Kotiseutuliitto tiede- ja kulttuuriministeri Saarikon pyöreän pöydän keskustelussa

1.10.2020 Uutinen

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo osallistui syyskuun lopulla tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun taide- ja kulttuurialan tulevaisuuden näkymistä.

Ministeri Saarikko kysyi kulttuurialan järjestöiltä, mitä valtiovallan pitäisi tehdä alan edistämiseksi. Lisäksi keskusteluaiheena olivat toimet, joita alan itsensä pitää tehdä toimintansa ja suomalaisen kulttuurin edistämiseksi. Lopuksi keskusteltiin taiteen ja kulttuurin merkityksestä koronaepidemiasta toipumisessa ja resilienssin kasvattamisessa.

Tähän artikkeliin on koottu Kotiseutuliiton näkemyksiä teemoista.

Rahoituksen varmistaminen tärkein odotus valtion suuntaan

Kotiseutuliiton mielestä on ensiarvoisen tärkeää varmistaa alan rahoitus ja rahoituksen ennustettavuus. Kotiseutuliitto esittää, että kulttuurin rahoituksen kytkös veikkausvoittovaroihin puretaan suunnitelmallisesti ja rahoitus siirretään suoraan valtion budjettiin nykyisen suuruisena.

Järjestöjen valtionavustuksissa on tärkeää, ettei järjestöjä rangaista omasta varainhankinnasta vähentämällä sillä perusteella heidän yleisavustustaan.

Kotiseutuliiton muita huomioita rahoituksesta

Kehittämiseen ja hankkeisiin myönnetyt erityisavustukset ovat järjestöille tärkeitä. Yleisavustusten lisäksi on varmistettava mahdollisuus erityisavustuksiin.
Prosentti kulttuurille valtion talousarviossa on kulttuurialan yhteinen tavoite, ja se oli myös eduskuntavaalien aikaan monen puolueen kannattama näkemys rahoituksen tulevaisuuden tasosta.
Kuntien kulttuuripalvelujen riittävä rahoitus on varmistettava. Kulttuuri ja taide peruspalveluna parantaa saavutettavuutta.
Vapaaehtoisen kulttuurityön rahoitus on otettava erityiseen tarkasteluun; julkisella panostuksella edistetään yhdistysten tekemää tärkeää kulttuurityötä.
Kulttuurityön jatkuvuuden edellytyksenä on toimintaan sopivat tilat.

Useammin yhteisen pöydän äärelle

Kotiseutuliiton näkemyksen mukaan on tarpeen käydä säännöllistä strategista keskustelua koko toimialan kanssa, myös pidemmän tähtäimen strategioiden välillä. Kotiseutuliitto odottaa innostuneena esimerkiksi kulttuuriperintöstrategian laatimista.

Liiton mielestä on tärkeää edistää sektori- ja toimialarajat ylittävää yhteiskunnallista keskustelua kulttuurista, jotta sen kokonaisvaltainen rooli yhteiskunnassa tulisi nähdyksi. Esimerkiksi kestävän kehityksen edistäminen hyötyy yhteisestä keskustelusta, toimintamallien ja esimerkkien jakamisesta ja yhteisestä tulevaisuuden suunnasta.

Iso kuva kulttuurista ja kulttuurialojen laajuudesta ja merkityksestä koko yhteiskunnalle hämärtyy helposti, ja tällöin kulttuuri nähdään liian kapea-alaisena. Kulttuuri ja luovat alat tulee tunnistaa myös bkt:n ja työpaikkojen näkökulmasta merkittävänä alana.

Kulttuuriala kehittää itseään ja yhteiskuntaa

Kotiseutuliiton näkemyksen mukaan alan toimijoiden tulee myös itse aktiivisesti parantaa vaikuttavuutta, saavutettavuutta ja osallisuutta kulttuuriin ja kulttuuriperintöön.

Kotiseutuliito haluaa lisätä valtakunnan asiapolitiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa puhetta kulttuurista, tuoda esille kulttuuria toimialana muiden rinnalla, puolustaa kulttuuria ja sen asemaa ja vaikuttaa kulttuuripolitiikkaan.

On tarpeen osoittaa kulttuurin kokonaisvaltainen rooli yhteiskunnassa.

Osallisuus yhteiskunnan joka tasolla

Kotiseutuliitto vahvistaa asukkaiden osallisuutta oman kunnan asioihin ja koko yhteiskuntaan.
Kulttuuripalvelut, kulttuuri ja yhdistystoiminta on luonteva tapa olla osallisena omassa lähiyhteisössä. Kun tavoitamme asukkaat kulttuurin kautta, edistämme laajemminkin osallisuutta.

Kotiseutuliiton toiminnan painopisteitä ovat osallisuuden lisäksi kestävä kehitys, lapset ja nuoret sekä kulttuurinen moninaisuus.

Liitto on kehittänyt ylisukupolvisen kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön mallin, niin sanotun Mestarit & kisällit -harrastusmallin, jossa lapset ja ikäihmiset tutustuvat yhdessä kotiseutuun ja sen kulttuuriin. Malli tulee tänä syksynä osaksi Suomen mallia, eli peruskoulun yhteyteen koululaisten iltapäivien harrastusvaihtoehdoksi. Liitto on myös laatinut kulttuurisesti moninaisen kotiseututyön verkko-oppaan ja edistää moninaisuuden huomioimista ja toteutumista paikallisesti.

