Turun seudun arkkitehtuuriopas

18.10.2013
Mikko Laaksonen Nummelin, Juri Nummelin
Turun seudun arkkitehtuuriopas
Kustantaja Laaksonen
Porvoo 2013
396 s.

Kirja kädessä kävelylle

Kirja käteen ja kävelylle. Turkuun, Kaarinaan, Lietoon, Paraisille, länteen, itään, etelään ja pohjoiseen naapuri- ja lähikuntia tarkkailemaan. Tai ei oikeastaan kuntia vaan ihmisten asuttamia ja käyttämiä rakennuksia. Kyse on tutustumisesta erilaisiin lähiympäristöihin, opas suomalaiseen arkkitehtuuriin ja samalla kaupunki-, taajama- ja maaseutukulttuuriin. Käytännössä kaikki kohteet ovat saavutettavissa, toki asuintaloihin ei sisälle pääse, mutta vastaavasti lähes kaikki museorakennukset, kirkot ja julkiset palvelurakennukset ovat mukana.

Taustalla on vuonna 2008 SAFA:n julkaisema Turun arkkitehtuurikartta, jonka kohteita on valikoiden laajennettu niin, että mukaan on otettu myös alueita, joissa on useampia rakennuksia (mm. Yliopistonmäen kampus). Mukana on myös kouluja ja teollisuusalueita, ja huomio on kiinnitetty erityisesti 1920-luvun klassismiin ja 1980-luvun arkkitehtuuriin sekä maaseudun merkkirakennuksiin, kartanoihin, kylämiljöihin ja maatilojen talouskeskuksiin. Kun mukana on vielä sata sivua naapurikuntia ja seutukuntien alueita, on käsissäsi mahtava paketti suomalaista rakennushistoriaa, arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriaa tiiviisti pakattuna. Turkulaisia kohteita on kaikkiaan 296 kappaletta, muista kunnista muutamasta rakennuksesta kymmeniin per kunta.

Esittely etenee kaupunginosittain ja sitten kunnittain. Turussa on valittu lähtökohdaksi ns. suuralueet eli kaupunginosat ja niiden yhdistelmät. Kunkin alueen rakennuskannan esittely alkaa kartalla, johon on numeroitu kohteet. Turun osalta kaupunkikartat ovat riittävän suurimittakaavaisia, mutta naapureiden osalta on luonnollisesti jouduttu turvautumaan karttoihin, jotka eivät välttämättä vie suoraan kohteelle. Suunnistamista toki helpottaa kunkin kohteen varustaminen osoitteella (koordinaatteja ei vielä ole huomattu laittaa mukaan – ehkä tavallisella osoitenavigoinnillakin pärjää).

Tekijät haluavat kirjan käyttäjän kulkevan kohteisiin jalan tai polkupyörällä. Ajalle tyypillisesti kehotetaan myös suosimaan julkista liikennettä. Mutta selvää on, että ainakin kauemmaksi haluava ottaa alleen auton ja siirtyy sen kanssa kohdekeskustoihin siellä ehkä sitten kävelläkseen. Paraisten osalta todetaan, että Korppoo, Nauvo ja Houskari on jätetty pois, koska kohteille päästäkseen käytännössä tarvitsisi venettä – myös mm. Ruissalon kohteet ovat pääsääntöisesti yksityisalueilla ja vain mereltä nähtävissä.

Kukin kohde on varustettu karttaan viittaavalla numerolla, kussakin kunnassa juoksevasti. Sen jälkeen annetaan rakennuksen nimi – kutsumanimi tai taloyhtiön nimi. Seuraa kohteen osoite ja arkkitehdin/tien nimet sekä rakennusaika. Mikäli muutoksia on tehty, mainitaan nekin. Lopulta seuraa yleensä tiivis selitysosa, joka kertoo tyylisuunnasta, rakennuksen historiasta, muutosprosesseista. Kirjoittajat ovat päätelleet kohteiden kiinnostavuuden ja varustaneet jotkut kohteet laajemmillakin selitysosilla. Lyhyestä kaavasta olkoon esimerkkinä Turku numero 198 Shellin huoltoasema, nyk. Hotelli Helmi. Aninkaistenkatu 18–Tuureporinkatu 11. Valter Jung, Bertel Jung 1933–1934. Kaksisiipinen funktionalistinen huoltoasemarakennus on toiminut myös poliisiasemana, ravintolana, hotelliksi se kunnostettiin 2008 (arkkitehtitoimisto Haroma&Partners).
Pitemmän kaavan mukaisesti saatetaan kertoa tarkemmin rakennuksen tai kompleksin arkkitehtuurista ja eri käyttöfunktioista vuosien mittaan.

Kohteiden numeroinnin logiikka vaatii hieman perehtymistä, mutta toimii käytännössä kulkureittijärjestyksessä, joskaan ei aina. Koska kukaan ei pysty ahmimaan kokonaisuutta kerrallaan, Turussa ei edes kaupunginosaa tai suuraluetta, ei logiikka häiritse. Kävelykohteekseen voi valita vain muutaman rakennuksen ja perehtyä niihin sitten syvemmin. Kuvien taso on vähintään erinomaista ja kuvakulmat harkittuja. Tällaisessa paketissa ei voi olettaa kohdekarttaan merkittävän kuvanottosuuntia nuolilla. Vai voiko?

Teos on oivallinen opas kotiseudun rakennuskantaan, historiaan ja arkkitehtuurin eri suuntauksiin vuosikymmenten ja -satojen aikana. Siinä mielessä toivoisin saavani vastaavia kokonaisuuksia muistakin seutukunnista.

Palvelee myös allekirjoittanutta uuteen vanhaan kotiseutuun tutustumisessa.

Lassi Saressalo

Teosta voi tilata osoitteesta http://www.kustantajalaaksonen.fi