Kaunis Koivusaari

Nuorekas savolaiskylä

Kirjatyöryhmä (toim.): Kaunis Koivusaari – Soma Savonkylä. Koivusaaren kyläkirja. Koivusaaren Kotiseutuyhdistys 2019. 231 s.

On tietenkin kohteliasta antaa kyläkirjan aineiston keräämisestä kiitokset ahkeroineelle kyläkirjatyöryhmälle ja omistaa se kirjan tekijäksi. Mutta yhtä kohteliasta olisi ollut merkitä kirjan toimittajaksi Matti Juusela, jota kyllä esipuheessa kiitetään kirjan kokoajaksi ja kirjoittajaksi.

Yhtä kaikki, Siilinjärven kaupungin länsilaidalla Pohjois-Savon sydämessä, kymmenen kilometriä kaupungin keskustasta länteen on haja-asutuskylä, jonne ilmakuvasta katsoen on yhä enemmän nousemassa pientaloasutusta. Eipä siis ihme, että kun vuonna 2007 kylässä oli asukkaita 253 ja vuonna 2019 jo 313, sitä pidetään kasvavana kylänä.

Kylän asukkaiden ikärakennekin kirjan sivun 32 mukaan on lupaava: alle 18-vuotiaita oli reilut sata, työikäisiä yli satakuusikymmentä ja eläkeiässä olevia alle viisikymmentä henkilöä. Tämä kertoo siitä, että kylällä kuntakeskuksen liepeillä on kasvupotentiaalia, kun vielä muistetaan, että 123 asuinrakennuksesta vain 30 oli loma-asuntoja. Ihmiset todella asuvat kylässään, kantatie 77:n eteläpuolella, sorakuoppien tuolla puolen.

Jotain kertoo kyläkirjan rakennekin. Nyt ei lähdetä jääkauden jättämästä maisemasta tai ensimmäisestä savolaisesta tai kivikirveensä hukanneesta erämiehestä, vaan lähdetään katsomaan, mitä tämän päivän Koivusaarella tapahtuu ja ketkä siellä elävät.

Näin ensi sivuilla yhdistyvät perinteinen maatalous omassa kulttuurimaisemassaan, jätteistä betonia valmistava äidin ja tyttären menestyvä yritys, kolmannen polven sahayrittäjä ja rokkia soittavat Mane, Mika ja Kari.

Uudisasukkaat käyvät keskustassa töissä ja kasvattavat lapsiaan kyläluonnon keskellä, kesällä kausiasukkaat vilkastuttavat rantoja ja vuonna 2006 toimintansa aloittanut Kotiseutuyhdistys järjestelee kaikenlaista, erityisesti toimintakeskuksessaan Riihirannassa, joka on kansanedustajana tunnetun siilinjärveläisen Katri-Helena Eskelisen kyläläisille lahjoittamalla alueella sijaitseva monitoimialue.

Koivusaarelaisille itselleenkin on vielä epäselvää, miksi ja milloin entinen nimi, Savonkylä on nykyiseksi vaihtunut.  Ruotsin ja Venäjän rajamailla sijaitsevat alueet asutettiin 1500-luvulla ja asukkaat saapuivat Etelä-Savon seuduilta. Yksi näistä oli Lars Lauri Savolainen, joka lienee tullut nykyisen kylän sijoille 1500-luvun loppuvuosina. Idempänä asustelivatkin sitten jo karjalaiset. Asutusjatkumoa saatetaan seurata noilta ajoilta nykypäivään, ja sen käsillä oleva teos tarjoaakin selkeänä kokonaisuutena uusienkin koivusaarelaisten omaksua kotiseutuidentiteettinsä pohjaksi.

Kyllähän kyläkirja aina noudattaa selkeää kyläkirjarakennetta, vaikka lukujen järjestystä muutettaisiinkin. Kantatalot tässäkin teoksessa tulevat esitellyksi, samoin kylän kasvukertomus elämänvaihekuvauksineen vuosikymmenten takaa nykypäivään. Tässä kirjassa, kuten hyvään kyläkirjaan kuuluukin, äänessä ovat kirjatyöryhmän tavoittamat kertojat, ja heidän kertomusmaailmaansa täydentää kontekstiaineistona kirjallisuudesta ja muista lähteistä poimittu aineisto.

Ajallisesti muistelukirjojen tarinat palautuvat ”miesmuistin” päähän, parhaassa tapauksessa nykypäivän iäkkäimpien kertojien säilyttämään muistitietoon. Se ulottuu monessa tapauksessa viime vuosisadan alkuvuosiin. Kuitenkin tuntuu muistelusten pääpaino olevan yhden suomalaisen kertomusyhteiskunnan taitekohdan tällä puolella. Se taitekohta on talvi- ja jatkosodan aika. Sitä ennen oli ennen, sota-aika oli poikkeusaika, jolla on omat kertomuslajinsa ja -motiivinsa ja sen jälkeinen aika on aktiivisen muistamisen aikaa nykyhetken kuvauksiin saakka.

Tässä, kuten muissakin kyläkirjoissa esiin nousevat eri yhteisöllisyyden kuvaukset, olivatpa ne koulumuistoja, kertomuksia yhdistystoiminnasta tai seurakuntaelämästä. Esiin tuodaan erityiset ihmiset, koivusaarelaisittain ehkä tärkeimpinä jo mainittu Katri-Helena Eskelinen, Koukkuniemen emäntä, kansanedustaja, kotiseutuneuvos, ja kyläläisiäkin ikuistanut taitelija Juho Rissanen tai kotiseutuneuvos ja savon kielen puolestapuhuja Unto Eskelinen. Mutta tärkeimpiä henkilöitä kirjassa ovat ne nimeltä mainitut ja mainitsemattomat kyläläiset, joiden elämää teos kuvaa.

Lassi Saressalo

Koivusaaren Kotiseutuyhdistys ry, p.040 0723 281