Pyhäjoen Kalifornia

Suomen Walley

Lahnaoja, Heikki: Pyhäjoen Kalifornia. Kolin Kelly 2023. 100 s.

Eipä sitä tarvitse meikäläisen lähteä Yhdysvaltoihin Ernest Hemingwayn jäljille löytääkseen Kalifornian. Kunhan vain ajelee valtatietä E8 Kalajoelta Raahen suuntaan ja poikkeaa puolivälissä Pyhäjoelle ja siellä vanhalle maantielle. Ihan maantiekartallakin pääsee kohteeseen, jossa lukee Kaliforniapuisto. Jossain siellä on keskipiste, josta Heikki Lahnaoja on piirtänyt ympyrän, jonka säde on noin 750 metriä. Se on sama kuin matka nykyiseltä Mäkeläntien risteykseltä pohjoiseen vähän ohi Lahnaojan sillan. Tuon ympyrän sisään mahtuu 26 kulttuurista kohdetta, nykyisiä ja entisiä asumuksia, joista kirja kertoo. Ja näiden asumusten asukkaista.

Joku saattaa ihmetellä, mistä tällainen amerikkalaisperäinen nimi Pyhäjoen kunnan yhdelle kylälle on tullut. Tokihan meillä on muitakin ihmeellisiä paikannimiä, kuten Jerusalem, Eeden ja Kaanaanmaa, mutta ne liittyvät raamatullisiin teemoihin. Ja tietenkin kadunnimistössä esiintyvät kaikki mahdolliset ystävyys- ja historialliset paikannimet. Mutta Pyhäjoen Kalifornia?

Selitys on yksinkertainen. Noilla seuduilla Nasin talossa syntyi Heikki Nasila vuonna 1848. Hän lähti nuorena miehenä Amerikkaan, palasi sieltä noin 35-vuotiana takaisin ja perusti vuonna 1883 nykyisen kylän keskustaan kaupan. Kaupan oven yläpuolella oli kyltti Kaupa Kalifornia, kyltin hän oli tuonut mukanaan Amerikan reissultaan. Kaupa toimi ainakin vuoteen 1903 talossa, joka vieläkin on olemassa.

Tästä on siis saanut alkunsa paikkakunnan epävirallinen nimi. Se ei ole virallinen osoitenimi, ei kylännimi vaan pikemminkin mentaalinen meikäläisyyssymboli, jonka ovat omaksuneet itselleen myös nykyiset kulmakunnan asukkaat.

Kylähistoriaa

Tästä keskipisteestä Lahnaoja aloittaa kylähistoriansa, joka kuvaa kaikkien mielikuvitusympyrän kehän sisään jääneiden asumustan taustaa hamasta menneisyydestä nykypäivään. Hän etenee talo talolta, kertoilee asumusten ihmisistä ja samalla myös elämäntavasta, siirtymisestä talonpoikaisesta elämästä nykypäivään. Jokaisella asumuksella on oma nimensä – ei aina virallinen – ja nämä nimet kantavat usein historian sanomaa. Menneestä on saattanut tulla osin tietämättäänkin nykypäivää juuri nimistön kautta. Tämä kertoo myös paikallisen folkloren elävyydestä, merkittävä osa paikkahistoriaa kulkee suullisessa perinteessä ja siirtyy myös niille asukkaille, jotka ovat menneisyydestä tietämättöminä asumuksiin myöhemmin muuttaneet.

Erityisen oman lukunsa saa Lahnaojan kartano, joka edustaa historian ajassa mennyttä yläluokkaista kulttuuria. Jo 1700-luvulla virkataloksi annetun kartanon alkuperäistä rakennusta ei enää ole, mutta sen historiasta ja elämästä on säilynyt runsaasti paitsi dokumenttitietoa myös kansanmuisteluja. ”Miljunäärit” erosivat muusta kylän väestä elämäntavoiltaan. Vaikka kartanon omistajat vaihtuivatkin, edustivat he kuitenkin yläluokkaista elämänpiiriä, mikä luonnollisesti synnytti myös paikallisperinnettä.

Kun Heikki Lahnaoja kulkee nuo 750 metriä vanhaa maantietä ja katselee, kuuntelee ja kertoilee menneistä ja vähän nykyisestäkin, tulee hän samalla kulkeneeksi Pyhäjoen historiaa 257 vuotta. Hyvin soljuva on tarina, jota koristavat valitut valokuvat, poimintoja arkistojen kätköistä, tarkka viitteistö ja lähdeluettelo.

Pitänee ensi kerralla pohjoiseen ajellessa pistäytyä Kaliforniassa.

Lassi Saressalo