Kysely paikallismuseotoimijoille kulttuurimatkailusta – Tulokset

Kotiseutuliitto keräsi paikallismuseotoimijoilta näkemyksiä kulttuurimatkailusta osana Kotiseutumuseoiden helmet -hankkeen kartoitusta.

Tutustu kyselyn tuloksiin

• Vastaajat ja heidän museonsa
• Kävijämäärät
• Museoiden tärkeimmät toimintamuodot
• Mitä paikallismuseotoimijat haluavat oppia?
• Kulttuurimatkailu
• Käytetyimmät markkinointikanavat
• Museoiden yhteistyökumppanit
• Matkailulliset onnistumiset

Kyselyn tuloksia on käytetty Museo matkailukohteena -tietopankissa.

Vastaajat ja heidän museonsa

Kotiseutuliitto keräsi maakuntamuseoiden avustuksella suorat yhteystiedot yli 700 museoon. Vastaus kyselyyn saatiin 229 museosta.

Lisäksi 70 museota lahjoitti myös kuvia.
Katsele kuvia Kotiseutuliiton Flickr-tilillä.

Vastaajista 152 oli vapaaehtoistoimijoita, 66 työntekijöitä (palkattuja museotyöntekijöitä tai virkatyön osana museoasioita hoitava).

Museota ylläpitävistä ja sen omistavista tahoista noin puolet oli Kotiseutuliiton jäseyhteisöjä, puolet muita toimijoita.

Museot olivat pääosin tyypillisiä kausiluonteisesi avoinna olevia paikallismuseoita. Vastanneista museoista oli säännölliset aukioloajat:

7 % ympäri vuoden
82 % kausiluonteisesti (esim. kesäaikaan)
9 % museoista on avoinna vain tilauksesta

Museoiden kävijämäärät

Vastanneissa museoissa on kävijöitä vuosittain tyypillisimmin muutamia satoja.

30 % vastanneista museoista kävijämäärä 100 – 500 / vuosi
15 % vastanneista museoista kävijämäärä 500 – 1000 / vuosi
18 % vastanneista museoista kävijämäärä 1000 – 3000 / vuosi

Suurimpiin kävijämääriin yltävät museot, jotka erikoistuvat johonkin teemaan. Poikkeuksellisen paljon, yli 10 000 kävijää vuosittain, oli vain sellaisissa museoissa, jotka olivat valinneet tarkan erikoistumisalan. Lue aiheesta lisää sivulta Kohderyhmät ja teemat.

Museoiden tärkeimmät toimintamuodot

Museotoimijoita pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista, mikä museolle on tärkeää ja mihin tällä hetkellä keskitytään.

Useimmat valitsivat:

1. Kokoelmanhallinta, esineistön säilyttäminen tai
2. kartuttaminen, lahjoitusten vastaanottoRakennusten säilyttäminen, huolto ja korjaaminen

Seuraavaksi eniten panostetaan näihin:

• Yleisötyö
• ja opastuksetTapahtumat

31 % vastaajista nosti markkinoinnin ja uusien kävijöiden houkuttelemisen viiden tärkeimmän asian joukkoon.

Yllättäen jumbosijalle jäivät työnäytökset ja kurssit, vaikka erityisesti työnäytökset ovat paikallismuseoihin hyvin sopiva elävöittämisen muoto.

Mitä paikallismuseotoimijat haluavat oppia?

Museotoimijat saivat myös kertoa, minkä asian tai taidon he haluaisivat hallita paremmin, minkä oppimisesta olisi eniten hyötyä museolle. Oppimistoiveet on listattu alle suosituimmuusjärjestyksessä.

• Kokoelmanhallinta
• Markkinointi (erityisesti edullisten kanavien löytäminen)
• Rahoituksen hankkiminen
• Luettelointi
• Konservointi, hoito, huolto
• Aktiivisten toimijoiden mukaan saaminen
• Työpajat, työnäytökset, perinteen elävöittäminen
• (Uuden) näyttelyn rakentaminen
• Kehittäminen ja ammattiapu
• Virtuaalimuseotoiminta
• Museot ja matkailu
• Nuoret ja uudet kävijät

Kulttuurimatkailu

Kulttuurimatkailussa tuotetaan matkailupalveluita paikallista kulttuuria arvostaen. Tavoitteena on antaa matkailijalle mahdollisuus tutustua paikalliseen elämäntapaan ja ihmisiin. Kulttuurimatkailija haluaa osallistua paikalliseen kulttuuriin. Hän haluaa oppia historiasta, ymmärtää kulttuuriperintöä ja kokea sitä elämyksellisesti. Osa kulttuurimatkailua ovat esimerkiksi ruokamatkailu, luontomatkailu, sekä museo- ja muistomerkkimatkailu.

