Miksi kotiseututyö on tärkeää?
Kysyimme viime vuonna jäseniltämme ja toiminnassamme mukana olleilta henkilöiltä, miksi kotiseututyö on tärkeää. Näin kuntavaalien alla julkaisemme jutun nyt uudelleen nettisivuillamme inspiraatioksi vaalikeskusteluihin.
Yhteisöllisyys
Moni Kotiseutuliiton kyselyyn vastannut kertoi, että kotiseututyö on tärkeää sen synnyttämän paikallisen yhteisöllisyyden vuoksi. Kotiseututyö tuo lisäksi yhteen pitkään paikkakunnalla asuvat ihmiset ja tulokkaat sekä luo heidän välilleen yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Kotiseututyö sitoo ihmisiä yhteen, tarjoaa paikan asioiden, kokemusten ja muistojen jakamiselle
Yhteisöllisyydessä nähtiin yhteys asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen.
Kotiseututyö tuo lisäksi mahdollisuuksia muualle muuttaneille pitää yhteyttä rakkaalle kotipaikkakunnalle, johon ei syystä tai toisesta kykene juuri sillä hetkellä palaamaan koti-ikävästä huolimatta.
Kotiseutuyhdistyksen tekemät kirjat ja tuotteet voivat olla heille tärkeä henkireikä. Samalla kotiseututyö pitää avoinna tietä palaamiselle jonakin päivänä. ”Tampere-Seuran julkaisut pitivät minut hengissä”, kertoo yksi vastaajista, joka jumittui asumaan toiselle puolelle Suomea.
Kotiseutuyhdistyksen tuotteet saavat sydämen läikähtämään kotiseuturakkaudesta
Kulttuuriperinnön ja luonnon säilyminen
Kotiseututyö tuo näkyväksi oman kotiseudun erityispiirteet ja omaleimaisuuden. Se tallentaa tarinat, kuvat ja tapahtumat jälkipolvien ihailtavaksi. Se luo sukupolvien välistä ketjua ja vuorovaikutusta.
Paikallisen kulttuuriperinnön ja perinteiden säilyttäminen tuleville sukupolville nähtiin monissa vastauksissa kotiseututyön tärkeäksi tehtäväksi. Sekä aineettoman että aineellisen perinteen vaaliminen nähtiin kuntien kanssa tehtäväksi yhteistyöksi ja kunnan työn jatkeeksi.
”Esineistö, tarinat ja murre säilyvät”, eräs vastaaja toteaa ja toinen ottaa esiin valokuvat sekä henkilöiden että yhdistysten tuottaman materiaalin arkistoinnin tulevaan tutkimuskäyttöön. Myös käsityöperinteiden säilyminen mainitaan.
Kotiseututyöllä on merkitystä lisäksi paikkojen kunnossapitämisessä – erityisesti maisemien ja rakennusten sekä siisteyden ylläpitämisessä. Näin säilyttäminen linkittyy vahvasti myös kestävään kehitykseen.
Tietoa ja ymmärrystä
Ympäristöä arvostaa ja vaalii eri tavalla, kun siihen liittyy tietoa.
Kotiseututiedon eteenpäin kertominen säilyttää tarinoita, mutta kotiseudun tuntemisella on muitakin merkityksiä asukkaille. Se antaa tukevan kiinnekohdan ihmisen elämälle. Kotiseututuntemuksen myötä voi saada vastauksia ja ymmärrystä moniin kysymyksiin sekä laajentaa perspektiiviä tapahtumiin.
”Juurtuminen perustuu tietoon paikan historiasta, menneisyydestä ja pärjäämisestä. Kotiseututyö antaa perspektiiviä olemiseen, luo yksilölle koettua historiaa. Kun tiedämme, mistä tulemme ja missä nyt olemme, voi luottavaisesti katsoa eteenpäin. Tämä vahvistaa tarpeellisuuden ja merkittävyyden tunnetta”, eräs vastaaja kiteyttää.
Muistojen ei tarvitse olla omia, jotta ne toisivat paikkoihin merkityksiä.
Identiteetti ja ylpeys kotipaikasta vahvistuu
Aikakerrostumat ja sukupolvien ketjun tiedostaminen luovat samalla myös itselle ja muille nykyasukkaille viihtyisyyttä paikkakunnalla / alueella sekä toimivat osaltaan henkisenä jalustana omassa elämässä.
Kotiseudun tunteminen ja vahvat juuret linkittyvät itsetuntemukseen, voimaannuttavaan identiteettiin ja ylpeyteen omasta asuinsijastaan sekä sen omaleimaisista piirteistä.
Kotiseudun vireys ja elinvoima
Kotiseutuyhdistyksen tuotteet saavat sydämen läikähtämään kotiseuturakkaudesta
Moni vastaaja näki kotiseututyön kytkeytyvän oman kotiseudun kehittämiseen ja vaikuttamiseen. Se synnyttää toimintaa, joka lisää alueen viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta ja mahdollistaa muualla asuvien muuton tai paluumuuton takaisin vanhoille ja rakkaille asuinsijoille.
Kotiseututoiminta lisää muun vetovoimaisuuden ohella matkailua ja tuo kaivattuja euroja ja työpaikkoja alueelle.
Kotiseututyö lisää myös asukkaidensa elinvoimaisuutta pitämällä heidät aktiivisina ja tarjoamalla heille vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Lue Kotiseutupostin juhlanumerosta 2/2024 lisäksi, mitä tohtori Jenni Haukio, OKM:n ylijohtaja Riitta Kaivosoja, Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberg, Saamelaismuseo Siidan yleisötyövastaava Pia Nikula, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto ja kirjailija Anna Kortelainen ajattelevat kotiseututyön merkityksestä.
Lue myös samasta kyselystä ammentava juttumme Miten kotiseuturakkaus ilmenee?
