Hyvät neuvot eivät tule kalliiksi
Miten vanhan talon kunnostaminen kannattaisi aloittaa ja mistä saa luotettavia neuvoja? Entä jos korjausvelkaa on päässyt kertymään tai pihapiirissä on useita huoltoa kaipaavia rakennuksia?
Jokainen vanha rakennus ja sen käyttö- ja korjaushistoria ovat yksilöllisiä, mistä syystä täysin yleispäteviä neuvoja on hankala antaa. Samalla tietoa on saatavilla tulvaksi asti, ja eri tahojen suositukset saattavat olla keskenään ristiriitaisia. Vaikka jotkut korjausalan kauppiaat suosittelisivat kaiken uusimista, kannattaa pysähtyä miettimään, mitä voi säilyttäen korjata uusimisen sijaan.
Hyvä on muistaa, että kaikkea ei välttämättä tarvitse tehdä kerralla, vaan vanhan rakennuksen korjausvelkaa voi lyhentää vähitellen.
Tietoa kirjoista, verkosta ja verkostoista
Kirjastoista löytyy monia käytännönläheisiä opuksia säilyttävästä korjaamisesta, kuten Panu Kailan klassikko Talotohtori tai Hannu Rinteen Perinnemestari-kirjasarja. Netissä hyödyllinen lähde kestävään korjaamiseen ovat Museoviraston korjauskortit, jotka löytyvät maksutta Museoviraston verkkosivuilta.
Suomessa toimii myös useita korjausrakentamiskeskuksia, jotka järjestävät kursseja ja ylläpitävät varaosapankkeja tai osaajaverkostoja. Moni niistä jakaa verkkosivuillaankin neuvoja rakennusten perinteisistä, kestävistä ja ekologisista korjaus- ja rakentamistavoista.
Ohjausta ja neuvontaa vanhan talon kunnostajalle
Jos korjaamisen tärkeysjärjestys tai materiaali- ja työtapavalinnat mietityttävät, kannattaa kääntyä säilyttävään korjausrakentamiseen perehtyneen asiantuntijan puoleen.
Kulttuurihistoriallisen rakennuksen korjaushankkeisiin neuvontaa ja ohjausta saa maakunnissa toimivista alueellisista vastuumuseoista. Maksutonta neuvontaa annetaan vanhojen rakennusten omistajille, niin yksityisille kuin yhteisöille. Rakennuksen ei tarvitse olla suojelukohde. Seurantaloja korjaaville yhteisöille neuvontaa tarjoaa Suomen Kotiseutuliitto.
”Matalan kynnyksen neuvonnalla halutaan edistää säilyttävää korjaamista, joka huomioi rakennetun ympäristön ominaispiirteet,” kertoo korjausrakentamisen asiantuntija Anssi Malinen Lahden Museoilta.
”Rakennuksen säilyminen turvataan parhaiten silloin, kun sitä käytetään. Siksi säilyttävä korjaaminen ei tarkoita museoimista, vaan nykyaikainenkin asuminen on vanhassa talossa mahdollista”, Malinen jatkaa.
Maksuton neuvonta ei sisällä kuntoarviota tai korjaussuunnittelua, mutta asiantuntija ohjaa tarvittaessa eteenpäin, mikäli jatkotutkimuksille, suunnittelulle tai korjauspalveluille on tarvetta.
”On tärkeää varmistaa, että korjauspalvelun tarjoajalla on oikeanlaista osaamista. Vanhan talon korjausrakentaminen poikkeaa monesti niin materiaaleiltaan kuin työtavoiltaankin vallitsevasta uudisrakentamisesta”, opastaa Malinen.
Asiantunteva neuvonta ohjaa oikeaan suuntaan ja voi konkreettisesti säästää sekä rahaa että turhaa työtä. Puhumattakaan huolista, jotka on helpompi asettaa oikeisiin mittasuhteisiinsa suunnitelmallisuuden avulla. Joskus ongelmaksi oletettu asia voi olla vain kosmeettinen haitta tai ominaisuus, jonka voi vain antaa olla.
Reetta Nousiainen
Kirjoittaja on Korjausklinikka-hankkeen projektipäällikkö LAB-ammattikorkeakoulussa ja tekee väitöskirjaa kulttuuriympäristön kestävästä kehittämisestä.
Kirjoitus on julkaistu Itä-Häme -lehdessä 29.5.2020.
————————
Korjausklinikka-juttusarjassa pohditaan vanhojen talojen kestävää korjausrakentamista, sen merkitystä kulttuuriperinnölle ja sen tarjoamia elinkeinomahdollisuuksia. Sarja liittyy LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen Kotiseutuliiton Korjausklinikka-hankkeeseen, jota rahoittaa Maaseuturahasto.
Juttusarjan muut kirjoitukset: Kuulumisia Korjausklinikalta