Matkailuyrittäjien ja muiden matkailualan toimijoiden on mahdollista ottaa paikallismuseo mukaan yhteistyöhön ja alueensa matkailuun, jos

• He tuntevat museon ja tietävät, että se on hyvä käyntikohde.
• Museon sijainti, aukioloajat ja hinnat ovat helposti löydettävissä.
• Museossa on yhteyshenkilö, jonka kanssa voi suunnitella käyntejä ja markkinointia.

Paikallismusetoimijat saivat kertoa, mitä ajattelvat kulttuurimatkailusta oman museonsa näkökulmasta:

41 % ”Kulttuurimatkailuun mukaan pääseminen on houkuttelevaa, mutta jokin estää
(emme tiedä tarpeeksi / tarvittaisiin jonkin tahon apua).”
37 % ”Museo on jo toimiva kulttuurimatkailukohde.”
12 % ”Emme ole ajatelleet asiaa”
6 % ”Matkailu ei ole tälle museoille ajankohtaista, muut asiat ovat tärkeämpiä.”

Käytetyimmät markkinointikanavat

Paikallismuseotoimijat kertoivat, mitä markkinointikanavia museolla on käytössä:

1. Puskaradio (78% )
2. Verkkosivut (76%)
3. Lehti-ilmoitukset (64%)
4. Esite (62%)
5. Sosiaalinen media (45%)

Lue lisää paikallismuseoiden markkinoinnista täällä.

Englanninkielistä materiaalia, palvelua tai verkkosivut oli 35% vastaajista. Lue lisää vieraskielisestä palvelusta paikallismuseoissa täällä.

Museoiden yhteistyö ja kumppanit

Paikallismuseot tekevät tällä hetkellä eniten yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa:

1. Kunta / kaupunki
2. Ammatillinen museo
3. Koulut ja päiväkodit
4. Paikalliset yhdistykset

Yhtenä yhteistyökumppanivaihtoehtona kyselyssä olivat yritykset. Monet vastasivat yritysyhteistyöstä: ”En näe hyötyä tämän museon kannalta / en tiedä.” Yritysyhteistyö voi kuitenkin olla myös paikallismuseoille erittäin hyödyllistä. Kymmenkunta museota nosti majoitusyrittäjien kanssa tehtävän yhteistyön kaikkein tärkeimmäksi. Lue hyviä kokemuksia yritysyhteistyöstä täällä.

Kun kysyttiin matkailun kannalta kaikkein hyödyllisimpiä yhteistyömuotoja, eniten mainintoja tuli seuraavista:

Yhteismarkkinointi erilaisten palveluntarjoajien kanssa.
Isojen matkailukeskusten ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö.
Erilaiset portaalit ja tapahtumakalenterit, sekä yhteinen verkkomarkkinointi.

Lue lisää sivulta Verkostot ja yhteistyö.

Kyselyssä oli mahdollisuus myös haaveilla ja kertoa minkä tahojen kanssa haluttaisiin aloittaa yhteistyötä. Lue museoiden tulevaisuuden haaveista täällä.

Matkailulliset onnistumiset

Museot saivat kertoa mikä on tuonut matkailullisia onnistumisia. Ylivoimaisesti eniten mainintoja avoimissa vastauksissa on näistä neljästä:

1. Tapahtumiin satsaaminen
2. Yhteistyö erilaisten tahojen kanssa, verkostoituminen ja yhteismarkkinointi
3. Julkisuus, medianäkyvyys
4. Näyttelyt (sekä vierailevat että omat)

Neljän kärjen perässä tulevat seuraavat:

• Hankkeisiin saatu rahoitus ja työntekijöiden palkkausmahdollisuus hankerahalla.
• Aukiolon mahdollisuus, kun on joko palkattua väkeä tai vapaaehtoisia mukana.
• Oman alueen erikoisuuden ja omalaatuisuuden esille tuominen.
• Rakennusten kunnostamisen tuomat mahdollisuudet laajempaan käyttöön.
• Teatteri – tai näytelmätoiminta
• Työpajat ja tarinat
• Luonto- tai liikuntateema
• Palkinnot ja tunnustukset
• Lapsille suunnattu toiminta, lastentapahtumat