Kulttuurijärjestöjen johtajat tapasivat maa- ja metsätalousministerin

Uutinen

Yksi Kotiseutuliiton tärkeimpiä tehtäviä on alansa edunvalvonta. Liitto oli jälleen mukana vaikuttamassa kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöasioissa, kun toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo oli kolmen muun järjestöjohtajan kanssa keskustelemassa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän kanssa.

Tapaamisessa oli mukana neljä toiminnanjohtajaa: Riitta Vanhatalo Kotiseutuliitosta, Rosa Meriläinen KULTA ry:stä, Minna Hyytiäinen Taitoliitosta ja Hanna Lämsä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurasta.

Ministerlle kerrottiin Kotiseutuliiton laajasta jäsenistöstä, monipuolisesta kotiseutu- ja kulttuuriperintötyöstä ja seurantalojen korjausavustuksista. Kotiseutuliiton jakamat seurantalojen korjausavustukset mahdollistavat seurantalojen säilymisen kansalaistoiminnan, talkootyön ja tapahtumien paikkoina.

Seurantalot ovatkin tuttuja myös ministeri Lepälle – Koirakiven Nuorisoseurantalo ministerin kotiseudulla on Lepälle henkilökohtaisesti tärkeä. Ministeri harrastaa itse myös kesäteatteria, joka on maamme kansallinen harrastus. Hyvin korjatut seurantalot mahdollistavat teatteriharrastuksen sadoilla paikkakunnilla.

Esillä olivat myös monet liiton ajankohtaiset teemat kuten osallisuus, moninaisuus ja monipaikkaisuus.

Valtio laatimassa kulttuuriperinnölle strategiaa – olemme mukana!

Tilaisuudessa korostettiin, että tulevaan valtion kulttuuriperintöstrategiaan on hyvä saada sektori- ja toimialarajat ylittävä lähestymistapa – järjestöt toivovat sektorien välistä ajattelua ja yhteistyötä. Työssä korostuu, että vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu sille toimialalle tai organisaatiolle, missä kulttuuriperintöä luodaan, kehitetään ja synnytetään. Kaikilla hallinnonaloilla on vastuu yhteisestä perinnöstämme.

Kulttuuriperintökasvatuksen asemaa olisi vahvistettava ja asenneilmapiiriin vaikutettava: kulttuurin ja taiteen itseisarvon lisäksi on näytettävä kulttuuriarvojen laajat hyödyt yhteiskunnalle. Myös kulttuuriympäristö on nähtävä yhteisön voimavarana.

Samalla järjestöt esittivät toiveen että kulttuuriympäristö- ja kulttuuriperintötyö otetaan mukaan kiertotalousohjelmiin. Kulttuuriperintötyötä tekevät järjestöt parantavat, vahvistavat ja ylläpitävät kiertotalouden edellytyksiä ja mikä tärkeintä: tuovat kiertotalouden lähemmäs ihmisiä.

Kuvassa Riitta Vanhatalo Kotiseutuliitosta, Rosa Meriläinen KULTA ry:stä, miniseri Jari Leppä, Hanna Lämsä Kulttuuriperintökasvatuksen seurasta ja Minna Hyytiäinen Taitoliitosta.

Tilaisuudessa puhuttiin myös Leader-rahoituksen puolesta ja talkootyön merkityksestä hankkeiden omarahoituksena. Talkootyö olisi syytä huomioida omarahoituksena sekä EAKR- että ESR-rahoituksessa.

Ministeri ja minieriö saivat järjestöiltä kiitosta mm. Metsähallituksen kulttuuriperintöhankkeista ja puun jalostusarvon nostamista tukevista ohjelmista.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamistyö on vauhdissa ja vaikutta monella hallinnonalalla. Vuorovaikutteisen suunnittelun vahvistaminen auttaisi tuomaan esiin kulttuuriympäristöön liittyvät toiveet. Tarvitaan ennakoivaa arvokeskustelua jo ennen kuin on joku rakennussuojelukonflikti päällä. Vapaan kansalaistoiminnan resursseista on huolehdittava, sillä juuri kansalaisjärjestöt kykenevät organisoimaan kansalaisten osallisuutta.

Kulttuuriperintöalan järjestöt antavat yhteiskunnalle kuulumisen tunnetta eli osallisuutta – juuret tuovat arkeen turvaa ja merkityksellisyyttä. Järjestötyö tarjoaa myös vaikuttamisen kanavan, niin paikallisesti kuin valtakunnan tasolla.

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä. Liiton keskustoimisto, 15 aluejärjestöä ja noin 750 jäsenyhdistystä ympäri Suomen tarjoavat yli 150 000 paikallistoimijalle näköalapaikan paikalliskulttuuriin sekä vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Liiton jäsenistöön kuuluu myös yli 100 kuntaa ja kaikki maakuntien liitot, mikä takaa paitsi alueellisen kattavuuden myös joustavan tiedonkulun ja lukuisat yhteistyömahdollisuudet hallinnon ja paikallistoimijoiden välillä. Kotiseutuliitto vastaa myös valtionavustuksen jakamisesta seurantalojen korjauksiin ja tarjoaa asiantuntijaneuvontaa korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.