Kirsi Moisander: ”Yhteinen ääni puhuu osallisuudesta ja osallistumisesta”

Uutinen

Valtakunnalliset kotiseutupäivät Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa 9.-12.8.2018

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisanderin puhe Lappeenrannan Valtakunnallisten kotiseutupäivien avajaisissa 10.8.2018

Kirsi Moisander puhui Lappeenrannan Valtakunnallisten kotiseutupäivien avajaisissa.

Hyvät lappeenrantalaiset, hyvä kotiseutuväki. Tänä vuonna vietämme täällä Lappeenrannassa kotiseutuliikkeen 70. Valtakunnallisia kotiseutupäiviä. Vuosittain päivät kiertävät eri puolilla Suomea, joten viime vuonna juhlimme Jyväskylässä ja edellisinä vuosina Kajaanissa, Espoossa, Hämeenlinnassa, Seinäjoella jne. Suomen Kotiseutuliiton 70. juhlavuotta juhlitaan ensi vuonna, mutta kotiseututyö ja sen järjestäytyminen on kuitenkin jo huomattavasti vanhempaa perua.

Varhaisimman kotiseututyön katsotaan alkaneen kotiseudun tutkimuksesta jo 1600-luvulla, kun Ruotsissa vuonna 1666 perustettu Antikviteettikollegio alkoi tallentamaan myös Suomen muinaismuistoja ja historiallisia paikkoja. Alussa tietoja keräsivät papit ja paikalliskuvauksia tekivät heidän lisäkseen erityisesti maanmittarit, mutta myöhemmin paikallistutkimuksen keskukseksi nousi Turun Akatemia. Tärkeä paikallistutkimuksen edistäjä oli fennofiili ja Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthan. Kun Suomen talousseura perustettiin vuonna 1797, myös se ryhtyi kirjoituttamaan paikalliskuvauksia.

Kansallisromantiikan nousun myötä perustettiin vuonna 1831 Suomalaisen Kirjallisuuden seura, joka käynnisti järjestelmällisen kansanperinteen keruun. Näin 1800-luvun viimeisten vuosikymmenten aikana syntyi perinteen keruuta tekevä kenttätyöntekijöiden verkosto, jonka katsotaan olleen perusta aatteelliselle kotiseututyölle.

Järjestäytyneen suomalaisen kotiseutuliikkeen syntysanat lausuttiin Lohjalla 24. maaliskuuta 1894, kun Lohjan Kotiseuduntutkimuksen Ystävät perustettiin. Puuhamiehenä toimi filosofian lisensiaatti Robert Boldt (1861-1923), josta tuli samalla koko suomalaisen järjestäytyneen kotiseutuliikkeen käyntiin saattaja.

Mitä Suomessa tapahtui, että nykyisin yli 150 000 jäsenen kansalaisliike sai alkunsa. Suomi oli osa Venäjän valtiota. Muutoksia Venäjän sisäpolitiikassa oli käynnissä ja venäläistämisen paineet suuret.  Suomessa haluttiin vahvistaa suomalaista kansallista kulttuuriperintöä, jolloin Boldt ystävineen näki tärkeäksi saada tavallinen kansa mukaan oman ympäristönsä ja paikallisen kulttuuriperinnön tutkimiseen, etsimään ja samalla löytämään omat juurensa. Boldtin mukaan oikea isänmaanrakkaus saattoi kasvaa vain kotiseuturakkaudesta. Hänen mukaansa paikallisesti hajautettua kulttuurityötä ei sortovalta pystynyt tukahduttamaan yhtä helposti kuin keskitettyä tutkimustoimintaa.

Kotiseututyön alussa toiminnot keskittyivät historiaan ja luontoon. Toimintamuotoja olivat julkaisut, esinekeruu, paikallismuseotyö, luonnonsuojelu, perimätiedon keruu, esitelmät sekä kotiseutujuhlat. Innostus oli kovaa ja toiminta vilkasta. Ja työ on kantanut tähän päivään asti!

Monet aatteet ovat kaatuneet ja uudet aatteet tulleet ajankohtaiseksi. Miksi kotiseututyön aate elää edelleen vahvana ja elinvoimaisena? Vastauksia on varmasti monta, mutta olemme tunnistaneet ainakin joitakin. Yksi on muutos ja sen mukana pysyminen. Kotiseututyö on kulkenut maalta kaupunkiin ja paperista sähköiseen. Kotiseututyön maisema on pihapiiristä kansainvälisiin verkostoihin ja internetin sivustoihin. Liike on avoin ja vastaanottava. Avaamme ovia ja nostamme kotiseutujen ihmiset keskiöön. Samassa liikkeessä on mukana niin suurten kaupunkien kuin pienten kylien ihmisiä. Yhteinen ääni puhuu osallisuudesta ja osallistumisesta: siitä miten meitä kansalaisia kuullaan, perinteestä, kulttuurista, hyvästä ympäristöstä ja välittämisestä, elinvoimasta ja oikeudesta olla erilaisia, eri tavoin ajattelevia ja yhdessä työtä tekeviä. Siitä että jokaisella on oikeus kotiseutuun.

