Kaarlo Marjanen Räntämäen Prusin talosta

Puhetaidon mestarista 

Leinonen, Timo (toim.): Kaarlo Marjanen Räntämäen Prusin talosta. Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki 2024. 85 s. 

KoroiSet oli Turun Halisten ja Räntämäen kaupunginosissa vuosina 2008–2017 neljä kertaa vuodessa ilmestynyt ilmaisjakelulehti. Nimi viittaa kaikkien tuntemaan Koroisten niemeen, jossa sijaitsi Suomen ensimmäinen piispanistuin ennen sen siirtämistä nykyiselle paikalleen Turun Unikankareelle 17.6.1300. 

Tuohon lehteen Timo Leinonen kirjoitteli omia artikkeleitaan kotiseudustaan ja niiden elämään vaikuttaneista ihmisistä, joista yksi on valtakunnallisestikin tunnettu lausuja, kriitikko, kirjailija ja aforistikko Kaarlo Marjanen (1899–1984). Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1916 ja valmistui Turun yliopistosta filosofian maisteriksi 1927, opiskeli mm. Berliinin, Hallen, Wienin ja Kööpenhaminan yliopistoissa 1930-luvulla. Marjanen tunnetaan erityisesti puhetaidon opettajana mm. Turun ja Helsingin yliopistoissa sekä monipuolisena kulttuurivaikuttajana erityisesti kirjallisuuden alueella. 

Maarian historiaa 

Halisten ja Räntämäen alue on vanhaa vuonna 1868 perustettua Maarian kuntaa, jonka osia liitettiin Turkuun vuonna 1944, ja joka lopullisesti hävisi kuntakartalta vuonna 1967. Maarian – itse asiassa sitä edeltäneen keskiaikaisen Räntämäen pitäjän – kirkko Wårfrukyrko eli neitsyt Marialle pyhitetty kirkko, nousi nykyiselle paikalleen Aurajokeen laskevan Vähäjoen varrelle 1400-luvulla.  

Kirjasessaan Timo Leinonen johdattaa lukijansa Kaarlo Marjasen suvun taustaan. Hän kuvaa vuonna 1557 perustettuun Prusin taloon Maarian kirkon läheisyydessä. Prusin talosta kertoo nykyisin vain asemakaavanimi Prusinkatu. Tarina siirtyy sujuvasti aikakaudesta toiseen ja etenee vuoden 1918 tapahtumiin, sen jälkeisiin vuosikymmeniin, kunnes päädytään nuoreen Kaarlo Marjaseen. Hänen elämäntaivaltaan seurataan kouluajoista vaikuttamiseen Turun yliopistossa etenkin puhetaidon alueella, jonka opettajana Marjanen toimi ja loi samalla tämän tieteenalan perustan Suomessa. 

Puhetaidosta 

Puhetaito eri retoriikka on oppi menestyksekkäästä ja vakuuttavasta puhumisesta. Sitä on luonnehdittu suostuttelemisen taidoksi. Retoriikkaa kehitettiin alun perin antiikin Kreikassa ja myöhemmin antiikin Roomassa. Puhetaito sisältää laajemmin ottaen kyvyn ilmaista itsensä ja viestiä toisille sen, mitä haluaa sanojensa kautta tarkoittaa. Alun perin sillä tarkoitettiin nimenomaan oppia menestyksekkäästä poliittisesta puhumisesta. 

Toinen osa Leinosen kirjasta käsittääkin nimenomaan Kaarlo Marjasen puhetaiteen tieteellisen teorian ja käytännön yhdistelmän oppisisältöjä. Jokaisen, joka puhuu ammatikseen tai harrastaa puhumista muuten vain yleisön edessä, on syytä perehtyä näihin lukuihin. Ne nimittäin sisältävät paljon sellaista, jota tämänkin kirjoittajan, aikoinaan puhetyöläisenä yliopistossa toimineen, olisi ollut syytä opiskella ja harjoitella ennen kateederille astumistaan. 

Marjanen tarjoaa ajatuksia taiteesta yleensä, runoudesta erityisesti sekä ihmisestä ja hänen ajatuksistaan suhteessa ympäröivään todellisuuteen. Hän kiinnittää myös huomiota kirjalliseen kritiikkiin, olihan hän tunnettu kriitikko ja arvostelija useissa merkittävissä suomalaisissa kulttuurijulkaisuissa. Tämän yliopisto-opettajan ja monipuolisen vaikuttajan akateemisen uran huippu oli nimittäminen Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi vuonna 1957. 

Tekstit talteen 

Nykypäivänä johtava ajatus omien tekstien – ja miksei muidenkin – tallentamisessa, on viedä ne nettiin ikuisesti säilymään. Vaan eipä meistä kukaan tiedä, miten tulevaisuus kohtelee erilaisia internetarkistoja. Siksipä Leinonenkin, jonka KoroiSet-lehdessä ilmestyneet ja sen lakkauttamisen jälkeen nettisivuilla ilmestyneet kirjoitukset on tallennettu Halinen-Räntämäki kotiseutuyhdistyksen nettiarkistoon, on viisaana miehenä nyt varmuuden vuoksi koonnut tekstejänsä kirjaseksi. Etteivät ne vaan katoa bittiavaruuteen tai päädy keräyspaperiksi. Tätä samaa tallentamismenetelmää eli tekstien koontia paperikirjoiksi ovat viime aikoina toteuttaneet monet muutkin toimittaja-kirjailijat. Onneksi. 

Lassi Saressalo