Kestävä kehitys, kestävä kotiseutu

Kotiseutuliitto on mukana edistämässä kestävää kehitystä ja on mielellään mukana pohtimassa ja rakentamassa yhteisiä linjauksia kestävän kehityksen teemasta kulttuurialalla.

Tulevassa kulttuuriperintöstrategiassa Kotiseutuliitto aikoo tuoda esille kulttuuriperinnön kestävyyttä edistäviä voimavaroja. Kulttuuriperintö on jatkossa entistä enemmän osa design- ja kulttuurimatkailualaa, mutta se myös inspiroi muita hiilineutraalia taloutta edistäviä aineettomia palveluja ja tuotteita.

Kotiseutuliitto toi kestävää näkökulmaa esille myös seuraavan EU-rakennerahastokauden linjauksissaan. Kulttuuriperinnön hyödyntämisen kytkös hiilineutraalin talouden edistämiseen kiinnostanee myös työ- ja elinkeinoministeriötä. Tästä syystä Kotiseutuliitto toivoo, että uudella EU-rakennerahastokaudella saadaan rahoitusta myös kulttuurin toimialalle.

Yhteisöjen kulttuuritoiminta tarvitsee kestäviä tiloja

Kotiseutuliiton kautta jaetaan valtion määrärahasta korjausavustusta seurantaloille. On tärkeää, että määrärahan suuruus pysyy hyvällä tasolla. Rahoitus tukee paitsi seurantalojen rakennusperintöä ja kestävää korjausrakentamista myös paikallisia yhteisöjä.

Seurantaloja ovat aatteellisten yhdistysten rakentamat yhteisölliset talot, kuten nuorisoseurantalot, työväentalot ja kylätalot, niitä on maassamme nykyään noin 2500. Talojen korjaaminen mahdollistaa taloissa tapahtuvaa kansalais- ja kulttuuritoimintaa. Korjaaminen ja sen avustaminen tukee myös kiertotaloutta ja kestävää kehitystä. Korjaamalla rakennuksia varmistamme, että tilat voivat olla käytössä.

Hallitusohjelman mukaan Suomessa toteutetaan kulttuuritilojen kartoitus, jossa etsitään tiloja, jotka voivat parantaa kulttuurin saavutettavuutta. Seurantaloilla on potentiaalia olla vielä nykyistäkin enemmän kulttuuritapahtumien ja -yhteisöjen käytössä.

Kulttuurilla merkitys epidemiasta toipumisessa ja resilienssin kasvattamisessa

Jo keväällä 2020 oli nähtävissä ihmisten kova kaipuu harrastuksiin, yhteisöihin, kirjastoihin, museoihin, esittävän taiteen tilaisuuksiin, mikä korosti ja toi esille kulttuurin ja kulttuuripalveluiden merkityksen elämäntavassamme.

Tapahtumien perumisen jälkeen alalla järjestettiin yllettävän nopeasti etätapahtumia ja kehitettiin kaikille avointa digitaalista sisältöä. Monet kulttuurialan toimijat, sisällöntuottajat ja kansalaiset löysivät toisensa verkossa – elivät virtuaalisesti samassa todellisuudessa.

Kotiseutuliitto tukee yhdenvertaisia digitaitoja

Kotiseutuliiton oman korona-ajan kyselyn pohjalta tiedämme, että osa paikallista kotiseutu- ja kulttuuriperintötyötä tekevistä yhdistyksistä omaksui nopeasti ja rohkeasti uusia poikkeusaikaan sopivia etäosallistumismahdollisuuksia. Nämä toimijat uskovat, että uusista digitaalisista toimintatavoista on hyötyä jatkossa korona-ajan jälkeenkin.

Osa yhteiskunnasta ja kansalaisista on kuitenkin jäänyt digitaalisen kehityksen ulkopuolelle. Kotiseutuliitto haluaa kehittää jäsenyhdistystensä ja kansalaisten digitaitoja tukemalla kentän toimintaa digitaalisia työkaluja hyödyntäen ja tuottamalla samoja sisältöjä uusilla tavoilla. Liitto myös jakaa hyviä toimintamalleja ja tukee vertaisoppimista.

Korona-ajalla on ollut myös positiivisia vaikutuksia: paikallisen luonnon ja kulttuurin sekä perinteiden merkitys on korostunut, kotiseututyö on tullut monelle lähemmäksi ja uudenlaista yhteisöllisyyttä on herännyt. Nämä konkreettiset tiedot Kotiseutuliiton jäsenistöstä voi tulkita merkiksi resilienssin kasvusta ja potentiaalista resilienssin kasvattamiseen.

Taustatietoa

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä. Liiton keskustoimisto, 15 aluejärjestöä ja noin 750 jäsenyhdistystä ympäri Suomen tarjoavat yli 150 000 paikallistoimijalle näköalapaikan paikalliskulttuuriin sekä vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Liiton jäsenistöön kuuluu myös yli 100 kuntaa ja kaikki maakuntien liitot, mikä takaa paitsi alueellisen kattavuuden myös joustavan tiedonkulun ja lukuisat yhteistyömahdollisuudet hallinnon ja ruohonjuuritason toimijoiden välillä. Kotiseutuliitto vastaa myös seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.

Kategoriat