Nurmeksen historia: vuodet 1910–2020

Kaikki Nyky-Nurmeksesta

Kokkonen, Jukka , toimittaja, kirjoittaja ja Juvonen, Jaana; Karhu, Jani; Kuusisto, Alina; Partanen, Jukka; Lampinen, Jari; Palm, Hentry; Rosander, Meri-Anna; Tiensuu, Kyllikki; Timonen, Senni: Nurmeksen historia: vuodet 1910–2020. Nurmeksen kaupunki 2023. 650 s.

Pohjoiskarjalaisen Nurmeksen historiaa on kirjoitettu nyt jo kolmasti. Jo klassikoksi muodostunut pohjoiskarjalaisen historian taitajan Veijo Saloniemen kirjoittama Nurmeksen historia ilmestyi vuonna 1953.

Kauppalan ja maalaiskunnan kunnallishallintoon keskittyvä teos Nurmeksen kunnallishallinto 1865–1972 oli Pentti Elsisen toimittama kokonaisuus, joka nimensä mukaisesti tarkasteli Nurmeksen kauppalan ja maalaiskunnan hallintoa ennen kuin Nurmeksesta tuli kaupunki vuonna 1973. Nyt kaupungin hallinto päätti – todettuaan Saloheimon sinänsä mainion ja tärkeän teoksen jääneen ajastaan jälkeen – kirjoituttaa kaupungista uuden historiateoksen, joka kokoaisi viime vuosisadan ja tämän vuosisadan alun kehityksen yksiin kansiin ja antaisi kuvan siitä, miten Nurmeksesta tuli nykyinen Nurmes.

Työhön valjastettiin joukko pääasiassa Itä-Suomen yliopiston piiristä löytyviä ammattihistorioitsijoita sekä muutama muu tutkija ja kirjoittaja, jotka tarkastelevat nurmeslaista historiaa ja kulttuuria omien viitekehystensä kautta. Teoksen sisältörunko on rakentunut kirjoittajien erityisalojen mukaan. Alina Kuusisto tarkastelee koulutusta, kulttuuria, yhdistystoimintaa ja maataloutta, Jukka Kokkonen, joka myös päätoimitti teoksen, sai osakseen tarjota näkymän väestöhistoriaan, palveluiden kehittymiseen, teolliseen Nurmekseen ja kirkolliseen kulttuuriin.

Sosiaali- ja terveystyö ovat Jaana Juvosen erityisalaa, kaupunkirakenteen kehitys, infrastruktuuri ja liikenne sekä matkailuelinkeino jäivät Jani Karjulle ja poliittinen historia ja poikkeusajat Jukka Partaselle. Mielenkiintoisen lisän nurmeslaisuuteen tuovat Hentry Palm ja Meri-Anna Rosander tarjotessaan tiiviin kainalotekstinäkymän karjalais-itäsuomalaiseen romanikulttuuriin esitellessään Palmin suvun vaiheita. Senni Timonen puolestaan luo mielenkiintoisen katsauksen nurmeslaisiin kansanparantajiin ja kansanlääkintään laajemminkin. Kyllikki Tiensuu tarjoaa puolestaan näkymän kulttuurisektorille ja kansanopistotoimintaan.

Tässä yhteydessä on mahdotonta lähteä esittelemään teoksen sisältöä yllä mainittua tarkemmin. Teos on sinänsä uskollinen paikallishistorian kaanonille, joskin voi hyvällä mielellä todeta, että nykyinen historiankirjoitus alkaa luopua vanhasta trendistä luetella jokainen päätöksentekijä ja ”tärkeä” ihminen kohdeyhteisössä, ja sen sijaan tarjoaa loogisesti etenevää historia-analyysia ja -kerrontaa, jota täydentävät tarvittava grafiikka, tilastot, kainalotietoiskut ja tiiviit henkilökuvat sekä luonnollisesti valokuvamateriaali, joka tukee tekstisisältöä.

On toki selvää, että nurmeslaiset avainhenkilöt nousevat esiin; innovaattorit, poliittiset paikallisvaikuttajat ja valtakunnan tason poliitikot yhtä hyvin kuin yrittäjät, matkailuinnovaattorit, koulutuksen kehittäjät, kansanvalistajat ja kulttuuripersoonat.

Kirjoittajaryhmän työ näkyy selkeänä historiallisten kehityskulkujen seurantana, olivatpa ne kunnallisen elämän mitä sektoreita tahansa. Samalla valtiollisen historian vaikutukset tulevat esiin vaikkapa poikkeusaikojen kehityksenä, sotavuosina (joita ei ole liikaa paisutettu), sodanjälkeisenä asutuskehityksenä mm. ortodoksisena siirtolaisväestönä ja yrityksinä tehdä Nurmeksesta ja laajemminkin Pielisen Karjalan kulttuurialueesta kansallinen ja kansainvälinen matkailukohde. Tässä huomio kiintyy luonnollisesti Bomban talon ympärillä tapahtuneisiin kehitysvaiheisiin ja järvimatkailun yrityksiin Norjasta hankittuine autolauttoineen (joista osan olen tavannut Bergenin saaristossa – mukava kohtaaminen).

Turha lienee mainita, että teoksen lähdeviitteistö, joka on koottu pääluvuittain kirjan loppuun, lähteet ja kirjallisuus ovat kunnossa ja kuvadokumentointi perusteellista. Lähdeluettelon kirjallisuus kattanee kaiken, mitä Nurmeksesta, Pohjois-Karjalasta ja näihin liittyvästä kirjallisuudesta on kirjoitettu. Arkistotkin on koluttu kunnolla. Lukija voi hakea tuttujaan ja tärkeitä henkilöitä henkilöluettelosta, jossa pikaisesti laskien on 1340 nimeä. Jussi Virratvuori/Viestintätoimisto Kirjokansi on tehnyt maltillista ja selkeää työtä kirjan ulkoasun ja taiton suhteen.

Kuuttasataaviittäkymmentä sivua ei ahkerinkaan lukija puraise kerralla, mutta ajan myötä ja selektiivisesti lukemalla Nurmes kyllä tulee tutuksi.

Lassi Saressalo