Rakennettu ranta
Merilinnoituksesta Kotkaksi
17.11.2014
Ikonen, Elvi, Kykyri, Marita, Lievonen, Timo, Ryökkynen, Ari & Vangonen, Galina: Rakennettu ranta – Ruotsinsalmesta Kotkan satamaan. Kymenlaakson museon julkaisuja 32. 2013. 167 s.
Kotkansaari mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1557, jolloin se mainitaan Kymenkartanon tilikirjoissa heinämaana. Seuraavan kerran tämä lähes asumaton saari nousee esiin 1700-luvun lopulla, jolloin saarelle alettiin rakentaa merilinnoitusta – Ruotsinsalmen sulkijaa. Venäjän ja Ruotsin välinen raja oli vuonna 1743 Turun rauhassa asettunut Kymijoelle ja Ruotsinsalmen kapeikko oli tärkeä kulkuväylä saaristoreitillä idän ja lännen välillä. Kustaa III:n sodassa käytiin vuonna 1789 ensimmäinen Ruotsinsalmen meritaistelu, jonka Venäjän laivasto voitti. Toinen Ruotsinsalmen meritaistelu seuraavana vuonna päätyi puolestaan ruotsalaisten voittoon ja Värälän rauhassa elokuussa vuonna 1790 raja jäi edelleen Kymijoelle ja Kotkanniemi siis Venäjälle. Osana länsirajansa linnoittamista antoi Katariina II käskyn laatia suunnitelmat Ruotsinsalmen linnoittamiseksi. Siitä alkoi Ruotsinsalmen merilinnoituksen lyhyt ja Kotkan vähän pidempi tarina.
Kirjoittajista Ikonen, Kykyri ja Lievonen ovat Kymenlaakson museon tutkijoita, Vangonen on suomalaistunut, Petroskoissa valmistunut, historioitsija ja hänkin museon asiantuntijatehtävissä. Ryökkynen taas on armoitettu tutkijakoulutuksen saanut kotiseutumies, joka tuntee vanhan Kotkan valokuvista jokaisen yksityiskohdan.
Ja sen huomaa. Kirjan tekstit ovat erinomaisen ammattitaitoisesti laadittuja, lähdeviitteistö ja lähdekirjallisuus esillä niin kuin pitääkin ja kirjaan on saatu hankittua ennen julkaisematonta kuva- ja kartta-aineistoa kutkuttavasti. Teoksen taitto ja ulkoasu on haminalaisen RiimuRaami-nimisen designyrityksen (Nina Rokko) taitavaa käsialaa.
Galina Vangonen johdattaa hienolla Venäjän arkistoista saamallaan materiaalilla lukijat Ruotsinsalmen merilinnoituksen syntyyn ja rakentumiseen tarjoamalla ennen näkemättömiä karttoja ja piirustuksia. Hänen tekstissään merilinnoitus elää oman aikansa, kunnes siitä oli mahdollista luopua Venäjän rajan siirryttyä päivämatkojen päähän länteen. Linnoitus oli käynyt turhaksi ja sen funktio sotasatamanakin lakkasi. Kuin pisteenä i:n päälle englantilaiset räjäyttivät linnoituslaitteet Krimin sodan sivutuotteena. Samaa aikaa tarkastelee myös Marita Kykyri kuvatessaan arkeologisia kaivauksia nykyisen Kotkan kaupungin satama-alueella lähellä Merikeskus Vellamoa.
Kotkan kaupunki alkaa rakentua entisen merilinnoituksen alueelle 1870-luvulla ja tätä prosessia seuraa Ari Rytkönen kortteli korttelilta ja kortteeri kortteerilta, kuten hänen artikkelinsa on otsikoitu. Lukija pääsee sisään alkukotkalaiseen elämänmuotoon ja kehittyvän kaupungin eri muotoihin. Elvi Itkonen täydentää kuvaa keskittymällä sataman syntyyn ja sen erilaisiin palveluihin ja työmuotoihin, tullikamariin, telakkaan, rautatien tuloon. Timo Lievonen puolestaan tarkastelee Kotkan rantarakentamisen tyylejä venäläisestä klassismista uusrenessanssiin ja uuteen funkkikseen. Ja täällä tulee mukaan myös ikimuistoinen merimieskapakka Kairo!
Teos on selkeä, jopa hienostunut, ja erityisesti merilinnoituksen väritetyt kartat ja piirrokset sekä vanhojen valokuvien sisältämät rakennustekniset aarteet tekevät vaikutuksen. Ja kuvissa aistii ja myös konkreettisesti näkee meren läheisyyden, laivojen muodonmuutokset ja sisämaalainenkin saattaa ymmärtää, miksi Kotka on Kotka.
Lassi Saressalo
Tiedustelut: Teosta myydään mm. Merikeskus Vellamon museokauppa Plootussa. Lisätiedot: intendentti Vesa Alén, Kymenlaakson museo (vesa.alen(at)kotka.fi).