TILAISUUS ON TÄYNNÄ

Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus – kotiseututyö osana kansalaisyhteiskunnan kehitysvaiheita

Kotiseutuliiton juhlavuoden seminaari
perjantaina 24.5.2019
klo 10.00-15.30
Lounais-Hämeen Pirtti, Portaantie 480, Tammela, Häme

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen: http://bit.ly/Tammela

Pukukoodi: juhlava asu tai kansallispuku.

Paikan päälle on helppo tulla omalla autolla, parkkitilaa on runsaasti. Tarjolla on myös bussikuljetukset Helsingistä: Bussit lähtevät klo 8.30 ja saapuvat Lounais-Hämeen Pirtille klo 10.  Bussit palaavat Helsinkiin noin klo 17.00.  Lounaaksi Kotiseutuliitto tarjoaa vieraille runsaan hämäläisen pitopöydän.

Ennakkoilmoittautuminen busseihin ja lounaalle välttämätön. Tila on rajallinen, joten toivomme ilmoittautumisia mahdollisimman hyvissä ajoin.

Ohjelman sisältöjä ja aikatauluja

Aamukahvit tarjolla Lounais-Hämeen Pirtillä klo 9.30 alkaen.
Ohjelma alkaa klo 10.15.

Aaamupäivän puheenvuorot
– Kotiseutuliiton puheenjohtaja Janne Vilkuna: Tähtihetkiä 70-vuotiaan Suomen Kotiseutuliiton historiassa
– Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson: Tervetuloa Tammelaan, kahden kansallispuiston kotiin
– Dosentti, yliopistolehtori ja kansalaisaktivisti Emilia Palonen: Kotiseutu mielentilana ja toimintana
– Dosentti, tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto: Mitä kotiseutu on

12.00-13.30 Pitopöytälounas. Kotiseutuliitto tarjoaa hämäläisen pitopöydän kaikille osallistujille
12.50-13.20 Opastettu tutustuminen Lounais-Hämeen Pirttiin ja sen historiaan

13.30-14.30 Paneelikeskustelu: Kansalaisyhteiskunnankestävä tulevaisuus
Keskustelemassa Kotiseutuliiton valtuuston varapuheenjohtaja Anne-Maija Laukas, dosentti ja kansalaisaktivisti Emilia Palonen, Kokkolan kulttuuritoimenjohtaja ja Kotiseutuliiton hallituksen varapuheenjohtaja Sampo Purontaus sekä Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n puheenjohtaja Hanna-Kaisa Siimes. Keskustelussa perataan aamupäivän teemat ja laaditaan eväitä Kotiseutuliiton jäsenistölle, mausteina osallisuus, demokratia ja kestävä kotiseututyö.

14.40 Yhteenveto ja päätössanat
Kotiseutuliiton hallituksen jäsen, väitöskirjatutkija Teppo Ylitalo, joka myös juontaa seminaarin.

14.50-15.30 Kulttuurikävely Saaren kansanpuistossa ja tutustuminen läheiseen näkötorniin.

Noin klo 15.30 Bussit lähtevät kohti Helsinkiä, perillä Helsingin keskustassa ollaan klo 17.00.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen: http://bit.ly/Tammela

Taustaa

Suomen Kotiseutuliitto täyttää 70 vuotta. Kotiseutuliitto on yli 125-vuotiaan kotiseutuliikkeen keskusjärjestö ja maamme suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Juhlavuotenamme haluamme pohtia kotiseutuliikkeen merkitystä osana suomalaista ja pohjoismaista kansalaisyhteiskuntaa ja sen kehitystä vuosikymmenten aikana.

Historiatietoisuuden lisäksi Kotiseutuliiton katse on voimakkaasti tulevaisuudessa. Luomme eri keinoin skenaarioita siitä, mikä on kotiseututyön tulevaisuus ja miten paikallinen kulttuuriperintö pysyy elävänä jatkossakin. Kutsumme puhujia käsittelemään aihetta seminaarissa sekä pienoisartikkeleiden muodossa.

Seminaari järjestetään Kotiseutuliiton 70-vuotispäivänä 24.5.2019 Kotiseutuliiton perustamispaikalla Hämeen Pirtissä Tammelassa. Seminaariin kutsutaan 100-henkinen yleisö, joka koostuu tieteen ja taiteen tekijöistä, virkamiehistä ja järjestöaktiiveista, median edustajista sekä Kotiseutuliiton kunniavieraista ja aiheesta kiinnostuneesta kotiseutuväestä.

Kotiseutuliiton ja -liikkeen toiminta on ollut yksi keskeinen osa suomalaisen kansalaisyhteiskunnan syntyä ja kehitystä. Kokonaisvaltainen kotiseututyö on huomioinut luonnon, maiseman, kulttuuriympäristöt, aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön, yhteisöllisyyden, paikallisen identiteetin tukemisen, osallisuuden ja vaikuttamisen sekä yhteisen asuinympäristön, oman kotiseudun viihtyisyyden ja hyvinvoinnin vaalimisen.

Juhlavuotenamme haluamme pohtia kotiseutuliikkeen merkitystä osana kansalaisyhteiskuntaa ja sen kehitystä. Miten muuttuva kotiseutu, muuttoliikkeet ja kansalaisyhteiskunnan kehitys ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat kotiseututyöhön? Miten uudistuva kotiseututyö puolestaan voi toimia kansalaisvaikuttamisen alustana ja vaikuttaa osallisuuteen sekä kansalaisten tasavertaisiin vaikuttamismahdollisuuksiin?

Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii tällä hetkellä kotiseutu- ja asukasyhdistysten kautta n. 150 000 aktiivista suomalaista. Tapahtumien, yhteistyön ja osallistamisen kautta mukana liikkeessä on huomattavasti enemmän väkeä eri puolilla maatamme.

Mikä kantaa tätä liikettä tulevaisuudessa?