Maakunnalliset kotiseututeot maakunnittain
Kotiseutuliiton jäsenet nostivat ehdolle omien maakuntiensa parhaiksi kotiseututeoiksi upeita ehdokkaita. Kesän ajan , 31. heinäkuuta saakka, oli mahdollista äänestää, mikä teko palkitaan omasta maakunnasta vuoden maakunnallisena kotiseututekona. Tutustu ehdokkaiden kuvauksiin maakunnittain tältä sivulta.
Seuraavista maakunnista ilmoitettiin yksi hyvä ehdotus, joka palkitaan. Näistä maakunnista ei siis ollut äänestystä: Etelä-Karjala, Kainuu, Kymenlaakso ja Pohjois-Karjala.
Kaikki palkittavat julkaistaan elokuussa ja palkinnot luovutetaan Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Vantaalla Kotiseutuliiton vuosikokouksessa lauantaina 31. elokuuta.
Etelä-Karjala
Yksi hyvä ehdotus, joka palkitaan. Voittajat julkistetaan elokuussa.
Etelä-Pohjanmaa
Kurikka-lehti Oy:n vanhojen sanomalehtien digitointi, Kurikka-lehti Oy
Kurikka-lehden päätös digitoida ja julkaista konserninsa viiden lehden kaikki vanhat vuosikerrat ja tarjota ne tilaajiensa käytettäväksi on merkittävä kotiseututeko. Näin saatiin valtava määrä aineistoa hyödynnettäväksi kotiseututyöhön ja tutkimukseen.
Käräjätalon kunnostus Kauhavan Alahärmässä, Härmä-Seura
Käräjätalo siirtyi Kotiseutuyhdistys Härmä-Seura ry:n omistukseen syksyllä 2018, jolloin seura päätti ryhtyä kunnostamaan sitä vaaliakseen härmäläistä historiaa ja kulttuuria. Alahärmän kirkonkylässä sijaitseva käräjätalo oli ollut pitkään asumattomana. Katto vuoti kellaria myöten ja piha-alue oli saanut rehevöityä täyteen vuosikymmenien aikana. Talo tunnetaan myös Alaviitalan talona. Talon toinen puolisko toimi käräjätalona 1800-luvulta 1900-luvun alkuun asti. Käräjätalo on tullut tunnetuksi mm. siitä, että siellä 1860-luvulla nimismies Adolf Hägglundin johdolla saatiin vihdoin Antti Isotalon ja Antti Rannanjärven johtamien häjyjen Härmissä ylläpitämä varkauksien ja väkivallan kierre katkaistua.
Härmä-Seura katsoi, että käräjätalon pelastaminen ja kunnostaminen jälkipolville kuuluu seuralle, jonka tehtävänä on edistää paikkakunnan kulttuuriin ja historiaan kuuluvien rakennusten ja muistomerkkien säilyttämistä ja kunnossapitoa.
Käräjätalon kunnostaminen on vaatinut valtavan urakan ja suuren vapaaehtoistyön määrän. Merkittävä osa härmäläistä paikallishistoriaa on saatu pelastettua ja talon historia talletettua uusille sukupolville. Nykyään talo palvelee yhteisöjen kokoontumispaikkana, juhlapaikkana ja näyttelytilana.
Murreservetit, Kauhajoki-Seura
Kauhajoki-Seura on ideoinut ja toteuttanut paikkakunnan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan murteeseen pohjautuvat servetit, jotka sopivat käytettäviksi niin kahvi- kuin ruokapöydässä. Serveteissä esiintyy kymmenen murresanaa, joiden ideointiin käytettiin mm. murresanakirjaa Eheroon taharoon. Virva Vihonen Kauhajoen Taideyhdistyksestä on luonnostellut serveteille jokaiseen vuodenaikaan sopivan mallin, ja hän antoi myös panoksensa murresanojen valintaan. Lopullisen silauksen ja servettien painoon saattamisen sekä värimaailman luomisen toteutti Paula Jyräkoski.
Kauhajoki-Seuran puheenjohtaja Liisa Ruismäen mukaan ajatuksena on herättää huomiota kielen muuttumisesta ja Etelä-Pohjanmaan vahvasta ruokaperinteestä. Useiden korvaan voivat valitut sanat olla tuttuja, mutta toisille ne ovat vain kummallisen kuuloisia. Siksi liinojen mukaan on laitettu QR-koodin, josta pääsee lukemaan sanojen merkityksen. Murreservettejä on tammi-huhtikuun välisenä aikana myyty yli 12 000 kpl.
Etelä-Savo
Kotiseutuun tutustuminen arkeologisin tutkimusmenetelmin, Juvan kunta, Mullankaivajat hankkeen työryhmä
Juvalla on toteutettu Suomen kulttuurirahaston kautta kaksi Mullankaivajat hanketta, vuosina 2019 ja 2023. Toisen hankkeen aikana kasattiin opasvihko “Mullasta maan -maalöytöjen tunnistusopas”, jota käytetään jatkossa kulttuurikasvatuksessa.
Mullankaivajat-hankkeet ovat auttaneet juvalaisia koululaisia näkemään oman kotiseutunsa arvon ja osaavat liittää sen laajemmin osaksi Saimaan ja Etelä-Savon aluetta, tuoneet oman paikkakunnan historiaa lähemmäksi, tehneet arkeologian työmenetelmiä tutuksi, opastaneet löytöjen tunnistamisessa, jakaneet tietoa siitä, miten ja missä voi tutkia maastoa, mitä toisen maalla saa tehdä, keneen otetaan yhteyttä ja milloin, jos jotakin löytyy ja miten vanhoja asuinpaikkoja tunnistetaan.
Hankkeet ovat mataloittaneet tieteentekemisen kynnystä niiden oppilaiden kohdalla, jotka ovat olleet hankkeissa mukana ja toivon mukaan tulevat vaikuttamaan myös tulevien oppilaiden tapaan nähdä ja ymmärtää oman paikkakunnan historiaa. Hankkeet ovat myös tuottaneet tutkimustietoa alueella, jossa ei käytännössä harjoiteta arkeologista tai historian tutkimusta. On tutustuttu kylien menneisyyteen kyläkoulujen ympäristöissä, on kuljettu Partalan kuninkaankartanon mailla pintapoimimassa, on etsitty jäänteitä herrasväen asutuksesta, mutta myös kiinnitetty huomiota vähävaraisen työväen asumisoloihin. Työryhmässä ei käsitellä näitä toteutuneita hankkeita erillisinä kokonaisuuksina, vaan jatkumona, jossa draaman kaari on vienyt ajasta toiseen.
Oton poluilla, Otto Mannisen elämä 1872-1950 -dokumenttielokuva, Pia Kärkkäinen-Hannikainen käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja
Oton poluilla, Otto Mannisen elämä 1872-1950 -dokumenttielokuva on toteutettu Kangasniemen kirjaston pyynnöstä Kangasniemen kunnan kulttuurikasvatussuunnitelmaa varten, Kangasniemen paikallisen kulttuuriperinnön vaalimiseksi ja Otto Mannisen henkilöhistorian säilyttämiseksi.
