Yhteinen talo kuntoon yhteisvoimin
Kun korjataan yhteistä taloa, kannattaa vaalia talon ominaispiirteitä, mutta myös yhteisöä. Monenlaiset yhdistykset ja yhteisöt korjaavat yhdessä esimerkiksi nuorisoseurantaloja, työväentaloja, muita seurantaloja sekä paikallismuseoita. Erilaisia seurantaloja on eri puolilla Suomea noin 2500 ja paikallismuseoita vajaa tuhat.
”Yhteistä taloa korjatessa on vastuuta hyvä jakaa, ja perustaa vaikka korjaustoimikunta”, suosittelee Suomen Kotiseutuliiton rakennustutkija, seurantalojen korjauksessa neuvova arkkitehti Lasse Majuri.
”Ison talon korjaamisessa on isommat haasteet kuin pienen. Korjaustoimikunta on hyödyllinen, varsinkin jos tiedossa on useita vuosia kestävä peruskorjaus. Jäseniksi olisi hyvä saada yhdistyksen kantavat voimat sekä talouden ja rakennuksen tekniikan tuntevat ihmiset. Porukkaan kannattaa etsiä rakennusalan ammattilainen, vaikka yhdistyksen ulkopuolelta. Työtä kannattaa jakaa”, toteaa Majuri.
Rakentaminen on monimutkaistunut ajoista, jolloin monet seurantalot rakennettiin. Myös hankehallinto on oma työnsä. Rahoituksen ja muun talouden lisäksi korjaushankkeeseen kuuluu suunnitelmien tilaaminen, kilpailutus, työmaan valvonta ja tarkastukset. Myös talkooväen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia.
Hyvin suunniteltu työnjako auttaa korjaamisessa
Yhteisesti hoidetun talon korjaushankkeessa kannattaa pohtia etukäteen työnjakoa. Suunnittelija suunnittelee, urakoitsija tai talkooväki toteuttaa ja valvoja tarkastaa, että suunnitelmia noudatetaan.
”Suunnittelija on korjaamisessa tilaajan luottohenkilö ja myös hyvä työmaan valvoja. Työnjaosta kannattaa pitää kiinni, jotta korjaus tehdään oikein ja kestävästi. Hallintoon ja suunnitteluun kannattaa panostaa”, muistuttaa Majuri.
Korjaamisen linjasta kannattaa keskustella joukolla jo hankkeen alkuvaiheessa ja pohtia talon toiminnallisuuden ja rakennusperinnön säilyttämisen suhdetta. Hyvä suunnittelija ottaa huomioon molemmat.
Suunnitteluvaiheessa voi kysyä neuvoja ja kokemuksia muista yhdistyksistä ja talon käyttäjiltä, mutta keskittää päätökset. Vertaistuki on hyödyllistä, mutta kaikkien ei tarvitse päästä tekemään ratkaisevia päätöksiä.
”Korjaamiseen liittyvät päätökset kannattaa tehdä korjaustoimikunnassa, joka käsittelee vaihtoehdot, ja ottaa myös vastuun valinnoista”, Majuri neuvoo.
Suurempi porukka ei siitä notkahda, jos joku jää pois, mutta siirto on hyvä tehdä hallitusti. Vastuun hankkeesta eteenpäin siirtävä huolehtii, että sitoumuksissa pysytään, asiakirjat ovat tallessa ja kaikki tietävät missä mennään.
Koko kylän yhteinen talo
Tiedottaminen kannattaa korjaushankkeessakin. Koko kylän tai kaupunginosan voi ottaa mukaan yhteisen talon korjaamiseen ja kertoa eri kanavilla työn etenemisestä. Näin talo pysyy käyttäjien mielessä korjauksen aikana. Aktiivinen tiedottaminen saattaa myös innostaa uutta väkeä mukaan talkoisiin.
”Yhteisessä käytössä olevan talon korjaaminen on hyvä tilaisuus saada ympäröivän yhteisön väki huomaamaan sen merkitys ja houkutella paikallisia mukaan toimintaan myös korjausten valmistuttua”, Majuri kannustaa.
Lasse Majuri ja Jonina Vaahtolammi
Kirjoittajat työskentelevät Suomen Kotiseutuliitossa seurantalojen ja kulttuuriperinnön parissa.
Kirjoitus on julkaistu Itä-Häme -lehdessä 26.6.2020
——————————
Korjausklinikka-juttusarjassa pohditaan vanhojen talojen kestävää korjausrakentamista, sen merkitystä kulttuuriperinnölle ja sen tarjoamia elinkeinomahdollisuuksia. Sarja liittyy LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen Kotiseutuliiton Korjausklinikka-hankkeeseen, jota rahoittaa Maaseuturahasto.
Juttusarjan muut kirjoitukset: Kuulumisia Korjausklinikalta