Parisiltojen kahtapuolen

Pirkanmaan ja Satakunnan rajoilta

Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistys ry (kokoaja): Parisiltojen kahtapuolen. Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistys 2019. 312 s.

Parisillat on tunnettu käsite Suodenniemen kirkolta muutama kilometri luoteeseen. Siellä lähellä toisiaan ovat Taipaleen- ja Sävijoen yli vievät sillat, jotka yhdistävät tämän nykyisen Sastamalan luoteiskulman Satakuntaan. Itse asiassa nyt ollaankin Ylä-Satakunnassa. Satakunnan ja Hämeen rajahan kulki aikoinaan Tammerkoskessa ja nykyistä Pirkanmaata ei vielä ollutkaan. Eikä Sastamalaa sellaisena kuin se nyt itseään nimittää. Uusi Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät. Suodenniemi oli taas liittynyt Vammalaan jo vuonna 2007.

No se aluepolitiikasta. Tuonne luoteiskulmalle perustettiin vuonna 2019 Leppälammi-Taipaleen kotiseutuyhdistys, jonka alkutaipaleet ajoittuvat jo vuoteen 2006. Tuolloin aloitettiin muistitiedon keruu, joka sitten runsaan kypsyttelyn jälkeen johti laajaa parikylän aluetta käsittelevän kyläkirjan julkaisemiseen vuonna 2019. Kirjan esipuheen ovat allekirjoittaneet Jorma Viljanen, Johanna Seppä ja Saija Takala, jotka lienevät olleet koko hankkeen puuhahenkilöitä, vaikka eivät olekaan halunneet ottaa kunniaa kirjan toimituksesta omille nimilleen. Kirjan kokoajaksi ja samalla kustantajaksi on nimetty kotiseutuyhdistys.

Lyhyen taustajohdannon jälkeen, jossa kuvataan asutuksen syntyä ja kylien nousua historian myötä Ylä-Satakuntaan, alkaa varsinainen kyläkirjaosio. Se jakautuu luonnollisesti kahteen päälukuun, toisaalta Leppälammen kylään ja sen taloihin ja asukkaisiin ja toisaalta Taipaleen kylään asukkaineen ja taloineen. Kirja on yhdistelmä talorekisteriä, taloihin liittyvää sukukirjatyyppistä asukasesittelyä ja eri henkilöihin ja tapahtumiin liittyvää muistelutietoa, joita kirjan kokoajat ovat saaneet kymmeniltä kertojilta niin teksteinä, kuvina kuin haastattelemalla.

Paitsi nykyisin tavattavia tiloja ja taloja, kirjassa ovat mukana myös ajan myötä hävinneet talot ja niiden asukkaat, jotka ilman tällaista kokoomateosta olisivat sukupolvien myötä kadonneet historian hämärään. Siksipä onkin ollut hyvä ratkaisu tuoda nämä kaikki kartalle kirjan loppusivuilla, jotta asiasta kiinnostunut voisi käydä omakohtaisesti katsomassa missä mikäkin talo on sijainnut, ja missä kukakin henkilö on vaikuttanut. Talojen ja niiden asukkaiden dokumentoinnin lisäksi tekstiin on sisällytetty niin kerrontaa kuin faktatietoa kouluista, kaupoista, sahoista ja myllyistä, järjestöistä ja erilaisista yhteisöistä, joita maaseudulle syntyi viime vuosisadan alkupuolelta lähtien.

Kuvien dokumentointi on horjuvaa, mutta niiden kytkennät tekstiin loogisia, joten ajoituksestakin voi tehdä selkeitä johtopäätöksiä. Kuvalähteet niin ikään on mainittu, joskin satunnaisesti. Kiittelen karttoja ja lyhyitä kainalotekstejä.

Lassi Saressalo

Tiedustelut: Leppälammi-Taipaleen Kotiseutuyhdistys, leppalammi.taipale(at)gmail.com