 

Tänään keskustelemme vakavista kansallisista kysymyksistä. Maakuntauudistus, sote ja keskittämistoimet muuttavat Suomea ja suomalaisia. Hyvinvointi kasvaa, mutta samalla myös huono-osaisuus on kasvanut. Monta hyvää asiaa varmasti tapahtuu, mutta samalla huoli kotiseutujen tulevaisuudesta on kasvanut. Miten hyvin valtionhallinnossa ja poliittisessa päätöksenteossa mukana olevat ihmiset tuntevat kotimaansa tilan? Kotiseutuliikkeen voima on sen kyvyssä keskustella ja kuunnella koko maata ja kaikkialla maassamme asuvia. Me näemme, että huoli ei ole aiheeton. Näemme että Koulutusleikkauksilla ja päätöksillä ajetaan alas monia alueita. Työvoimapula ja osaavan työvoiman tarve on akuuttia joka puolella Suomea, mutta erityisesti ongelmaa on niillä alueilla, joista koulutusta on keskitetty muualle. Yhä edelleen 70 000 nuorta on ilman koulutuspaikkaa tai työtä. Missä he ovat ja mihin he suuntaavat? Miten saisimme heidät mukaan aktiiviseen toimintaan?

 

Maakuntauudistuksen lainvalmistelussa kulttuurin ja kotiseututyön roolia ei ole tunnistettu eikä vastuutettu. Tämä tuo huolta erityisesti kotiseutuliikkeen ja kulttuuritoimijoiden piirissä. Sama huoli on myös liikenneyhteyksien ja infrastruktuurin heikosta kunnosta sekä kehittämisrahoituksen keskittymisestä kasvukeskuksiin. Koko Suomen etu on se, ettei koko väestö siirry Etelä-Suomeen. Kansallinen varallisuutemme on jakaantunut koko maan alueelle eikä sen uudelleen rakentaminen itse aiheutettujen väestön muuttojen vuoksi ole mielekästä. On tärkeä tukea pääkaupunkiseutua tässä suuressa rakennemuutoksessa, mutta samalla tulee tukea muuta Suomea ylläpitämään kilpailukykyään ja mahdollisuuksia toimia elinvoimaisina alueina asukkailleen myös tulevaisuudessa.

 

Kotiseutuliike on kansalaisten liike. Tämä on koko Suomen ja Suomessa asuvien toimintaa, jossa toimintamuodot vaihtelevat alueittain ja paikkakunnittain mutta jonka jäsenet jakavat yhteiset arvot: avoimuuden, osallisuuden, paikallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja kotiseuturakkauden. Näistä asioista puhumme ja näiden kautta toimimme myös täällä.

 

Suomen Kotiseutuliiton puolesta haluan toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi 70:lle valtakunnallisille kotiseutupäiville ja kiittää alueen toimijoita päivien järjestämisestä.

 

Tässä samassa yhteydessä haluan tuoda teille terveiset Jyväskylästä vuoden 2017 kotiseutupäiviltä. Päivien teemana oli Kotiseutu liikkeessä – on the move. Päivien keskustelukammareissa ja seminaarissa keskusteltiin mm. kouluopetuksen ja koulutuksen historiasta ja nykypäivästä, resurssiviisaudesta, lähiruuan tuotannosta, seurantaloista kulttuurin tiloina, arkkitehtuurista sekä maakuntauudistuksesta. Saunakammarikin oli lämpimänä! Päivien retkillä tutustuttiin Alvar Aallon arkkitehtuuriin, Unescon maailmaperintökohteisiin sekä vierailtiin Valtran traktoritehtaalla, jonka yhteydessä Valtra vietti traktoripäivää ja kutsui perheitä tutustumaan traktoreihin ja niiden valmistukseen.

 

Tapahtumia kotiseutupäivillä oli yli 60 ja niitä toteutti noin 100 eri organisaatiota ja yksityishenkilöä. Päivien virallisissa ohjelmissa oli osanottajia yli 11 000, ja kun lisäksi otetaan kaikki päivien tapahtumat yhteen, kävijöiden määrä oli huomattavasti suurempi. Jyväskylän päiviltä tuon terveisinä Lappeenrantaan hienoja ja yhteisöllisiä kokemuksia, innostavia hetkiä ja kotiseudun rakkauden tuntemuksia. Niitä saamme varmasti täälläkin.

 

Olemme saaneet jo pienen kosketuksen eteläkarjalaiseen välittömyyteen ja vieraanvaraisuuteen ja odotamme innolla kaikkea sitä, mitä te meille tarjoatte ja esitätte hienosta alueestanne.

 

Kiitos että saamme olla kanssanne nämä muutama päivät!

 

 

Valtakunnalliset kotiseutupäivät Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa 9.–12.8.2018

 

Valtakunnalliset kotiseutupäivät on Suomen Kotiseutuliiton ja kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma, jossa käsitellään kotiseututyön ajankohtaisia aiheita ja esitellään järjestäjäaluetta. Päiviä on järjestetty vuodesta 1949 lähtien joka vuosi eri puolilla Suomea vaihtuvin teemoin. Päivien ohjelma: bit.ly/kotiseutupäivät2018.

 

Suomen kotiseutuliitto

 

Suomen Kotiseutuliitto on valtakunnallinen kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö sekä Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurimme monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristöjä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Kotiseutuliiton jäseninä on 734 paikallisyhdistystä (mm. kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksiä, kyläyhdistyksiä, museoyhdistyksiä sekä kulttuuriseuroja ja -säätiöitä), 100 kuntaa, 18 maakuntien liittoa, 15 aluejärjestöä/alueellista yhdistystä, 12 valtakunnallista järjestöä ja kolme yritystä. Arvioidaan, että liiton toiminnan piirissä on 150 000 henkilöä Suomessa.

 

 

Lisätietoa:

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander, puh. 040 805 4455, kirsi.j.m.moisander@gmail.com

 

 

Lisätietoja Lappeenrannan valtakunnallisista Kotiseutupäivistä:

 

Tapahtumakoordinaattori Pia Haakana, puh. 0405494740, kotiseutupaivat2018@gmail.com Lauritsala-seuran puheenjohtaja Anne-Maija Laukas, puh. 040 519 0107, annemaija.laukas@gmail.com Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, puh. 040 733 7033, etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi