Korjausneuvontaa Hartolan Jokirannassa

Tainionvirran rannalla seisoo jykevällä kivijalallaan Jokiranta, lähes sata vuotta sitten suojeluskuntataloksi valmistunut punamullattu hirsirakennus. Hartolan kunnan omistama rakennus on aktiivisessa käytössä, niin paikkakuntalaisten arjen harrastuspaikkana kuin juhlatilanakin.

Korjausklinikka kutsuttiin Jokirantaan auttamaan katon korjaussuunnittelussa. Yli 40 vuotta vanhaa huopakattoa on jo vuosien varrella paikkailtu. Myös savupiipuista ovat tiilimuuraukset osin rapautuneet ja tiiliä on irronnut.

Korjausrakentamisen asiantuntija Anssi Malinen ja rakennustutkija Päivi Siikaniemi Päijät-Hämeen alueellisesta vastuumuseosta eli Lahden museoista olivat Korjausklinikan neuvontakäynnillä mukana tutkimassa, miten korjaustyön suunnittelussa kannattaa tässä kohteessa edetä.

Katemateriaalin valinta rakennuksen ehdoilla

Satavuotiaan rakennuksen ominaispiirteisiin sopiva tumma kolmiorimahuopakate on hyvä valinta kattomateriaaliksi jatkossakin. Katto on merkittävä osa rakennuksen julkisivua, ja materiaalilla on siksi maisemallistakin vaikutusta. Sama koskee savupiippuja. Joskus näkee vanhoja taloja, joista kattokorjauksen yhteydessä piiput on purettu pois. Samalla rakennuksen hahmosta jää puuttumaan jotain olennaista.

Piippujen rapautuneet osat muurataan uudelleen ja yläreunan pellityksellä ne voi jatkossa suojata. Korjaamalla piiput ovat myös uudelleen käyttöön otettavissa, mikäli tarvetta myöhemmin ilmenee. Talon pönttöuunitkin ovat yhä sisätiloissa jäljellä, vaikka vuosikymmeniin niitä ei ole enää käytetty.

Säilyttävä korjaaminen säästää myös kustannuksia

Alun perin katteena tiedetään olleen päre, joka tyypillisesti on jätetty huopakatteen alle. Yläpohjaan ei valitettavasti päästy neuvontakäynnillä tarkistamaan asiaa, tai tutkimaan miltä katon alusrakenteissa näyttää. Ullakkotilojen kautta on vielä syytä tarkistaa, näkyykö katon aluslaudoituksissa jälkiä kosteudesta tai aiempien kattovuotojen aiheuttamia vaurioita. Mahdolliset vauriot rakenteissa on katon korjaamisen yhteydessä usein helpoiten korjattavissa ylhäältä käsin katteet avaamalla. Muilta osin vanhat rakenteet kannattaa mahdollisimman pitkälle säilyttää ja entiset päre- ja huopakatteet jättää uuden huopakatteen alle. Tällainen säilyttävä korjaaminen paitsi säilyttää tiedon rakennushistoriasta, myös säästää rahaa, työtä ja materiaaleja.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Hartolassa päästään näistä lähtökohdista nyt teettämään Jokirannan katon korjaussuunnitelma ja sen pohjalta etsimään työlle tekijät. Alueellisen vastuumuseon asiantuntija katsoo myöhemmin suunnitelman lävitse ja auttaa tarpeen mukaan eteenpäin.

Ehkä uuden huopakatteen asentamisen jälkeen jatketaan seuraavaksi talon huoltomaalauksella ennen satavuotisjuhlaa, joka koittaa vuonna 2022. Punamullan keittäminen on kiinnostavaa seurattavaa, ja hirsiseinien punamultamaalaus puuhaa, johon vaikka talon käyttäjätkin voisivat osallistua. Korjausklinikka on mielellään menossa mukana!

Museoviraston korjauskortti huopakatteista: https://www.museovirasto.fi/uploads/Meista/Julkaisut/korjauskortti-4.pdf

Teksti ja kuva: Reetta Nousiainen, Korjausklinikka-hankkeen projektipäällikkö, LAB-ammattikorkeakoulu