Pia Kärkkäinen-Hannikainen tehnyt ja tuottanut dokumenttielokuvan ilman ulkopuolista tuotantotukea ja muita korvauksia, kotiseutuhengessä. Kärkkäinen-Hannikainen on työstänyt dokumenttielokuvan Otto Mannisen 150-juhlavuoden näyttämöteoksen (2022) alkuperäiskäsikirjoituksesta, siinä olleiden video-, kuva- ja äänimateriaalien pohjalta omaksi teoksekseen.
Näyttämöteoksessa ja dokumenttielokuvassa käytetty historiallinen kuvamateriaali on tekijänoikeudellisesti vapaasti hyödynnettävää aineistoa mm. Finna.fi -sivustolta. Muu kuva- ja erityisesti runsas videomateriaali on Kärkkäinen-Hannikaisen ja Tapio Hannikaisen kuvaamaa ja Kärkkäinen-Hannikaisen editoimaa. Dokumenttielokuvassa käytetty musiikki on ns. tekijänoikeusvapaata musiikkia. Elokuvaa ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön.
Dokumenttielokuva on luovutettu Kangasniemen kunnalle syksyllä 2023, mutta sen ensiesitys on ollut huhtikuussa 2024.
Ristiina-Seuran työ Pien-Toijolan talonpoikaismuseon ylläpidossa ja kunnostamisessa, Ristiina-Seura
Ristiina-Seura kunnostaa viime hetkellä valtakunnallisesti merkittävän talonpoikaiskulttuuriympäristön Pien-Toijolan talomuseota Leader-rahoituksen ja Etelä-Savon maakuntarahaston kärkihankerahoituksen turvin. Yhdistys kantaa suurta vastuuta huolehtiessaan Pien-Toijolan rakennusten ylläpidosta ja niiden pitämisestä auki museona. Pien-Toijolan lisäksi Ristiina-Seuralla on suuri historiallinen perintö vaalittavanaan alueen muinaismuistojen ja historiallisten ympäristöjen hoitamisessa.
Toijosen suvun vuosisatojen aikana säästämät ja suojelemat rakennukset ovat olleet vaarassa tuhoutua, kun korjaushanke viivästyi rahoituksen puutteen vuoksi. Nyt kunnostushanke on lähtenyt käyntiin, pressut lahonneiden kattojen päältä voidaan poistaa ja Pien-Toijola tarjoaa jatkossakin ainutlaatuisen ympäristön tutustua viime vuosisatojen elämään. Se on toiminut myös monien elokuvien kuvauspaikkana ja siellä järjestetään tapahtumia, kuten uudelleen elvytetty kekrijuhlaperinne. Kiitos korjaushankkeen toteutumisesta kuuluu erityisesti sitkeille Ristiina-Seuran toimijoille, jotka ovat pitäneet yllä Pien-Toijolaa ja ponnistelleet ahkerasti talkoissa ja rahoituksen hankkimisessa.
Kainuu
Yksi hyvä ehdotus, joka palkitaan. Voittajat julkistetaan elokuussa.
Kanta-Häme
Hausjärvi-Seuran kouluyhteistyö, Hausjärvi-Seura
Hausjärvi-Seura hoitaa kunnan omistamaa kotiseutumuseota. Osa museon esineistä on esillä seuran omistamassa ja ylläpitämässä kotiseututalossa. Museo ja kotiseututalo ovat avoinna yleisölle kesäsunnuntaisin.
Useana vuonna ovat Hausjärven seitsemäsluokkalaiset vierailleet museolla. Elämyksellisen vierailupäivän valmisteluun ovat osallistuneet myös opettajat. Keväällä 2023 myös yli sata alakoululaista kävi tutustumassa kotiseututaloon.
Vuonna 2022 aloitettiin museoviraston avustuksella uusi hanke, jonka kohteena ovat yläkoulun ja lukion oppilaat. Seuran palkkaama hankevetäjä on valmistanut seuran verkkosivuille oppimateriaalia koululaisten käyttöön. Hankevetäjä on myös käynyt esittelemässä museoesineitä kouluilla. Talvella 2022–2023 lukion historian ja kuvataiteen ryhmät vierailivat museolla ja tekivät omat kesänäyttelynsä kotiseututalolle.
Museoviraston avustus hankkeelle jatkui vielä vuonna 2023. Oppilasyhteistyön hedelmänä voitiin museo ja kotiseututalo pitää heinäkuussa auki myös arkipäivinä kahden lukiolaisen toimiessa oppaina. Myös lukion historian opettaja veti kaksi omaa museokierrosta.
Hausjärven kunnan kanssa on nyt tehty sopimus, jolla tätä kouluyhteistyötä jatketaan tästä eteenpäinkin.
Kanta-Hämeen maakuntalinnun eli kalasääksen suojelutyö, Sääksi-säätiö
Sääksi-säätiö on tehnyt vakuuttavaa työtä kalasääksen suojelemiseksi. Erityisen arvokas sääksi on Kanta-Hämeessä, jonka maakuntalintu se on. Sääksi on myös Sääksmäen kunnanvaakunassa.
Sääksen uskotaan olleen pyhä lintu suomalaisille ja se on valittu Kanta-Hämeen maakuntalinnuksi. Sääksi on myös kosmopoliitti lintulaji, jota tavataan alalajeina eri puolilla maailmaa. Suomalaiset sääkset talvehtivat pääosin Länsi-Afrikassa.
Aikanaan sääkseä pidettiin kalavarkaana ja siitä maksettiin tapporahaa. Vuonna 1926 sääksi rauhoitettiin asetuksella ja vuonna 1962 lailla. Sääksen pesä ja pesäpuu ovat niin ikään rauhoitettuja.
Sittemmin ympäristömyrkyt olivat syynä lajin huonoon pesintätulokseen, mutta onneksi tilanne korjaantui ja nykyisin suomalainen sääksikanta on elinvoimainen käsittäen 1200–1300 pesivää paria.
Pitkäjänteinen lajin suojelutyö on tuottanut tulosta, mutta edellyttää vuosittaista pesivän kannan seurantaa, rauhallisia pesäpaikkoja ja pesintään sopivia pesäpuita. Väestön suhtautuminen sääksiin on nykyisin hyvin myönteinen ja linnun suojeluun halutaan aktiivisesti osallistua.
Suomesta tunnetaan useita kymmeniä sääksi- ja sääks- alkuisia järviä, lahtia, mäkiä, niemiä, saaria, saloja ja soita etenkin Hämeestä, Satakunnasta ja Savosta. Paikannimet ovat syntyneet sääksien pesä- tai saalistuspaikkojen perusteella. Sääksi on kiinnostanut etenkin kalastustaitonsa vuoksi.
Keski-Pohjanmaa
Kaustislaisen viulunsoittoperinteen saaminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon, Kansanmusiikki-instituutti
Unescon hallitustenvälinen komitea nimesi kaustislaisen viulunsoittoperinteen Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kokouksessaan 15.12.2021. Kaustislainen viulunsoitto nimettiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2016, josta se valittiin Suomen ehdokkaaksi Unescon luetteloon vuonna 2018. Viiden kaustislaisen musiikkiyhteisön muodostama työryhmä teki yhteistyötä Museoviraston kanssa noin kaksi vuotta kestäneessä laajasti osallistavassa hakemusprojektissa.
