Varsinais-Suomen kohteet

Kesäinen kiertomatka Varsinais-Suomessa

Sillanpää, Kaisa: Varsinais-Suomi. Kohteet, jotka on nähtävä kerran elämässä. Readme.fi 2023. 384 s.

Yksi suosittu kotiseutukirjallisuuden laji ovat erilaiset matkaoppaat. Niistä tulevat väkisinkin mieleen kuntien julkaisemat lahja- ja markkinointikirjat, joissa onnelliset ihmiset asustelevat kauniiden maisemien keskellä, useimmiten veden ääressä, tyynenä kesäiltana. Sillanpään perhe (valokuvien ottajien luettelosta päätellen) on käyttänyt vapaa-aikaansa hyödyllisesti matkaamalla ympäri Varsinais-Suomea pääasiallisesti ilmeisesti kesäaikaan, koska oppaassa on äkkiä tarkasteltuna vain neljä kohdevalokuvaa, joissa esiintyy keväistä lunta. Jotkut otokset ovat selvästi syksyisiä, mutta pääosin kuvat – sinänsä selkeät ja teknisesti onnistuneet – ovat samanlaisia kesäkuvia, joita kuntien markkinointiteokset ja matkaesitteet käyttävät. Eipä siinä mitään – uskoakseni suurin osa tätäkin opasta käyttävät matkailevat varsinaissuomalaisessa kulttuurimaisemassa juuri kesäisin. Kun itse tein miljöökuvauksia Ruijassa takavuosina, valitsin toukokuun, jolloin maisema jo vihersi, mutta lehvistö ei vielä peittänyt kohteitteni miljöökokonaisuuksia.

Olisin kuitenkin halunnut nähdä vaikkapa Turun Ruissalon Kuuvannokasta otetun kevättalvisen maisemakuvan, joka houkuttelisi hiihtelemään meren jäällä. Tai Paimion Varasmäen hyppyrimäen talvisessa asussaan, vaikka sääsyistä mäestä hypätäänkin nykyisin käytännössä vain muoville. Droonikuvaaminen ei ole vielä ehtinyt tämän teoksen kuvakavalkadiin.

Kohteet

Teoksessa esitellään 27 kunnan äkkiä laskien kaikkiaan 174 kohdetta, joskin joidenkin kohdeotsikoiden sisällä on useampia merkille pantavia nähtävyyksiä. Eniten esittelykohteita ja kuvakollaaseja on luonnollisesta syystä Turusta, eikä kohteiden valinnasta ole juurikaan huomauttamista.

Varsinaisia suuria yllätyksiä ei opaskirja tarjoa sellaiselle, joka on Varsinais-Suomea kierrellyt. Tokihan Salon/Halikon Purhamäen hylätty rautatietunneli on mielenkiintoinen kohde sinänsä, samoin kiinnostuneelle Maskun Kojamonvuoren linnavuori ja moni muu hieman piilossa oleva kohde, joka on saatu mahdutettua oppaaseen. Jos puutteita pitää etsiä, olisin kyllä halunnut saada mukaan pöytyäläisen ITE-taiteilija Kyösti Iitin Enkelipuiston kokonaisuuden muutenkin kuin ohimennen hänet nimeltä mainiten. Ja vaikkapa Paraisten Tammiluodon viinitilan satoine kukkivine omena- ja päärynäpuineen.

Kustakin kunnasta on huomaavaisesti laadittu tiivis johdantoteksti ja kiitoksella panin merkille, että kuntien vaakunoiden selitykset on muistettu ottaa mukaan. Nehän ovat ikonografisesti merkittäviä kuntasymboleja. Kuntaesittelyn jälkeen seuraavat alaotsikot, jotka siis esittelevät varsinaisen tutustumiskohteen ja sen keskeiset ominaispiirteet. Joidenkin otsikoiden alle, kuten on todettu, mahtuu useampikin nähtävyys, kuten vaikkapa Turun osalta merkittävien arkkitehtien useampi luomus ja muut kuvakoosteet, vaikkapa veistokset. Myöskään kansankerrontaa, folklorea, ei ole unohdettu silloin, kun se luontevasti sopii kohteeseen, kuten vaikkapa Laitilan Untamalan Kalevanpojan tarinasto.

Kuhunkin kohteeseen on liitetty osoite ja luontokohteisiin useimmiten selvitys siitä, mihin vaikkapa auton saa parkkeerattua tai mistä luontopolku alkaa tahi miten vaikeakulkuiselle kohteelle parhaiten pääsee. Sen sijaan karttoja ei oppaaseen ole liitetty, eikä ole ollut syytäkään. Niitähän löytyy tarvittaessa jokaisen puhelimesta. Reima Flyktmanin taitto on selkeän yllätyksetön. Oppaan kansi tuntuu ainakin olevan kestävää muovia, mikä lisää sen käytettävyyttä.

Lähteet

Puhelimista ja muista vastaavista nettitietoa tarjoavista laitteista löytyvät myös oppaan tekstien perustiedot. Kun vilkaisee oppaan lähdeluetteloa, se koostuu käytännössä internet-tiedostoista, joista on siis poimittu tekstiosuuksien sisältöä. Ja samoista lähteistä löytyvät myös useimmat kohdevalokuvat, vaikka ne tässä teoksessa kaiketi ovatkin Sillanpään perheen kameroillaan tallentamia. Voisi kysyä, tarvitaanko tällaista painettua opaskirjasta, kun käytännössä kaikki tieto on haettavissa eri hakukoneilla netin äärettömästä maailmasta ja kun jo lähiaikoina tekoäly osannee kertoa saman, minkä Kaisa Sillanpää teksteissään kertoo. Vastaukseni on, että tarvitaan. Tällaiseen teokseen on etsitty ja löydetty ja kootusti tarjottu kohteita, joita monikaan ei varmaan ilman tällaista teosta osaisi ja viitsisi hakea. Olisin kuitenkin sisällysluetteloon lisännyt alaotsikot sivunumeroinen. Näin ne olisivat toimineet selkeänä hakusanastona

Toinen asia on, kun normaaliin copyright-tapaan teoksen nimiösivulla pidätetään kaikki oikeudet, ja teoksen tai sen osan jäljentäminen ilman lupaa kielletään. Kun aineisto on koottu toisten tekemistä tiedostoista ilman suoria viittauksia niihin, jää ilmaan kysymys ensisijaisesta tekijänoikeudesta. Mutta tämä lienee sivuseikka sellaiselle oppaan käyttäjälle, joka haluaa kompaktin paketin parasta Varsinais-Suomea autonsa hansikaslokeroon tai polkupyöränsä tavarakoriin.

Ei kun matkaan vaan tutustumaan varsinaiseen Suomeen!

Lassi Saressalo