Palvelukseen halutaan! Maalari, muurari, hirsitalon kengittäjä…
Vanhaa rakennusta korjattaessa talon ominaispiirteitä ymmärtävän suunnittelijan tai tekijän löytäminen voi osoittautua haasteeksi. Alan koulutus on pitkään painottunut uudisrakentamisen periaatteisiin, eikä säilyttävää korjaamista enää opeteta juuri missään.
Mistä löytyvät vanhaa ymmärtävät, säilyttävän korjaamisen osaajat?
Moni kunnostaja ei välttämättä koe olevansa tekemisissä restauroinnin tai perinnerakentamisen kanssa – vaan yksinkertaisesti korjaavansa vanhaa taloa. Näillä hakusanoilla löytää silti parhaiten säilyttävän korjaamisen periaatteet ja vanhojen talojen ominaispiirteet tuntevat osaajat. Esimerkiksi Restaurointikillan, Perinnemestarin ja Metsänkylän Navetan verkkosivuilta löytyy valtakunnallinen osaajarekisteri.
Monia paikallisia osaajia ei kuitenkaan rekistereistä löydä ja kun puskaradio ohjaa ottamaan yhteyttä ansioituneeseen korjausrakentajaan, ammattilaisella onkin kalenteri jo pitkälle täynnä.
Osaajien löytäminen voi vaatia vaivannäköä
Heinolalainen Hallaus Arkkitehdit Oy tarjoaa asiakkailleen kokonaisvaltaista korjausrakentamisen palvelua suunnittelusta toteutukseen ja toivottuun loppusilaukseen saakka. ”Toimimme avaimet käteen -periaatteella”, kertoo toimitusjohtaja Susanna Halla. ”Olemme rakentaneet oman verkoston korjausrakentamisen erilaisiin töihin erikoistuneista osaajista, eikä asiakkaan tarvitse itse etsiä tekijöitä.”
Hallalla onkin kokemusta varsin monenlaisten korjausalan osaajien etsimisestä. Eri ikäisissä rakennuksissa tulee eteen erityyppisiä rakenteellisia korjaustarpeita sekä arvokkaita ominaispiirteitä, jotka kannattaa säilyttää ja kunnostaa.
Esimerkiksi alkuperäisiä puuikkunoita ja peiliovia, tai 60-luvun tiikkikaappeja ja tammiparketteja kunnostettaessa on tärkeä tuntea oikeat työmenetelmät ja materiaalit. ”Heinolassa tällaisiin töihin on melko helppoa löytää tekijöitä, sillä täällä toimi aikaisemmin korkealaatuinen hienopuuseppäkoulutus,” Halla kertoo. ”Moni osaaja on jäänyt paikkakunnalle, ja heiltä sujuu kunnostustyöt tai vaikka mittatilauskalusteet.”
Korjauttaminen tietenkin maksaa, mutta ilmaista ei ole uuteen vaihtaminenkaan. Mutta siinä missä ikkuna- ja kattokauppiaat markkinoivat aktiivisesti uusia tuotteitaan, pienyrittäjinä toimiville korjausalan osaajille kampanjointi harvoin on mahdollista.
”Kannattaa silti nähdä hieman vaivaa ja ottaa selvää vaihtoehdoista, eikä tarttua ensimmäisiin uusimistarjouksiin,” Halla kehottaa. ”Me olemme onnistuneet löytämään tekijät harvinaisempaakin osaamista vaativiin korjaushommiin, mutta heitä ei välttämättä löydy googlaamalla.”
Erikoistuneiden osaajien taidoille on kysyntää
Töitä säilyttävän korjaamisen taitavalle riittää ja moni osaaja työskentelee vielä eläkkeelläkin. Samat osaamisen periaatteet tarjoavat nimittäin työtä myös nousussa olevan, kestävän kehityksen ja terveellisten materiaalien käytölle perustuvan uudisrakentamisen parissa.
Eri puolilla Suomea toimii jo säilyttävään korjaamiseen erikoistuneita osuuskuntia tai muita vastaavia verkostoja. Voimien yhdistämisellä palvelutarjonta on tehty näkyväksi ja asiakkaan on helpompi löytää tekijöitä yksittäisiinkin projekteihin. Erilaisten verkostojen etuna on myös, että erikoistuneet osaajat voivat yhteisvoimin tarttua laajempiinkin työtilaisuuksiin, kuin yksittäiset tekijät erikseen.
Teksti ja kuvat: Reetta Nousiainen
Kirjoittaja on Korjausklinikka-hankkeen projektipäällikkö LAB-ammattikorkeakoulussa ja tekee väitöskirjaa kulttuuriympäristön kestävästä kehittämisestä.
Kirjoitus on julkaistu Itä-Häme -lehdessä 9.7.2020
——————————
Korjausklinikka-juttusarjassa pohditaan vanhojen talojen kestävää korjausrakentamista, sen merkitystä kulttuuriperinnölle ja sen tarjoamia elinkeinomahdollisuuksia. Sarja liittyy LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen Kotiseutuliiton Korjausklinikka-hankkeeseen, jota rahoittaa Maaseuturahasto.
Juttusarjan muut kirjoitukset: Kuulumisia Korjausklinikalta