Hyökkäys Bengtskäriin
Sotaisaa kotiseutukirjallisuutta
Berghäll, Patrik: Hyökkäys Bengtskäriin. Saaristotaistelut Suomenlahdella kesällä 1941. Atena 2023. 186 s.
Monelle kesäturistille matka Bengtskärin majakalle on saaristomatkan kohokohta. Vuonna 1906 rakennettu majakka sijaitsee Turun saaristossa noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen. Jatkosodan alussa kesällä 1941 Hangossa majaa pitäneet neuvostojoukot yrittivät vallata saaren ja räjäyttää majakan. Näistä vaiheista kertoo Patrik Berghällin uusin teos.
Berghällin kertomusta Bengtskärin taistelusta voidaan tarkastella sekä kaunokirjallisena että tietoteoksena. Se joka haluaa heittäytyä elävään romaaninomaiseen kerrontaan, voi huoletta aloittaa kirjan alkusivuilta. Mutta sen, joka haluaa päästä sisään fiktioksi kirjoitettuun faktaan, faktioon, ja nähdä syvemmälle itse tietoainekseen, on syytä vilkaista kirjan loppusivuille.
Sinne on tietokirjanomaisesti sisällytetty lähdeluettelo, otteita tapahtumiin liittyvistä sotapäiväkirjoista sekä erillinen luku, jossa kirjailija selvittää, miltä pohjalta hän on faktionsa rakentanut, ja mikä on selvää fiktiota. Luvusta selviää, että kirjan henkilöistä – myös neuvostoliitolaisista – pääosa on olemassa olleita ihmisiä, joiden kohtalo on kietoutunut noihin muutamiin päiviin liki paljaalla kalliosaarella ja sen majakalla. Valitettavasti ei ainakaan suomenkieliseen versioon teoksesta ole laadittu sisällysluetteloa, joka olisi oitis vienyt faktoja etsivän lukijan oikeille sivuille.
Teos jakautuu käytännössä kahteen pääjaksoon. Ensimmäisessä taustoitetaan Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen vuokratun Hangon alueen olemusta ja neuvosto-osapuolen näkemystä siitä, että niin Bengtskäriä, kuin Hankoniemeä lähempänä olevaa Morgonlandetin pikkusaarta voisi käyttää tulenjohtamistukikohtina puna-armeijaa vastaan. Suomalaiset varustavatkin Morgonlandetille pienen osaston, joka eri vaiheiden jälkeen jää vangiksi ja viedään sotavankileireille.
Tästä on olemassa muistitietoa ja neuvostoliittolaisia propagandavalokuvia, joista tekijä saa kerrontaan faktaa. Toinen jakso kertoo kirjan nimen mukaisesti taistelusta Bengtskärin majakasta, joka monien vaiheiden ja molemminpuolista raskaiden tappioiden jälkeen jää suomalaisille. Tämä kuvaus perustuu sekin joiltain osin muistitietoon ja mainittuihin sotapäiväkirjamerkintöihin.
Näihin pääkappaleisiin liittyy selkeästi fiktiivisiä kertomuselementtejä, luotuja henkilöitä ja vähän spekulaatiotakin mantereen samanaikaisista tapahtumista. Tämä tekee teoksesta selkeästi romaanin, mitä käsitettä tekijä itsekin kirjastaan käyttää. Kirjaa on saatavilla toki kirjakaupoista, mutta sen, joka käväisee tuolla majakkasaarella, jota nykyisin ylläpitää Turun yliopistosäätiö, kannattaa ostaa kirja sieltä – on autenttisemman tuntuinen. Ja sitä voi sitten selata siellä aidossa ympäristössä.
Lassi Saressalo