Noin 4300 asukkaan Kaustiselta arvioidaan löytyvän satoja perinteen harjoittajia pikkulapsista ikäihmisiin. Kaustislaisen viulunsoittoperinteen menestyksekkäässä siirtymisessä sukupolvelta toiselle on merkittävänä tekijänä kansainväliseen maineeseen noussut näppäripedagogiikka. Näppäreihin osallistuu alueella noin 70 lasta ja nuorta. Lisäksi Kaustisen Nuorisoseuran tanssi- ja soittoryhmissä on lähes 200 lasta ja nuorta.
”Musiikkiperinne eli Kaustisella jokapäiväisessä arjessa minun lapsuudessani, ja niin se elää tänäkin päivänä, vaikka sen harjoittaminen on osaksi organisoidumpaa. Musiikin hyvinvointia tuottava voima on valtaisa”, painottaa näppäripedagogiikan isä Mauno Järvelä.
Keski-Pohjanmaan siirtolaisuushankkeen tiedonkeruu, Keski-Pohjanmaan siirtolaisuushankkeen vetäjä Kauppi Virkkala sekä keräykseen osallistuneet kotiseutuyhdistykset Keski-Pohjanmaalta
Keskipohjalaiset kotiseutuyhdistykset ovat tehneet mittaamattoman arvokasta keräystyötä Keski-Pohjanmaan siirtolaisuushankkeessa. Tarkoitus on tunnistaa keskipohjalaispitäjistä merten taa menneet siirtolaiset, kerätä kuvia, haastatteluja ja tarinoita, joiden pohjalta voidaan tehdä siirtolaisuuskirjoja tai -tiedostoja ja lisätä tietoa siirtolaisuuden merkityksestä kotiseudulla. Kerätyt tiedot on myös tarkoitus tallentaa Siirtolaisuusinstituuttiin myöhempää tutkimuskäyttöä varten.
Keräystyössä keskipohjalaisten kotiseutuyhdistysten “ruohonjuuritason” työ on ensiarvoisen tärkeää. Keski-Pohjanmaan siirtolaisuushanke ja Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto ovat saaneet mukaan kotiseutuyhdistyksiä myös Kalajokilaaksosta ja Etelä-Pohjanmaalta. Siirtolaisuus merten taa vuosina 1860–1930 on ollut suurinta juuri pohjalaismaakunnista. Suuri osa, paikoin noin 30 prosenttia siirtolaisista palasi synnyinseudulle takaisin ja toi tullessaan paitsi varallisuutta myös uusia innovaatioita, jotka olivat omiaan myös jalostumaan kotiseudulla. Siirtolaisuus myös lisäsi ja vahvisti kotiseutujen yhteydenpitoa entisen ja uuden asuinmaan välillä. Yhteydenpito jatkuu edelleen.
Keski-Suomi
Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen Elävä museokylä -konsepti, Hankasalmen kotiseutuyhdistys
Hankasalmella on vuosien ajan tehty pitkäjänteistä työtä paikallisen kulttuuriperinnön tuomiseksi osaksi jokapäiväistä elämää kotiseutuyhdistyksen elävässä museokylässä. Ensin huollettiin aineellinen kulttuuriperintö kuntoon korjaamalla kotiseututalo Hallan tupa Leader-hankkeella ja talkootyöllä kukoistavaksi tapahtumakeitaaksi. Kunnostettujen hirsiseinien sisällä on nyt hyvä niin tarjota ohjelmaa konserteista luentoihin kaiken ikäisille kuin siirtää perinneleipomisen taitoja eteenpäin museon suosituilla leipäpäivillä.
Kotiseutuyhdistyksen kahdentoista hirsirakennuksen pihapiiri ja viereinen esinemuseo vievät matkalle menneisyyteen, jota elävöitetään tarinoilla ja tietoiskuilla menneisyyden ihmisistä ja elämästä. Yhteistyö koulujen kanssa tuo lapsille ja nuorille tutuksi pitäjän oman historian, kun museokylän pihapiirissä käydään leikkimässä tai vietetään kokonaisia koulupäiviä entisajan tunnelmissa.
Tuoreimpana ponnistuksena aineettoman kulttuuriperinnön hoitamiseksi toteutettiin Leader-hanke kotisetuarkiston järjestämiseksi. Hankkeen aikana saatiin kuva-arkisto luetteloitua ja digitoitua sekä arkiston paperiaineisto seulottua ja järjestettyä. Arkisto tuotiinkin ihmisten tietoisuuteen lukuisten kuvatunnistustilaisuuksien kautta. Niissä päästiin esimerkiksi tutustumaan entisajan Hankasalmen elämään tai tarjottiin seniorikerholaisille kuvamatka lapsuuden maisemiin.
Yhteisöllisyys on Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen tärkeimpiä arvoja, joten elävä museokylä tehdään yhdessä kaikille.
Konneveden Kotiseutumuseon Naisten Viikko, Konneveden Kotiseutuyhdistys ry ja Kristiina Hurmerinta
Konneveden Museon itäsuomalaisen pihapiirin helmi on 1700-luvun savutupa, josta on kolmen viime vuoden aikana muodostunut heinäkuussa järjestettävän Naisten viikon konsertti- ja luentosali. Tapahtuman tarkoitus on vahvistaa harvaan asutulla maaseudulla asuvien mahdollisuutta kokea korkeatasoisia taide-elämyksiä. Se on houkutellut vieraita muualtakin Suomesta. Tavoitteena on ollut rakentaa museosta monipuolinen kulttuurinen kohtaamispaikka. Paikallinen ruokaosaaminen ja tietotaito ovat tärkeä osa tapahtumaa. Haluamme saattaa vuorovaikutukseen paikallisen osaamisen ja korkeatasoisen taiteellisen sisällön.
Vuoden 2023 Naisten viikon teema Saunalla, sisulla ja kolmella kalalla nosti esiin ajankohtaisia musiikki-ilmiöitä, kansanmusiikista americanaan ja barokkimusiikista vallankumouslauluihin. Viikon päivät oli jaettu teemoihin. Aloitettiin metsälaitumelta ja päädyttiin sisun, voiman, taiteen ja saunan kautta koko perheen barokkipiknikille.
Vuoden 2024 kattoteeman “Helmat heilumaan!” alle mahtuu monipuolisesti musiikkia, historiaa, kulttuuria, makuelämyksiä ja luentoja – ja tietenkin lauantai-illan Naistentanssit. Viikon aikana nähdään ja kuullaan alansa huippuja laajalla genreskaalalla, klassisen taitajista Anu Komsista, Pia Värristä, Suomalainen barokkiorkesteri FiBOsta ja Tuuli Lindebergistä populaarimusiikin tähtiin kuten Arja Saijonmaahan, Aili Järvelään ja Verneri Pohjolaan.
Konneveden Museon Naisten viikon järjestää Konneveden Kotiseutuyhdistys yhteistyötahojensa tukemana.
Kotiseutumies Antti Kolu, Antti Kolu
Vaajakosken Kohinat ry:n puheenjohtaja Antti Kolu on toimittanut useita Vaajakoski aiheisia kirjoja ja viime vuonna Leppälahden historiakirjan. Lisäksi hän on toimittanut jo 3:na vuonna Vaajakosken historiaa käsittäviä seinäkalentereja.
Kymenlaakso
Yksi hyvä ehdotus, joka palkitaan. Voittajat julkistetaan elokuussa.
