Ovenavaus. Rakennusperintöä Karkkilassa.

Kauniiksi tuunatut kodit

Mitrunen, Henna (kuvat) – Mäki, Matti (teksti): Ovenavaus. Rakennusperintöä Karkkilassa. Karkkilan Kotiseutuyhdistys 2023. 271 s.

Kirja on kaunis. Siitä vastaavat tekijät yhdessä, mutta luonnollisesti erinomaiseen kuvalaatuun yhdistynyt hienostunut taitto tekevät teoksesta miellyttävän katselukirjan. Kokonaisuus on yhteistä työtä. Katseltavan lisäksi kirjan mielenkiintoinen ja selkeästi kirjoitettu teksti tuo katsojalle ja lukijalle mielikuvat 35 asuinmiljööstä; vanhoista, uudennetuista ja uusista. Kun samalla tarjotaan myös pihapiirien kesäinen vehreä ulkomiljöö, on kokonaisuus kiehtova.

Taustaa

Mäki tarjoaa teoksen ensimmäisillä sivuilla pikakatsauksen maalaiskylien kokonaisuudesta Högforsin tehdaskauppalaksi ja sittemmin urbaaniksi keskukseksi kasvaneesta Karkkilasta, jonka sisälle ja laidoille nyt teokseen valikoituneet kohteet sijoittuvat. Uteliasta helpottaa kartta, johon kohteet on merkitty kuitenkin niin, että niiden osoitteita ei tarkoituksellisesti ole peitepiirroksesta luettavissa. Talojen/tilojen nimien lisäksi vain niiden sijainti kylätasolla on todennettu. Tällä luonnollisesi pyritään suojaamaan nykyasukkaiden yksityisyyttä.

Kustakin esiteltävästä kokonaisuudesta tarjotaan talon, pihapiirin ja sen asukkaiden historia. Osa asukkaista on alkuperäisten asuinsukujen ja -perheiden jälkeläisiä, suuri osa kuitenkin maaseutumaiseen rauhaan, mutta Karkkilan palvelujen liepeille halunneita uudisasukkaita. Olivatpa kumpia hyvänsä, kaikkia yhdistää halu pitää yllä perinteistä asumiskulttuuria, pyrkiä nykyaikaistamaan rakennuksensa nykyvaatimuksia vastaaviksi kuitenkin niiden alkuperäisilmettä kunnioittaen. Tämä heijastuu myös huonekalustojen valinnassa. Mäen kokoamat kertomukset kohteiden historiasta, nykyoloista ja myös tulevaisuudesta tuovat asukkaat lähelle lukijaa kuitenkin yksityisyyttä kunnioittaen.

Kuvat

Kuvat ovat kertomuksia täydentäviä, mutta samalla itsenäisiä kuvallisia tarinoita, osittain taideteoksia, jotka osoittavat kuva-artesaani Henna Mitrusen kameran olleen taitavissa käsissä. Kuvien laadusta ei voi moitteen sanaa sanoa, ehkä päinvastoin – ammattilaisen työtä kerrassaan. Laajat interiöörikuvat niin sisältä kuin ulkoakin saavat täydennyksinä pieniä yksityiskohtia esineistä, uuneista, helloista, ulkoalueiden rekvisiitasta.

Koska kyse on interiöörikuvauksesta, asumisen jälkiä ei kodeissa juuri näy. Kaikki on luonnollisesti tip top ja ihmisiäkin vain sattumalta vilahtaa – ehkä saman verran kuin kissoja parin koiran isäksi. Siksipä kaikesta kuvakauneudesta huolimatta katsojan mieleen jää jonkinlainen viileys. Samanlainen viileys kuin sisustuslehtien tuunatuista miljöistä. Tämä lienee harkittua, asukkaiden elämän sijaan kuvataan asumisen ympäristöjä. Mutta…

Yksityiskohtana kuvaaja havaitsee kodeissa Högforsin tehtaan tuotteita milloin uuninluukuissa, helloissa tai irtaimistossa. Nämä on kirjaan merkitty erillisellä merkinnällä. Ja Högforsia löytyykin melkein joka talosta.

Mielenkiintoani kiinnitti se, että vain harvassa asunnossa näkyy käytetyn kirjahyllystöä sisustuselementtinä. Yhdessä nätti pieni kulmakaappi, jossa kirjoja pidetään, toisissa jopa kokonainen seinällinen täynnä kirjoja. Lieneekö ajan henki tällainen vai onko vain niin, että kameran etsimeen ei kirjahyllyseiniä ole sattunut. Sen sijaan suosittua näyttää olevan, että hirsitalojen hirret on pyritty saamaan näkyviin, milloin seiniä sitten ei ole verhottu kauniilla ”perinnetapetilla”. Monissa tapauksissa näkyy selvästi, että erityisesti ”salien” kokonaisuuksia luotaessa on onnistuneesti pyritty rauhallisuuteen, jopa selkeään harmoniaan.

Kaiken kaikkiaan kaunis teos katsella ja mielenkiintoinen lukea.

Lassi Saressalo