Kulttuurin rahoitustilanne ja kuntavaalit esillä Kotiseutuliiton järjestämässä maakuntien kulttuurivastaavien tapaamisessa

Kotiseutuliitolla on merkittävä tehtävä kulttuurialalla. Liitto järjestää pari kertaa vuodessa tapaamisen maakuntien liittojen kulttuurivastaaville ja ylläpitää näin maakuntien kulttuuritoiminnan verkostoa.

Tällä kertaa tapaaminen järjestettiin verkossa, ja vieraana oli Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n toiminnanjohtaja Rosa Meriläinen.

Meriläinen totesi, että keskeiset kulttuuripäätökset tehdään vastaisuudessa kunnissa. Kunnat ovat yhtä merkittävä kulttuurirahoittaja kuin valtiokin.

Kulttuurilla on iso merkitys kuntien elinvoimaan

Meriläinen huomautti, että kulttuurin osuus kunnan taloudesta on pieni mutta vaikutus esimerkiksi työllisyyteen on suuri. Esillä oli myös taiteen prosenttiperiaate ja kuinka se parantaa rakentamisen laatua.

”Kulttuuri luo lumovoimaa ja pitovoimaa”, Meriläinen totesi.

Eläytyminen parantaa konkreettisesti sydämen terveyttä. Kulttuuri houkuttelee kuntaan nuoria aikuisia, kasvuyrityksiä ja korkeasti koulutettuja ja luo uusille kuntalaisille uutta identiteettiä. Traditiot puolestaan houkuttelevat juuristaan ylpeitä paluumuuttajia.

Taiteen perusopetuksella, mm. musiikkiopistoilla, on iso merkitys kuntien kulttuuritarjontaan.

Kulttuurihyvinvointi on huomion kohteena monessa maakunnassa mm. Kanta-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa.

Uusi Bauhaus

”Kulttuuriperintötyö on osa hyvää elpymistä”, Meriläinen totesi. Kulttuuriperintökohteilla on esimerkiksi iso merkitys matkailun elvyttämisessä.

Luovilla aloilla nähdään olevan valtava kasvupotentiaali. EU:ssa keskimäärin jo yli neljä prosenttia kansantuotteesta tulee luovilta aloilta, Suomessa luku on pienempi.

”Kulttuurin heikko rahoitustilanne tulee jatkumaan vielä pitkään”, Meriläinen myönsi kuitenkin.

Uudenmaan liiton Tarja Haili otti esiin Uusi Bauhaus -konseptin, jonka Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli lokakuussa. Kyseessä on aloite, jonka avulla kehitetään kohtaamispaikka, keskustelufoorumi, kokeilulaboratorio ja kiihdyttämö, joka kokoaa yhteen mm. arkkitehdit, insinöörit, tutkijat, opiskelijat, taiteilijat, muotoilijat ja kansalaiset. Aloitteen tavoitteena on edistää poikkitieteellistä otetta ja yhdistää EU:n vihreän kehityksen ohjelma, kestävä kehitys, osallisuus ja estetiikka sekä muotoilu.

Pohjois-Savon liiton Janna Merenniemi toi esiin, että konseptiin ovat tarttuneet Saimaa-ilmiö, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Europe Direct mielenkiintoisella Saimaa-ilmiö goes Bauhaus -hankkeellaan: www.saimaailmio2026.fi/saimaa-ilmio-goes-bauhaus. Saimaa-ilmiö on Itä-Suomen yhteishanke Savonlinnan Euroopan kulttuuripääkaupunki -hakuun vuodeksi 2026.

Rahoituksen hakeminen usein liian raskasta kulttuurin toimijoille

Krista Tupala Satakuntaliitosta ja Tarja Hautamäki Pohjanmaan liitosta toivat esiin, että kulttuurin toimijoita ei ole aina tarpeeksi rahoituksen hakijoina, koska heillä ei ole aina rahkeita raskaaseen prosessiin hakea esimerkiksi EAKR-rahoitusta.

Etelä-Karjalan liiton Anu Talka huomautti, että hakemusten kieli ei aina vastaa toimijoiden puhumasta kielestä. Kieltä parantamalla olisi mahdollisuus helpottaa hakuprosessia.

Itämeren kulttuurinen moninaisuus esiin

Tarja Hautamäki esitteli vielä kehitteillä olevan Baltic Sea Cultural Cities and Regions -toimintamallin, jonka ideana on esitellä alueiden kulttuurista moninaisuutta. Malli osallistaa kansalaisia ja kannustaa omaehtoiseen bottom-up-suuntaiseen toimintaan, jossa toimintaa ei ohjata ylhäältä käsin, vaan ohjaus on tekijöiden omissa käsissä.

Satakuntaliiton Krista Tupala kertoi, että he ovat perustaneet vastaavan kulttuuritoimijoiden verkoston maakunnan kuntien välille. Samanlainen verkosto on toiminut Pohjois-Pohjanmaalla jo parin vuoden ajan, kertoi Auli Suorsa.

Kotiseutuliitto esitteli oman kuntavaalikampanjansa Läheisyys on voimaa – Närhet är styrka sekä helmikuun alussa julkaistavan Kenellä on oikeus kotiseutuun? -selvityksen tuloksia.