Selvyyden vuoksi

Raitis Porvoo

Lukić, Tuula: Selvyyden vuoksi. Porvoon Raittiusseura r.y. 2020. 180 s.

Porvoon Raittiusseura perustettiin vuonna 1884. Se oli osa laajempaa raittiusliikettä, jonka voidaan katsoa alkaneen Yhdysvalloissa jo 1700-luvun lopulla. Suomessa varsinaisen yhteiskunnallisen kiinnostuksen alkoholinvastaiseen työhön voidaan katsoa alkaneen vuonna 1817, kun Turun läänin maaherra Carl Erik Mannerheim ja Turun hiippakunnan piispa Jakob Tengström kehottivat seurakuntia perustamaan yhdistyksiä juoppouden, ylellisyyden, koreilemisenhalun ja siveettömyyden ehkäisemiseksi.

Yhdysvalloissa, Bostonissa, perustettiin Amerikan Raittiusseura vuonna 1826 ja Ruotsissa perustettiin ensimmäinen raittiusseura ”kohtuullisuus-periaatteella” vuonna 1837. Lars Levi Laestadius perusti Lappiin ensimmäisen raittiusseuran vuonna 1844 – lestadiolainen liikehän syntyi suurelta osin juuri ehkäisemään saamelaisväestön yletöntä juopottelua. Olihan viinan valmistus ja myynti kielletty Lapissa jo vuonna 1838.

Vuonna 1860 perustettiin Suomen vanhin kansalaisjärjestö Kohtuuden Ystävät (myöhemmin Raittiuden Ystävät), jonka tarkoituksena oli mm. paloviinan kotipolton kieltäminen. 1870-luvulla yleistyivät Suomessa erilaiset juomalakkoliikkeet ja vihdoin vuonna 1881 perustettiin Suomen Raittiuden Seura, joka oli ns. absolutismin kannattaja. Raittiuden Ystävistä tuli vuonna 1888 valtakunnallinen kattojärjestö. Vastaava ruotsinkielinen Finlands Svenska Nykterhetsförbund sai alkunsa vuonna 1905.

Tässä muutama poiminta Selvyyden vuoksi -teoksessa olevasta raittiustyön aikajanasta. Itse teos keskittyy tarkastelemaan raittiustyötä Porvoon näkökulmasta. Raittiusteeman lisäksi kirja tarjoaa varsin herkullisen kuvan ruotsinkielisten ja suomenkielisten porvoolaisten välisestä ristiriidasta, jossa aluksi olivat niskan päällä ruotsinkieliset, olihan kaupungin porvaristo pääasiassa ruotsia puhuvaa.

Porvoolaisesta näkökulmasta luonnollisesti siirrytään tarvittaessa laajempiin kokonaisuuksiin, juomalakkoliikkeeseen, joka alkoi vuonna 1898 ja lopulta kieltolakikysymykseen. Kirjassa kuljetaan vuoden 1887 Porvoon kapakkakierroksella ja seurataan, miten kaupungin porvarit olivat huolissaan viinan myynnin rajoituspyrkimyksistä, joihin valtuusto pyrki rajoittaessaan kapakointilupien myöntämistä.

Valtakunnallisesti viinan kotipoltto oli kielletty vuonna 1866, mutta salakapakointi jatkui. Raittiusaate veti mukaansa vastuuntuntoisia ihmisiä, liike voimistui ja lopulta johti vuoden 1919 kieltolakiin, joka jatkui vuoteen 1932 saakka. Mielenkiintoista myös on saada tietää, että erityisesti naisjärjestöt olivat aktiivisia kieltolakia kumottaessa. Heidän motiiveinaan olivat kieltolain mukanaan tuomat laittomuudet ja salajuoppous.

Samalla kun kirja kertoo raittiusliikkeestä Porvoossa se tuo eteemme joukon porvoolaisia, jotka ehkä tunnemme muista yhteyksistä. Tapaamme Werner Söderströmin, Johannes Linnankosken, Zacharias Topeliuksen, Ville Valgrenin, Lilli Aunelan ja Wivi Nordbergin. Tämä viimeksi mainittu oli Kuopiosta monien sattumien kautta Porvooseen ajautunut voimakastahtoinen nainen, jonka elämäntarina kietoutui voimakkaasti raittiustyöhön.

Hän kiersi ympäri maata ja piti raittiuspuheita, joita kertyi vuosien mittaan toista tuhatta. Hän lähti kuitenkin Porvoosta ja perusti Tukholmaan matkustajakodin suomalaisille matkustajille, kunnes hänen elämäntyönsä huipentui Kööpenhaminan lähettyville perustamaansa Concordia-kotiin, joka oli tarkoitettu naispuolisten alkoholistien ja morfinistien auttamiseksi.

Kirjan toinen osa sisältää joukon henkilökuvia, jotka luonnollisesti kietoutuvat nekin raittiusaatteen ympärille. Sieltä voi lukija löytää ihmisiä, jotka ovat selviytyneet alkoholismikierteestä ja omilla kertomuksillaan antavat mahdollisuuden samastua itseensä.

Teos ei ole paatoksellinen raittiuskertomus, vaikka Turmiolan Tommi vilahtaakin sarjatauluina sen sivuilla, vaan pikemminkin raittiusaatteeseen liittyvä kertomus siitä, millainen oli Porvoo, kun sitä tarkastelee raittiusaatteen näkökulmasta. Srba Lukićin taitto on hienostunut, ja teoksen lopussa on laajahko lähdeluettelo niille, jotka haluavat tutustua raittiusliikkeen historiaan ja raittiustyöhön laajemminkin.

Lassi Saressalo

Tiedustelut: Porvoon Raittiusseura r.y. p.040 5501 904