Lappi
Itä-Lapin ja Sodankylän uittoperinne tutuksi -hanke, Itä-Lapin kuntayhtymä ja projektipäällikkö Lauri Snellman
Kemijoen vesistön uiton päättymisestä on reilut kolmekymmentä vuotta. Uittoperinne tutuksi-hanke oli merkittävä lappilainen kulttuuriteko, jossa kerättiin uittoperinnettä Lapin viiden kunnan alueelta: Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi, Salla ja Kemijärvi.
Materiaali kerättiin kunnittain mm. vanhojen uittolaisten haastatteluilla, valokuvakeruulla ja kuvaamalla uiton maisemia tänä päivänä. Kunnissa järjestettiin useita keruutapahtumia ja samalla esiteltiin hankkeen etenemistä. Myös kouluilla käytiin kertomassa nuorille alueen uittohistoriasta ja motivoitiin oppilaita työstämään uitosta kertovaa aineistoa kulttuuriperinnön ja kotiseututiedon säilyttämiseksi.
Hankkeen tuloksena jokaiselle kunnalle on tehty oma uittohistoriasta kertova video, jotka löytyvät Youtubesta. Videoiden lisäksi uittohistoriasta kertoville reittipisteille on infotaulujen ja qr-koodien avulla sijoitettu erillisiä videotarinoita. Mobiililaitteilla kuunneltavilla ja katseltavilla tarinoilla houkutellaan myös Lapissa matkailevia turisteja. Syyskuussa 2023 Sodankylän Porttikoskella, Kitisen rannalla, järjestettiin suuri kansanjuhla, jossa kerrottiin suurelle yleisömäärälle uitosta monin eri tavoin.
Hankkeen tavoite oli lisätä Itä-Lapin elinvoimaa, nostaa alueen rakentumiseen merkittävästi vaikuttanutta uittoelinkeinoa paikallisten ja matkailijoiden tietoisuuteen sekä lisätä maaseudun kylien vireyttä.
Nätti-Jussi-päivät, Matti Ansala
Nätti-Jussi-päivillä Muurolan kylä puhaltaa yhteen hiileen ja tuosta ponnistuksesta syntyy mielenkiintoinen ja monipuolinen tapahtumaviikko kaikenikäisille kyläläisille ja muillekin rovaniemeläisille. Nyt jo kolmatta kertaa järjestetyt päivät osoittavat tapahtuman tulleen jäädäkseen.
Muurola on yksi Rovaniemen palvelukylistä. Se sijaitsee noin 25 kilometriä lounaaseen kaupungin keskustasta. Legendaarinen metsätyömies, tarinankertoja ja savotoiden stand-up- koomikko Nätti-Jussi asui aikoinaan mm Muurolan seudulla.
Väyläkirjat Oy:n kustannustoiminta erityisesti kotiseutukirjallisuuden osalta, Väyläkirjat Oy
Väyläkirjat Oy on tullut tunnetuksi tornionlaaksolaisen ja lappilaisen kirjallisuuden kustantamona. Se tarjoaa matalaakin kynnystä uusille kirjoittajille tekstien julkaisemiseen. Pian 30 vuoden aikana yhtiö on julkaissut noin 700 teosta. Tuotanto on profiloitunut kylä-, suku- ja historiateosten kautta hengelliseen ja tietopainotteiseen kirjallisuuteen muutakaan proosaa tai runoutta unohtamatta. Kirjojen hinnat ovat myös varsin kohtuullisia. Yhtiön keulahahmona toimii pellolaislähtöinen julkaisualan monitoimija ja pappi Tuomo Korteniemi.
Pirkanmaa
Juupajoen Lions Clubin ansioitunut ja uuttera toiminta Kallenaution kestikievarimuseon säilymiseksi
Paikallinen Lions club on osallistunut Kallenaution kestikievarimuseon talkoisiin jo vuosikymmenien ja monen sukupolven ajan, mutta viime vuosina osan Juupajoki-seuran aktiivisien talkoolaisten ikäännyttyä, ovat lionit ottaneet ansiokkaasti vetovastuuta museon kunnostustöistä. He ovat osoittaneet esimerkillistä taitoa, innostusta sekä perehtyneisyyttä perinnerakentamiseen oppien esimerkiksi niin päre- kuin malkakaton rakentamisen niksit, kuin riukuaidankin rakentamisen. Heidän kättensä jäljet ovat saaneet paljon kehuja, sillä museossa vierailee toistakymmentä tuhatta ihmistä vuosittain.
Kirjoituskinkerit – Minun Nokiani 2033 -hanke, Nokia-Seura
Huoli nuorten luku- ja kirjoitustaidosta käynnisti Nokia-Seuran Kirjoituskinkerit -hankkeen keväällä 2023. Kotiseutuyhdistyksessä ajatus oli, että pienikin teko tärkeän asian eteen on enemmän kuin ei mitään. Hankkeen edetessä nimesi Nokian kaupunki Kirjoituskinkerit-hankkeen paikalliseksi kulttuurin suurtuotannoksi.
Hanke toteutettiin yhteistyössä kaupungin sivistyspalveluiden kanssa. Kaikkien kolmen yläkoulun – Emäkosken, Harjuniityn ja Nokianvirran – yhdeksänsien luokkien opetusohjelmaan sisällytettiin koulutyönä tehtävä kirjoitelma aiheesta Minun Nokiani 2033. Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ohjasivat lähes 500 oppilasta katsomaan rohkeasti kotiseutumme tulevaisuuteen! Viisitoistavuotiaalle kirjoittajalle kymmenen vuoden tähtäin on pitkä ja antaa tilaa mielikuvitukselle.
Lukemalla ymmärtää muita, kirjoittamalla tulee itse ymmärretyksi. Tuolla tärkeällä viestillä oppilaita kirjoittamaan motivoivat palkitut ja Nokiaan juuriltaan kytkeytyvät ammattikirjoittajat Anni Kytömäki, Anja Portin ja Frans Åkerberg. Koululaisten teksteistä 30 julkaistiin kirjaksi, jonka kaikki 500 kirjoittajaa saivat. Lisäksi 30 kirjoittajaa palkittiin 50 € stipendillä. Nokian Kuvataiteilijat ry:n jäsenet kuvittivat kirjassa julkaistut tarinat. Kuvittajien alkuperäisteoksista koottiin sana- ja kuvataidenäyttely tammi-helmikuuksi 2024.
Pohjanmaa
Kristiinankaupungin digitaalinen arkisto KRSDigiArc, Kristiina-seuran työryhmä
Kristiina-seuran KRSDigiArcin tarkoituksena on koota verkkoalustalle kaikkien kiinnostuneiden saataville kaikki Kristiinankaupunkia koskeva digitaalinen ja vielä digitoimaton aineisto ja historia kuten esim. vanhat kaupunkikartat, rakennuspiirustukset, palovakuutuskirjat (jotka kertovat suurimman osan rakennuksen varhaishistoriasta) jne.
Digitaalinen arkisto on luotu siten, että metatietoja voidaan tallentaa erityyppisille sisällöille: talot, ihmiset, laivat, kartat, muu aineisto (luokkia voidaan myös luoda lisää). Verkkosivusto on merkittävä ponnistus vapaaehtoispohjalta toimivalle Kristiina-seuralle ja sen jäsenille. Se hyödyttää myös laajalti sekä aikaan ja paikkaan sitomatta kaikkia Kristiinankaupungin historiasta kiinnostuneita.
