Kaarlelan pitäjän historia IV 1939–1976

Viimeisiä aikoja

Björkgren, Malena; Enlund, Magnus; Svenfelt, Anders; Svenfelt, Gösta; Ylikangas, Väinö, Åström, Bernhard (kirjoittajat), Hyttinen, Pertti (suomentaja); Lindberg Hanna (tekstitoimittaja); Söderström, Eugen (kuvatoimittaja): Kaarlelan pitäjän historia IV 1939–1976. Kokkolan kaupunki 2022. 782 s.

Suomen Kotiseutuliitto esitti 2000-luvun alussa toiveen, että kuntaliitosten yhteydessä pidettäisiin huolta siitä, että liitoskuntien historia kirjoitettaisiin loppuun asti, siis siihen päivään, jolloin kunta itsenäisenä hallintokokonaisuutena lakkaisi olemasta olemassa. Kaarlelan kunnan osalta tämä velvoite on täyttynyt. Pitäjän historian ensimmäinen osa ilmestyi jo vuonna 1969 ja toinen osa vuonna 1980, silloin itsenäisen kunnan julkaisemana.

Kolmas osa Kaarlelan historiaa ilmestyi vuonna 1980, nyt Kokkolan kaupungin kustantamana, ja historiasarja on nyt saatettu päätökseen taaskin Kokkolan kaupungin toimesta. Suuri hatunnosto Kokkolan kaupungille ja kaikille Kaarlelan historian kirjoittajille ja sarjan valmistumiseen myötävaikuttaneille tästä kulttuuriteosta!

Mikä Kaarlela

Kaarlelan kirkkopitäjä syntyi vuonna 1489, kun se erotettiin Pedersören emäpitäjästä. Muistetaan myös, että Anders Chydenius (1729–1803) toimi Kaarlelan kirkkoherrana 1700-luvulla. Hänhän oli suomalainen valistusajattelija, pappi, poliitikko ja pohjoismaisen klassisen liberalismin keskeinen hahmo ja taloustieteen isä.

Kaarlela tunnettiin vuoteen 1927 asti kaksikielisenä Kokkolan maalaiskuntana. Vanhastaan ruotsinkielinen kunta sai kuitenkin suomenkielisen enemmistön vuonna 1973. Kunta liitettiin monivaiheisten tapahtumien jälkeen Kokkolan kaupunkiin vuonna 1977. Tätä ennen oli Kaarlelaan jo liitetty lähes täysin ruotsinkielinen Öjan saaristokunta vuonna 1969. Öja oli muuten ainut suomalainen kunta, jonka nimellä ei ollut suomenkielistä vastinetta. Vuoden 1977 liitoksen myötä Kaarlelan ruotsinkielinen nimi Karleby siirtyi tarkoittamaan Kokkolaa, jonka ruotsinkielinen nimi oli siihen asti ollut Gamlakarleby.

Tarkkaa historiaa

Otsikkonsa mukaisesti tämä historiateos alkaa sota-ajasta, johon kaarlelalaiset miehet osallistuivat pääasiallisesti tykistöjoukoissa palvelevina. Sotien aikana Pohjanmaan ruotsinkielisille alueille sijoitettiin tilapäisesti Karjalasta evakuoitua siviiliväkeä, mutta vuoden 1945 karjalaisen siirtoväen sijoituslaissa haluttiin säilyttää kuntien perinteiset kielisuhteet ja näin Kaarlelaankin sijoittui lopullisesti vain muutama siirtokarjalaisperhe, jotka muodostivat 0,3 prosenttia koko kunnan väestöstä.

Historiakirja seuraa varsin tarkkaan perinteistä pitäjänhistoriakaanonia. Tarkastellaan maanomistukseen liittyvää uusjakoa, syvennytään poliittiseen toimintaan ja kunnallishallintoon. Unohdettu ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallista historiaa sen enempää kuin koululaitosta ja yleistä kulttuuri- ja kansansivistystoimintaa monipuolisine yhdistys- ja järjestötoimintoineen.

Teos tarkastelee varsin yksityiskohtaisesti myös kunnallisen infrastruktuurin rakentumista tienrakennuksesta tietotekniikkaan. Kunnan elinkeinorakennetta kuvataan, ja esiin nousee turkiseläinten kasvatus osana rannikkokuntien alueen erikoisuutta. Teollisuus, pienteollisuus ja käsityöammatit saavat kuvauksensa samoin kuin palveluelinkeinot osuuskauppatoiminnasta yksityisten kauppojen kautta turismihankkeisiin ja kuljetusliikkeisiin. Myös kirkollinen toiminta saa oman päälukunsa.

Öjan loppuhistoria

Kun Kaarlela 1500-luvun alussa erotettiin Pedersörestä omaksi pitäjäkseen, siihen laskettiin kuuluvan myös Knifsundin ja Långön ruotsinkieliset saaristokylät (Öarna). Kuntalaisten omasta toiveesta muodostettiin sitten vuonna 1932 itsenäinen kunta, ja se jaksoi elää itsenäisenä 36 vuoden ajan vuoteen 1968, kunnes se liitettiin Kaarlelaan. Öjan kunnan historiasta oli ilmestynyt vuonna 1977 itsenäinen teos kunnan perustamisesta 1950-luvun loppuun saakka. (Werner Sweins: Öja komuns historia- och hembygdsbok). Nyt käsillä oleva teos kuvaa Öjan kunnan elämää ja sen kunnallista toimintaa sekä järjestökenttää viimeisen kymmenen vuoden ajalta vuodesta 1959 liitosvuoteen 1968.

Lopuksi

Massiivinen teos on asiantuntijoiden ja ammattikirjoittajien tuottama tarkka, mutta samalla perinteisen kaavan mukainen historiateos, joka on tallentanut määrittelemällään ajanjaksolla itsenäisen Kaarlelan kunnan vaiheet aina kuntaliitokseen asti. Näin Kokkolan kaupunki on kiitettävästi täyttänyt velvollisuutensa kuntahistorian tuottamisessa tältä osin. Henrik Forslund/Mainostoimisto Henrix on tehnyt hyvää työtä pyrkiessään taitollaan elävöittämään osittain kuivahkoakin tekstiä yhdessä teksti- ja kuvatoimittajien kanssa.

Lassi Saressalo