta

Herkkuja ja mietteitä mummulasta

Pulkkanen, Nina ja Aki: Rappeluuria. Makumuistoja mummulasta. Omakustanne 2024. 138 s.

Parisen viikkoa sitten kirjoittelin vienansuomalaisista kylistä kertovasta kirjasta Kyllä mie šukuni tunnen ja ihmettelin itärajan pinnassa käytettävää ruokasanastoa. Sultsinat, kakkarat, kalitat ja potakkaiset selvisivät kyllä tekstien myötä. Mutta osataan sitä länsirannikollakin. Pulkkasen mummun raahelaissanastoon kuuluvat niin rappeluurit, krivut, nisupukit kuin röpsykätkin. Näistä vain viimeksi mainittu jäi hieman epäselväksi, vaikka reseptiä kuinka yritin tulkita. Mutta jotenkin kuivakakulta, ehkä sokerikakulta, se mielestäni vaikutti.

Mummun reseptit

Aki oli nämä mummun herkut lapsesta asti oppinut tuntemaan, maistamaan ja tuoksut aistimaan. Nina taas oppi ne tultuaan vaimoksi Akille ja tutustuttuaan mummun kokoamiin resepteihin. Itse lapuille kirjoitettuihin tai lehdistä vuosien mittaan repäistyihin, joskus vähän rasvatahrojen kirjomiin, mikä kertoo, että reseptit ovat mummulla olleet hyvässä käytössä. Kirjaa ja nykykäyttöä varten näitä reseptejä on kokeiltu, testattu ja tuunattu.

Kirja on rakennettu kronologisesti vuoden kiertoa seuraten. Tavalliset arkiruoat vaihtuvat erikoisuuksiin, niin pohjalaisiin kuin laajemminkin tunnettuihin, jopa kansainvälisiin makupaloihin. Mummu oli ilmeisen kiinnostunut ruokakulttuurista ja hän yhdisteli raahelaisen peruskeittiön antimet monenmoisiin variaatioihin, joita kirjan tekijät sitten ovat mielensä mukaan kirjaa laatiessaan jatkojalostaneet. Voi sitä makujen ja tuoksujen maailmaa, kun näitä kaikkia on kotona testattu.

Vuoden tarinat

Ikään kuin huomaamatta tekijät kuljettavat lukijaansa, katsojaansa ja ihmettelijäänsä vuodenajasta toiseen, ruokakulttuurin taitekohdista seuraavaan, uudesta vuodesta kevään juhlien kautta kesään, syksyn antimiin ja joulun tarpeisiin. Milloin laaditaan lapsille kompiaisia, karamellejä, milloin tehdään kunnollinen Runebergin kakku, milloin taas laitetaan lappapuuroa (vispipuuroa). Laskiaiseksi kokeillaan Ruotsin mallista keltaista hernekeittoa tai oikein kuohuviinillä lisättyä hernesosekeittoa. Kun oikein herkututtaa valmistetaan Charlotte Russe.

Äitienpäivän voileipäkakku on kaikille tuttu ja helppo valmistaa, Amerikan Alma-tädin tuliaisina voidaan valmistaa Alman piskettejä (coocies), Amerikan mureketta tai nauttia merimiesten rommitoti. Mutta yhtä hyvin kelpaavat Kolosjoen kalakeitto kuin makaruunivuoka. Kesäretkellä paistetaan tikkupullaa nuotiolla. Välillä herkutellaan tyrnijuustokakulla, laitetaan rieskarulla tai paistetaan nisupukkeja, muottiin paistettuja pullia rusinasilmällä. Syksyllä säilötään etikkasieniä voileivän kera nautittavaksi ja valmistaudutaan jouluherkkujen tekoon. Kirja tarjoaa kaikkea tätä ja paljon muuta itse kunkin kokeiltavaksi.

Lopuksi

Sivu sivulta voimme samalla seurata mummun lempeän maailmankuvan siirtämistä uusille sukupolville. Mummun aforismit: Ihminen on yhtä heikko ku ruusu ja kova ku kivi tai Ensi lumi ja ensi rakkaus ei kauan kestä ja muut viisaudet pysäyttävät. Mummun tarinat hänen häärätessään keittiössä ja opastaessaan lapsia maailman turuille pehmentävät reseptien tarjonnan moninaisuuden.

Kirjan kuvitus on sekin loistoluokkaa. Omat kuvat reseptien yhteydessä ovat hienoa kameratyötä. Oheen on liitetty myös yhtä vaikuttavia tunnelmakuvia ja kuvia tämän päivän Raahesta sekä vanhempaa kuvamateriaalia Samuli Paulaharjulta, eri museoitten arkistoista ja kuvakokoelmista. Arkistokuvista on kiitettävästi erillinen dokumenttiliite kirjan lopussa. Siellä on myös tilaa lukijan omille resepteille.

Tekstien ja kuvien kokonaisuuden on Hanna Tenkula Rannikon Laatupaino Oy:stä taittanut kauniisti. Siitä erityiskiitos.

Lassi Saressalo