Laihian Päivä -kotiseutujuhlan järjestäminen, Laihian kotiseutu- ja museoyhdistys ry
Tämän vuoden elokuun 4. päivä saamme viettää Laihian Päivän satavuotisjuhlaa. Laihian kotiseutu- ja museoyhdistys on vastannut juhlan järjestämisestä jo useita vuosikymmeniä.
Tapahtuma tuo yhteen laajasti yleisöä niin Laihialta kuin muualtakin maakunnasta. Vuosien saatossa Laihian kotiseutu- ja museoyhdistys on onnistunut uudistamaan juhlaa niin, että siellä tänä päivänä viihtyvät niin nuoret kuin vanhemmatkin vieraat. Juhla tuo yhteen uusia ja vanhoja laihialaisia, ja on omiaan luomaan kotiseututunnetta monille paikkakunnalle muualta muuttaneillekin laihialaisille. Päivän ohjelmassa vaalitaan perinteitä ja kulttuuria ja tapahtumapaikkana oleva kotiseutumuseon miljöö viestii vierailijoille historiasta ja entisajan elämästä.
Vuodesta toiseen tapahtuma on järjestetty erittäin pienellä, alle kymmenen hengen vapaaehtoistyöntekijän joukolla. Viime vuonna jouduimme perumaan tapahtuman ensimmäistä kertaa sen historiassa (lukuun ottamatta sotavuosia ja koronapandemiaa) järjestelyresurssien puutteen vuoksi. Peruuntuminen aiheutti kuntalaisissa suurta pettymystä, ja niin saimme lupauksen Laihian kunnalta apuvoimista seuraavan juhlan järjestämiseen. Tämä mahdollistaa juhlan paluun tänä vuonna entistä ehompana, sopivasti sen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Laihian Päivän järjestäminen on osoitus siitä, kuinka pienikin yhteisö voi vaikuttaa merkittävästi kulttuuriperintönsä säilymiseen ja kuntalaisten kotiseutuhengen ylläpitämiseen.
Pohjois-Karjala
Yksi hyvä ehdotus, joka palkitaan. Voittajat julkistetaan elokuussa.
Pohjois-Pohjanmaa
Kulttuuriyhdistys Bio Huvimyllyn ystävät ja Sofian talo, Kulttuuriyhdistys Bio Huvimylly
Kaikki alkoi vanhaa Raahea ja elokuvia rakastavista ihmisistä! Lyhyessä ajassa, muutosten kautta, vastuksista huolimatta kulttuuriyhdistys Bio Huvimylly on onnistunut yhdistämään laajan joukon ihmisiä niin läheltä kuin kaukaakin. Laaja, osaava ja sitoutunut yhteisö on saatu mukaan niin toiminnan suunnitteluun kuin talkoisiinkin. Yhteistyöverkostot on viritetty laajalle.
Kinosalonki Sofian kunnostustöissä on kevään aikana käynytkin kova huiske. Remontoinnin ohella on ehditty kokoamaan talteen myös Raahen omaa elokuvahistoriaa ja yhteisön omia elokuvamuistoja Bio Huvimyllystä. Laaja yhteistyöverkosto tuo monia mahdollisuuksia tekemiseen ja some-kanavat toimivat hienosti. Elokuvakasvatus kerhojen ja tulevien kesäleirien avulla on suunnattu nuorille toimijoille, kerhoissa käy jo kova kuhina ja omia lyhytelokuvia syntyy.
Sofian talosta on rakentumassa idyllinen kinosalonki, elokuvakulttuurin, yhteistyön ja yhteisöllisyyden tyyssija kaikenikäisille, meidän kaikkien yhteinen korttelikino.
Lakeuden luutaperinteen esilletuominen, Kempele-Seura
Luutaperinteessä yhdistyy käsityötaitoina luutien sitomistaito ja suullisena perinteenä luutaperinteen vieminen eteenpäin tietoa keräämällä ja jakamalla. Varpuluutien sitominen on katoavaa kansanperinnettä. Luutien valmistus oli alun perin vähäväkisten hommaa, jolla runsaslapsiset perheet ja lesket hankkivat elantonsa. Luudanvalmistus, luutien kuljetus kaupunkiin ja myynti ovelta ovelle kertovat näiden Lakeuden ihmisten periksiantamattomuudesta.
Vuonna 2022 Kempele-Seura toteutti muistomerkin, Luutamummo-patsaan. Patsaan on veistänyt Alavetelistä kotoisin oleva moottorisahataiteilija Ulla Haglund. Patsas on valmistettu suomalaisesta kuusipuusta. Patsaan jatkona olevan jalaskelkan on toteuttanut Aimo Laitinen. Patsas sijaitsee kesäisin Kempeleen kotiseutumuseon pihassa. Samana vuonna seura järjesti myös avoimen porinapiirin, jonka aiheena oli varputyöt, sekä toteutti luutamummomukin, jonka piirros on kempeleläisen kulttuurin monitoimimiehen, kuvataiteilija Eeli Aallon käsialaa.
Kempele-Seura tallentaa luutaperinnettä keräämällä kuvia ja muistitietoa sekä videoimalla luudan valmistusta. Vuonna 2017 seura toteutti Kempeleen kunnan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kirjan, Kempele – meri luovutti helmen. Kirjaan päätyi myös pari tarinaa luutaperinteestä. Vuonna 2023 seura lisäsi ”Luutaperinnettä Kempeleessä” -artikkelin aineettoman kulttuuriperinnön wikiluetteloon ja haki aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon.
Tikkuröijypiiri – yhdessä pidämme yllä suomalaista perinneneuletta, Hailuoto-seura
Hailuotolainen Tikkuröijy on pesemättömästä suomenlampaan langasta neulottu perinneneule. Sitä on neulottu 1800-luvun alusta lähtien. Perinne välittyy tänä päivänä Tikkuröijypiirin kautta. Tikkuröijypiirin toiminta on osa Hailuoto-seuran kotiseututyötä, mutta samalla se on tärkeä osa suomalaisen perinneneuleen ylläpitämistä, tiedon jakamista ja perinteen tallentamista kansallisesti ja kansainvälisesti.
Tikkuröijypiiri täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Se on kokoontunut Hailuodon Vanhassa pappilassa vuodesta 2014 alkaen talvikuukausina. Tikkuröijypiiri teki digiloikan kesäkuussa 2020, jolloin pidettiin ensimmäinen Digitikkuröijypiiri. Digitapaamiset toteutettiin yhdessä Taito Pohjois-Pohjanmaan kanssa koko korona-ajan. Pandemian jälkeen piiri on kokoontunut hybridisti: livenä Hailuodon vanhassa pappilassa ja Zoomissa. Piirissä on keskimäärin 35 osallistujaa. Palaute kokoontumisista ja ryhmän toiminnasta on erittäin positiivista.
Vuonna 2020 perustettiin Tikkuröijypiirille oma Facebook-ryhmä. Huhtikuussa 2024 ryhmässä on noin 3 700 jäsentä 22 maasta eli voidaan sanoa, että Tikkuröijyä neulotaan ympäri maailmaa. Neulojien ikä on 15–95 vuotta.
Vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi hailuotolaisen Tikkuröijyn neulomisen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Tikkuröijy sai Taiteen edistämiskeskukselta erityisavustusta Tikkuröijynäyttelyn ja neuvontapisteen suunnitteluun ja toteutukseen vuonna 2022. Kesäisin järjestetään Tikkuröijypäivät Hailuodossa, 6.-7.7.2024.
