Sanataiteen Kangasala

Kaunokirjallinen tietokirja

Kirjaesittely 20.3.2018

Vehmasaho, Ulla: Sanataiteen Kangasala. Matkoja toisiin maailmoihin. Kangasala-Seura 2017. 320 s.

Turku, Viipuri, Oulu, Praha, Tartto, Rooma, Berliini, Lontoo, Budapest, Pariisi. Ja lopulta Helsinki. Nämä kaupungit muodostavat Helsinkiä lukuun ottamatta 2000-luvun alkuvuosikymmenenä julkaistun sarjan kirjallisia matkoja kulttuurikaupunkeihin, kustantajana Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki seurasi perässä Gummeruksen kustantamana. Näissä teoksissa tarkastellaan kutakin kohdetta niiden kirjailijoiden kautta, jotka kuvaavat kaupunkia ja sen elämää omissa teoksissaan – ovat siis tavallaan otantoja kirjailijoiden teksteistä.
Ulla Vehmasaho on lähtenyt jossain määrin toisella tavalla liikkeelle teoksessaan, jossa keskiössä on Kangasala-niminen, nyt kaupungiksi ylennyt paikkakunta Tampereen kupeessa. (Tampereesta ei muuten ole kirjallista matkaa syntynyt parikymmenvuotisesta yllytyksestä huolimatta!) Vehmasaho pyrkii rakentamaan laajempaa kokonaisuutta käyttämällä osallistavaa otetta – hän on lähestynyt niitä kirjailijoita, jotka jollakin tavalla voidaan liittää Kangasalaan, olipa tämä kytkentä fyysinen asuin- tai kesäpaikka – entinen tai nykyinen – teosten liittyminen Kangasalaan tai joku muu syy. Näin teokseen on löydetty 46 kirjailijaa, niin kaunokirjallisuuden kuin myös tietokirjallisuuden saralta. Tietokirjailijoiden mukaan ottaminen on syytä mainita erikseen, koska tämänlaisissa kokoomateoksissa jää tietokirjallisuus usein kaunon varjoon. Esiin nousevat luonnollisesti kansallisesti ja kansainvälisestikin tutut kirjailijanimet, Jalmari Finne, Alex Matson, Oiva Paloheimo, Aulis Aarnio, Tuula Kallioniemi, Sakari Topelius, Maarit Tyrkkö, Agathon Meurman, Sirkku Peltola, Eeva-Liisa Manner, kuin myös paikallisiksi jääneet tuntemattomammat tekijät. Kaikki kuitenkin arvostettuja laajemman tai suppeamman teosmäärän kirjoittajia, prosaisteja, runoilijoita, lastenkirjailijoita, tietokirjailijoita, näytelmäkirjailijoita – kirjallisuuden koko kirjo on esillä.

Vehmasaho rakentaa teoksensa kahdelle tasolle. Hän tarjoaa lukijalle kunkin kohdehenkilönsä tiiviin biografiapaketin sekä bibliografian, jäsenyydet kirjailijajärjestöissä ja erityiset ansiot, palkinnot ja huomionosoitukset. Tämän jälkeen seuraa joko haastatteluihin perustuva lähestyminen kirjailijan tuotantoon otteineen tai edesmenneistä tekijöistä koosteet teoksista – tai pikemminkin lyhyet otteet teksteistä. Tämä osio teoksesta on selkeätä tietokirjallisuutta. Toinen taso on kahden fiktiivisen hahmon, Pulla-koiran ja Erland-kirkonrotan välinen dialogi kaikesta mahdollisesta maan päällä – ja vähän mahdottomastakin. Dialogien ytimenä on kuitenkin kangasalainen kulttuurielämä ja, kuinka ollakaan kirjallisuus ja kirjallisuuden takana olevat filosofiakerrostumat. Mutta myös päivänpolitiikkaankin sorrutaan, jopa kulttuuriministerin nälvimiseen.
Kun nämä kaksi tasoa yhdistyvät taiten yhdessä teoksessa, on tulos nautittava. Mutta aivan asiallisesti Vehmasaho kysyykin itseltään, onko tämä tietokirjallisuutta vaiko kaunokirjallisuutta. Jos määritelmä on vaikea tehdä, olkoon sitten kaunotietoa tai tietokaunoa.

Vaikka Vehmasahon teos kulkeekin nimellä Sanataiteen Kangasala, riittää siitä lukemista muillekin. Ja tamperelaisille vaikkapa mallia ja innostusta oman kirjailijateoksen tekemiseen.

Lassi Saressalo