Vuoden kotiseututeos -finaalissa neljä teosta
Suomen Kotiseutuliiton tiedote
Suomen Kotiseutuliiton nimeämä palkintoraati on valinnut Vuoden kotiseututeos -finalistit. 77 ehdokkaan joukosta finaaliin pääsivät Jussi Jäppisen teos Kadonnutta kaupunkia etsimässä, Leena Pohjamon ja työryhmän teos Kotina Karvoskylä, Mikko-Olavi Seppälän teos Suruton kaupunki sekä Irma Sinerkarin ja Irma Harilan teos Kotona Reuskulassa.
Vuoden kotiseututeos -finalistit lähestyvät kotiseutua, lähiympäristöä ja paikallishistoriaa monin eri tavoin: valokuvin, rajatusti tiettyyn ajanjaksoon painottuen sekä talojen ja niiden asukkaiden kautta. Teoksissa käsitellään niin nykyistä kuin menetettyä ja kadonnutta kotiseutua, sen arkea ja juhlaa sekä maalaiskylissä että suurkaupungin sykkeessä.
Vuoden kotiseututeoksen valitsee historioitsija Teemu Keskisarja, joka julkistaa voittajan 7. lokakuuta Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla. Julkistamistilaisuus alkaa Kuisti-lavalla kello 14.
Runsaasti ehdokkaita
Vuoden kotiseututeos -kilpailuun tuli määräaikaan mennessä peräti 77 ehdokasta. Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalon, Kansallisarkisto Oulun johtaja Vuokko Joen, Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P.T. Kuusiluoman ja ministeri Raimo Sailaksen muodostama palkintoraati iloitsee, että kilpailuun osallistuvien teosten määrä on noussut vuosittain.
– Kilpailun järjestäjälle on innostavaa, kun osallistuminen on näin laajaa. Kun ehdokkaita on näin paljon, kotiseutukirjallisuuden runsaus ja moninaisuus tulee hyvin esille, Riitta Vanhatalo kertoo.
– Paikallisen historian arvostus ja kotiseudun merkitys tulee kaikissa kirjoissa näkyviin.
Finalistit valittiin vertailemalla ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatarjontaa, taittoa, viimeistelyä, tekstien loogisuutta sekä sisältöaineksen valintaa ja toimitusta. Valintaan vaikutti myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, miten sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin.
Näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle
Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kotiseututeos -kilpailu kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuo näkyvyyttä hyvälle kotiseutukirjallisuudelle. Kotiseututeosten lähtökohtana on tyypillisesti paikkakunta, kaupunginosa tai kylä ja ne esittelevät seudun historiaa ja kulttuuriympäristöä sekä kertovat sukujen tarinoita.
Kotiseutukirjallisuudessa on tärkeää luotettavuus, paneutuminen ja informatiivisuus sekä paikallisten näkökulmien mukaan ottaminen. Hyvä kotiseututeos antaa tietoa niin entisille, nykyisille kuin uusille asukkaille ja tarjoaa sopivassa paketissa paikallista historiaa, kotiseudun tapahtumia ja kehitystä sekä paikallisten asukkaiden muistoja.
Vuoden kotiseututeos on valittu vuodesta 2009. Viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen valitsi Vuoden kotiseututeokseksi Markku Salmen ja toimituskunnan teoksen Valtatien varrelta – Tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta.
Lisätiedot
Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, puh. 040 733 7033, etunimi.sukunimi @ kotiseutuliitto.fi
https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/palkinnot/vuoden-kotiseututeos
Kaikki ehdolla olleet teokset uutisoitiin kesäkuussa: https://kotiseutuliitto.fi/vuoden-kotiseututeokseksi-77-ehdokasta
Vuoden kotiseututeos -finalistien esittelyt
Jäppinen, Jussi: Kadonnutta kaupunkia etsimässä – Tarinoita Jyväskylän puretuista taloista. Atena 2017.
Jussi Jäppisen teos on kuvallinen kiertomatka entiseen Jyväskylään, kadonneeseen puutalokaupunkiin. Purettujen rakennusten esittelyn yhteydessä Jäppinen paneutuu myös niiden asukkaiden tarinoihin – niin arjessa kuin juhlassakin.
Pohjamo, Leena & työryhmä: Kotina Karvoskylä. Karvoskylän kyläyhdistys ry 2016.
Karvoskylän kyläyhdistyksen teos Kotina Karvoskylä kuvaa nivalalaisen kylän elämää ja vaiheita. Teos edustaa perinteistä kyläkirjaa, joka on syntynyt talkoovoimin kotiseututyön tuloksena.
Seppälä, Mikko-Olavi: Suruton kaupunki. WSOY 2016.
Mikko-Olavi Seppälän teos kuvaa, miten helsinkiläiset elivät kiihkeän ja ristiriitaisen, suruttoman 1920-luvun ja kuinka ilottelun lomassa moderni maailma saapui kieltolain ajan Helsinkiin.
Sinerkari, Irma & Harila, Irma (toim.): Kotona Reuskulassa – Jaakkimassa Laatokan rannalla. Suur-Jaakkimalaiset ry 2016.
Suur-Jaakkimalaisten teos kertoo karjalaisen Jaakkiman pitäjän pohjoisimman rantakylän Reuskulan taloista, ihmisiä ja elämästä vuoden 1944 syksyyn ja kylän luovuttamiseen saakka.
Kansikuvat
- Kadonnutta kaupunkia etsimässä: https://www.flickr.com/gp/kotiseutuliitto/691rz4
- Kotina Karvoskylä: https://www.flickr.com/gp/kotiseutuliitto/5780Cp
- Suruton kaupunki: https://www.flickr.com/gp/kotiseutuliitto/p5ZdC0
- Kotona Reuskulassa: https://www.flickr.com/gp/kotiseutuliitto/8a7Z65
—
Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö ja maamme suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliiton yhdistysjäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista. Kotiseutuliitto on aktiivinen paikallisuuden puolestapuhuja, joka edistää monimuotoista suomalaista kulttuuria ja paikalliskulttuurien arvostusta, kehittää ja tukee kotiseututyötä sekä palvelee jäseniään kotiseututyön etujärjestönä. Kotiseutuliitto vastaa myös seurantalojen korjausavustuksen jaosta ja tarjoaa asiantuntija-apua seurantalojen korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.