Pohjois-Savo
ITE-Aulis-kotimuseo, ITE Aulis ry
Vuonna 2023 Suonenjoella tehtiin merkittävä kulttuuriteko. Maaseudun Sivistysliiton ITE-taiteen kartoituksissa noteeratun taiteilijan Aulis Jalkasen (1935–2023) kotitila osoittautui aarreaitaksi. Palvelutaloon siirryttyään taiteilija ilmaisi huolen elämäntyönsä kohtalosta. Oli tehtävä jotain!
Helmikuussa 2023 Jalkasen taiteesta vaikuttuneet toimijat perustivat ITE-Aulis ry:n, joka otti tehtäväkseen pelastaa Aulis Jalkasen kodin kokonaistaideteoksena. Työteliään talkookevään jälkeen juhannuksena ITE-Aulis-kotimuseo avasi ovensa. Aulis itse istui pihakiikussa tervehtien hyväntuulisena vieraita. Huoli oman elämäntyön ja taideteosten säilymisestä oli haihtunut.
Museon opastus järjestettiin talkoovoimin, ja kävijämäärä kohosi tasaisesti. Vieraskirja kertoo palautteen: Sanoin kuvaamaton kokemus, ihme suorastaan, mikä onneksemme on löytynyt ja säilynyt. Kävijöitä tuli ympäri Suomea ja eri maista. Suonenjoki oli saanut uuden, vetovoimaisen matkailukohteen.
ITE-Aulis ry:n toiminta jatkuu eloisana. Jalkasen taiteen monipuolisuus antaa oivan sisällön luoda yhteyttä paikallisiin ihmisiin, järjestöihin, kouluihin, vanhuspalveluihin ja kulttuuriväkeen. Yhdistys tuntee suurta rakkautta Auliksen historiaan ja tuotantoon ymmärtäen alueen kulttuuriperinnön arvon. Kotimuseo ei vain säilytä: se vaalii, huoltaa ja innovoi perintöään. Yhteistyö on elinvoimaisuuden ydin ja sydän. Suonenjoen kaupunki myönsi Jalkaselle elämäntyöpalkinnon marraskuussa 2023.
Juankosken ruukkialueen kehittäminen avoimeksi kulttuuritoiminnan ympäristöksi, yleishyödyllinen osakeyhtiö Pukkikallion Kehitys oy
Juankosken partaalle perustettiin järvimalmiruukki vuonna 1746. Varhaisen ruukin toiminnot keskittyivät Pukkikallion ympäristöön ja samaisen kallion tienoolla on yhä varsin yhtenäinen rakennuskanta, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun puolivälistä.
Omistussuhteet ovat vuosisatojen varrella vaihdelleet, viimeistä edellinen omistajanvaihdos oli ruukkialueen kehittämisen kannalta epävarmaa aikaa. Alue rapistui, vesakoitui, muurit ja seinät murtuivat. Huoli alueella kasvoi. Ruukkialue vaihtuvine tuotantosuuntineen oli ollut monen perheen elannon lähde jopa viidessä sukupolvessa. Muistoissa oli vielä myös aika, jolloin Ruukinpajalla ja sen piha-alueella oli vilkkaita kulttuuritapahtumia. Ruukin alue merkitsee alueen yhteisölle paljon.
Ruukkialuetta pelastamaan perustettiin yleishyödyllinen osakeyhtiö Pukkikallion Kehitys oy. Mottona oli usko, toivo ja rakkaus. Usko siihen, että alue saadaan nousuun, toivo, että alue saadaan juankoskelaishenkisiin käsiin ja rakkaus ruukkialueeseen ja sen historiaan. Osakkeita lunastettiin 144 kappaletta ja konkurssipesältä lunastettiin rakennukset ja maapohja vuonna 2023. Ainutlaatuinen miljöö on tärkeä historiallisen arvonsa vuoksi, mutta vieläkin enemmän sen arvosta kertoo mahdollisuus tulevaisuudessa harrastamiseen ja yhteisöllisenä olohuoneena olemiseen. Aluetta kehitetään pääsääntöisesti talkoovoimin, yhdessä alueen järjestöjen ja muiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Ainutlaatuinen ruukkialue on ja pysyy nyt kehittävissä käsissä.
Lasten perinnetapahtuma Vasikkasavut, Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu
Iki-ihana lasten rakastama Vasikkasavut lasten perinnetapahtuma on toteutettu Lastun pihapiirissä jo vuodesta 1997 lähtien. Maailman viattomammaksi festivaaliksi tituleerattu tapahtuma tarjoaa näkemistä ja kokemista ihan jokaiselle. Tapahtuma välittää ja ylläpitää elävää perintöä.
Vasikkasavut kokoaa vauvasta vaariin osallistujat nauttimaan mukavasta maalaiskesäpäivästä vanhanajan malliin. Tapahtumassa kunniavieraana on vasikka ja tämän lisäksi mukana katseltavana ja siliteltävinä on muita kotieläimiä. Työpajoissa pääsee kokeilemaan perinnekädentaitoja esim. nikkarointia, huovutusta sekä käpylehmien ja ulpukkapossujen tekoa. Tarjolla on myös pelejä, leikkejä, visailua, musiikkia ja työnäytöksiä. Vasikkasavuilla on viime vuosina myös tuuletettu kansallis- ja kansanpukuja.
Kaiken touhun lomassa tapahtumassa maistellaan perinteisiä yläsavolaisia muurinpohjalettuja, kotimehua ja nokipannukahvia. Tapahtuman järjestelyissä on vuosittain mukana erilaisten yhdistysten rypäs.
Päijät-Häme
Päheet museot -museoviikko, Lahden museot sekä museoiden vetämä aluemuseotyöryhmä
Päheet museot – museoviikko Päijät-Hämeessä on maakunnan museoiden yhteinen tapahtumakokonaisuus, joka nostaa esiin maakunnan monipuolisen museotarjonnan. Museoviikon suunnittelussa huomioidaan kestävän matkailun periaatteet, ja tavoitteena on aktivoida päijäthämäläiset, kesäasukkaat ja kotimaanmatkailijat tutustumaan lähialueen museokohteisiin.
Vuodesta 2021 järjestettyyn teemoitettuun museoviikkoon liittyy avoimien museoiden lisäksi erilaisia tapahtumia. Vuonna 2023 mukana oli 29 museokohdetta ja niissä järjestettiin yhteensä yli 100 tapahtumaa/avointen ovien päivää. Museoviikon toteutuksessa ovat vahvasti mukana yhdistystaustaiset museot. Vuoden 2024 teemana on eläimet ja tapahtumaan osallistuu 32 kohdetta ympäri maakuntaa.
Roskapihtilainaamo Lahdessa Ankkurin Rantapuistossa, Ankkurilahden asukasyhdistys ry
Lahden Ankkurin asuinalueelle toukokuussa 2020 pystytetyn roskapihtilainaamon suosiosta kertoo, että tänäkin vuonna ensimmäinen pihtien kysely tuli jo huhtikuun puolivälissä. Lainaamon avauduttua kyselijä lähti heti lenkille ja kertoi päivän saldoksi kolme pussia roskia.
Lainaaminen on helppoa: kävelylenkille lähtiessäsi otat roskapihdit ja -pussin telineestä – palattuasi palautat pihdit telineeseen ja roskapussin vieressä olevaan roskikseen. Alueen roskattomuudesta huolehtimisesta on tullut kaikenikäisten ankkurilaisten harrastus.
Idea telineeseen tuli Ankkurin asukasyhdistyksen puheenjohtajan mukana Englannin matkalta. Idean toteutus onnistui Lahden ympäristöpääkaupunki-hankeen myöntämällä avustuksella. Asukasyhdistysaktiivit ovat huolehtineet telineen ylläpidosta sekä Facebookissa sivusta Lahti Roskapihtilainaamo. Keväällä 2021 pystytettiin ankkurilaisten toimesta telineet myös Anttilanmäelle ja Mukkulaan. Toiminta jatkuu neljättä kesää. Roskapihtilainaamo on saanut näkyvyyttä paikallislehdissä ja YLE:llä Miljoona roskapussia-kampanjassa.
Satakunta
Euran sydän, Euran kunta
Euran kunnan logouudistus: Eurassa otettiin kunnan logoksi Euran sydän. Se on suunniteltu Luistarin kalmistosta esiin kaivetun löydön pohjalta. Esihistoria on Eurassa iso osa kuntalaisten identiteettiä ja sitä on jo pitkään hyödynnetty markkinoinnissa ja matkailussa. Nyt koko kunta myös virallisesti identifioituu esihistoriansa ja kulttuuriperintönsä kautta
Euran sydän perustuu arkeologiseen löytöön; se näkyy mm. Eura sydämessä -lähettien paidoissa, neulottuna sukissa ja villapaidassa ym.
Merimakasiinin rakentaminen, Rauman Merihistoriallinen Seura
Rauman Merihistoriallinen Seura perustettiin alkuperäisellä nimellään 28.11.1984. Tuolloin joukko alueellisesta merihistoriasta kiinnostuneita ystävyksiä kokoontui ja perusti Rauman Merimuseoyhdistyksen. Nimensä mukaisesti yhdistyksen tehtävänä oli perustaa merimuseo Raumalle. Innostus museohankkeen äärellä kokosi yhteen lähes kaksi sataa tekijää, jotka monin eri tavoin kukin kykynsä ja osaamisensa mukaan edistivät matkantekoa. Museohankkeen rinnalla rakennettiin uusi Kiikartorni, kunnostettiin Santkarin Pooki ja oltiin mukana monissa juhlissa ja tapahtumissa kooten ihmisiä yhteen. Rauman Merihistoriallinen Seura on tänään lähes kolmen sadan ihmisen yhteisö, joka kokoaa merenkulkuperinteestä kiinnostuneita yhteen Merimakasiinissa.
Merimakasiinin rakennustyöt alkoivat kevättalvella vuonna 2019. Pääosin talkootyönä ja lahjoitusvaroin toteutettu rakennus valmistui kevättalvella 2024 yhdistyksen saatua Merimakasiinille käyttöluvan. Merimakasiini on keino jalkauttaa alueellinen merihistoriallinen perintö ja saaristolaiskulttuuri, joita esitetään näyttelyn muodossa. 1200 neliön kerrosala koostuu 600 neliön lämpimistä tiloista, jossa on harrastetilojen lisäksi mm. 100 hengen juhlatila. Kylmä osio tiloista käsittää entisöinti ja näyttelytiloja. Rakennuksen kokonaiskustannus oli noin 1,2 miljoonaa euroa. Merimakasiini on osoitus yhdessä tekemisen merkityksestä. Tässä tärkeässä toimessaan Merimakasiini on pitkän tiensä alkutaipaleella.
Säkylän Taiteiden yö, Säkylä-seura ry ja taiteilija Raija Ääri
Säkylän Taiteiden yön konseptin on kehittänyt paikallinen kulttuuritoimija, taiteilija Raija Ääri. Säkylän Taiteiden yön kaksi ensimmäistä tapahtumaa toteutettiin Raija Äärin ideoimina ja organisoimina vuosina 2018 ja 2019 lähes kokonaan talkooperiaatteella. Raijan keskeinen idea on alusta lähtien ollut tuoda esille paikallisten taitelijoiden ja muiden kulttuuritoimijoiden osaamista painopisteen ollessa taiteen perusopetuksen eri lajeissa: arkkitehtuuri, elokuva/valokuvataide, kuvataide, käsityötaide, sanataide, sirkustaide, säveltaide, tanssitaide ja teatteritaide.
Koronavuosien jälkeen Säkylän Taiteiden yö on toteutettu Säkylä-seuran organisoimana vuosina 2022 ja 2023 yhteistyössä Raija Äärin kanssa, joka toimii edelleen tapahtuman taiteellisena johtajana. Tapahtuma on järjestetty Säkylän kunnanviraston sisä- ja ulkotiloissa Pyhäjärven rannalla ja se on saanut erittäin hyvää palautetta. Tämän vuoden tapahtuma järjestetään pe 16.8.2024 klo 18–21.
Uusimaa
Kotiseutu tutuksi joka lapselle, Karjalohjan koulu
Karjalohjan koulu on rakentanut kotiseututyöllään lasten omanarvontuntoa ja rakkautta omaa asuinaluetta laajemmalle koko ikäluokalle 5–12 vuotta. Koulun myönteinen suhtautuminen yhteistyöhön ja luottamus Karjalohjan kotiseutuyhdistykseen on vahvistanut yhteisöllisyyttä ja paikallisidentiteettiä myös vanhemman väen keskuudessa.
Karjalohjan koulu on vuosittain ottanut kotiseuturetket lähiympäristön eri kohteisiin kaikkien oppilaiden, esikoulusta aina kuudesluokkalaisiin, opetusohjelmaan. Tarjolla on ollut lapsilähtöistä tekemistä, erilaisia elämyspohjaisia, valittavia toimintoja, jotka ovat tukeneet opetusta. Niin opettajat kuin oppilaat ovat osallistuneet vuositeemojen valintaan ja toiminnan suunnitteluun yhdessä kotiseutuyhdistyksen jäsenten kanssa. Yhdessä tehden kaikkien asiantuntijuus on päässyt esiin. Näin on jatkunut jo vuodesta 2016 lähtien.
Kaikkien noin 80 oppilaan vuosittainen osallistuminen on antanut lapsille tasapuolisesti kokemuksen oman ympäristön tärkeydestä ja näin lisännyt juurevuutta. Yhdessä toiminen on tutustuttanut koulutovereita toisiinsa ja edistänyt toisen huomioon ottamista. Koululla ja sen koko henkilökunnalla on vahva tahtotila antaa aikaa kotiseututyölle.
Tuusulanjärven talviulkoilureitti, #Jäähavaintomiehet eli Tuusulan Kunnan Vapaa-ajanpalvelut, Järvenpään liikuntatoimi, Sportuna Oy Sekä Antti Niemi
Tuusulanjärvi sijaitsee keskellä vilkkainta Uuttamaata, luonnon ja liikkumisen merkitys on todella iso. Järvelle on aurattu vuosikymmenien aikana erilaisia luisteluratoja sekä kenttiä, viime vuosina hyvässä yhteistyössä alueen toimijoiden kesken.
Liikkujia ja luistelijoita Tuusulanjärvelle tulee koko Etelä-Suomen alueelta. Eri toimijoiden yhteistyö on koottu #jäähavaintomiehet-nimikkeen alle. Tekijät sekä yhteistyö ansaitsevat tunnustuksen: Tuusulan kunnan Vapaa-ajanpalvelut, Järvenpään kaupungin liikuntatoimi, Sportuna Oy sekä lukuisa joukko erilaisia toimijoita, jotka mahdollistavat jäällä liikkumisen.
Uusimaa-päivä, Uudenmaan liitto
Uusimaa-päivä on uusi, kaikkia maakunnan alueella 21.5. olevia ihmisiä yhteen kutsuva keväinen juhlapäivä. Tarkoitus on lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta, positiivista paikallisylpeyttä, hyvinvointia, integraatiota, resilienssiä ja osallisuutta jaettujen kulttuuri- ja luontoelämysten, sekä kohtaamisten kautta vuosittain.
Haluamme rakentaa yhdistävää ja mukaan kutsuvaa uusimaalaisuutta. Suurin osa Uudenmaan 1,8 miljoonasta asukkaasta on syntynyt muualla. Uusimaalaisten juuret ulottuvat kaikkialle paitsi Suomessa, myös maailmalla. Tunne nähdyksi tulemisesta, kuulumisesta joukkoon ja paikkaan on tärkeä meistä jokaiselle. Kulttuuri ja taide ovat osa henkistä huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta.
Uusimaa-päivän yhteinen kevätjuhla tarjoaa tuoreen kattauksen uusimaalaista musiikkia ja kulttuuria. Tänä vuonna juhla järjestetään Lohjalla ja -25 Vantaalla, vuoro kiertää. Juhlaa voi seurata suorana verkossa yhteisissä katsomoissa tai omalta laitteelta. Kaikille avoin tilaisuus juonnetaan kolmella kielellä ja tulkataan viittomakielelle.
Uusimaa-päivän neljä tapahtumahaastetta on suunnattu kuntien ja hv-alueiden kautta jokaiselle (ks. uusimaapaiva.fi)
- Lasten kevätretkillä bongataan Uudenmaan nimikkokukkia ja kevään merkkejä.
- Aikuisten kevätkahveilla juodaan porukalla kahvit kevään ja juhlapäivän kunniaksi.
- Somen valokuvahaaste innostaa valokuvahaaste innostaa nuoria ja muita valokuvaamaan Uuttamaata.
- Kirjastoissa tutustutaan maakuntaan kirjallisuuden ja kulttuurin kautta.
Varsinais-Suomi
Nappe Naakka ja linnut -tapahtumakonsepti, Turkuseura-Åbosamfundet
Turkuseura julkaisi vuonna 2022 Lasten matkaopas Turkuun – Nappe Naakan matkassa -tehtävä- ja värityskirjan. Nappe asuu Turussa, Suomen vanhimmassa ja kauneimmassa kaupungissa. Naakalla on Turussa ystäviä, joita hän tapaa kaupungin tunnetuimmissa nähtävyyksissä. Naakka on Varsinais-Suomen maakuntalintu.
Turun kaupungin varhaiskasvatus osti kirjat sen ilmestymisen jälkeen kahdelle esikouluikäluokalle eli yhteensä 3 190 turkulaislapselle. Kirja oli käytössä eskareiden opetuksessa ja se sai valtavasti positiivista palautetta.
Kirjaa ja lasten Turku-tuntemusta tukemaan tuotettiin myös osallistava Nappe Naakka ja linnut -musiikkinäytelmä, jota esitettiin erikseen eskareille sekä Turun tapahtumissa ja turkulaisissa päiväkodeissa. Tapahtumassa tutustutaan Turun nähtävyyksiin ja paikkoihin sekä kuullaan tarinoita kaupungista. Lapset pääsevät myös tunnistamaan lintuja ja niiden ääntelyä. Musiikkinäytelmän ja kirjan iso teema ovat kaveritaidot. Päiväkotien työntekijät ovat antaneet esityksille ja kirjalle positiivista palautetta.
Vastaavaa lapsille suunnattua kotiseututekoa ei ole Suomessa tarjolla. Nappe-konseptin avulla tuhannet lapset ovat tutustuneet kotikaupunkiinsa ja oppineet kaveritaitoja. On ainutkertaista, kun kotiseututyötä tehdään lasten kanssa ja lapsille.
Piikkiö Päivä -tapahtuma, Piikkiö Päivät ry.
Piikkiö Päivää on vietetty vuodesta 1986 alkaen. Tapahtuman loivat Piikkiön yrittäjät yhdessä Piikkiön kunnan kanssa. Tapahtuman pohjan muodostivat Osta Piikkiöstä -kampanja ja Piikkiö Palvelee -lehti. Vuonna 2012 vastuunkantajaksi perustettiin Piikkiö Päivät -yhdistys, jonka jäseninä on joukko paikallisia yhdistyksiä. Toukokuussa 2024 Piikkiö Päivää vietetään jälleen. Se on säännöllinen vuotuinen tapahtuma, joka ainoastaan koronapandemian vuosina 2020 ja 2021 jouduttiin jättämään väliin.
Piikkiö Päivä on koko perheen tapahtuma ja kohtaamispaikka Piikkiön keskustan alueella. Piikkiö Päivät yhdistys ja sitä edeltäneet toimijat ovat tehneet Piikkiötä tunnetuksi sekä piikkiöläisille että laajemmin lähialueille. Piikkiö Päivä on vuodesta toiseen tuonut kiinnostavalla kattauksella esille paikallista omaleimaisuutta ja monimuotoisuutta vierailevia taiteilijoita unohtamatta. On hienoa olla piikkiöläinen Piikkiö Päivänä ja nähdä sekä näyttää, mitä kaikkea meillä on.
Tapahtuman 30-vuotishistoriikin nimi iski asian ytimeen. Piikkiö Päivät – jokaiselle kaikkea – on kotiseututyötä parhaimmillaan.
Röölän kylän perinteinen tapahtuma Silli ja uussi peruni, Röölän Kylätoimikunta ry, Suomen Sillikonttori Oy, Rymättylän Varhane Osuuskunta
Röölän satamassa vietetään kesän aloitusta joka kesäkuun alussa. Sillitehdas lahjoittaa tapahtuman kävijöille silliä ja Rymättylän Varhane Osuuskunta lahjoittaa perunat, jotka keitetään tapahtumapaikalla. Meren rannalla iloitaan kesän alkamisesta monien myyjien lisäksi musiikilla. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta kun ensimmäinen Saukkolaiva lähti Islantiin sillinpyyntimatkalle.
Kylätoimikunta huolehtii myös Röölän Museoista, Silliperinnemuseo Dikselistä, Myllymuseosta ja Dikselin Näyttämöstä. Kylätoimikunta on koonnut näyttelyn Saariston Naisista ja museot aukeavat kesäkaudelle 8.6. Olemme saaneet Fölibussikuljetuksen Naantalista Röölään ja takaisin n. tunnin välein.
Toimitusjohtaja Matti Ruuska perinteisesti maistaa sillin laadun, jonka jälkeen alkaa annosten jakelu tapahtumaväelle, jonne tullaan jopa Tampereelta ja Helsingistä asti nauttimaan maukkaista suomalaisista antimista.