Kotikulmilla

Kotiseutuneuvoksen muistoksi

Karoliina Junno-Huikari (toim.) ja työryhmä. Kuvatoimitus Stella Karlsson ja Antti Yrjönen: Kotikulmilla. Kuvia Vantaasta ennen ja nyt. Vantaan kaupunginmuseon julkaisuja nro 35. Vantaan kaupunginmuseo 2018. 117 s.

Vuonna 2015 edesmennyt kotiseutuneuvos Lauri Leppänen saapui opettajaksi Vantaalle tai itse asiassa Helsingin maalaiskuntaan 1950-luvun alkupuolella. Hän kiinnostui uudesta kotiseudustaan ja sai samalla innoituksen kotiseudun dokumentointiin valokuvaamalla. Hän itsekin muualta muuttaneena ymmärsi, että nopeasti kasvavan Helsingin maalaiskunnan, sittemmin Vantaan kauppalan ja kaupungin asujaimisto, erityisesti suurten ikäluokkien lapset, pystyi juurtumaan omaan uuteen kotiseutuunsa vain suunnitellun kotiseutuopetuksen avulla. Hän kehitti kotiseutuopetuksen menetelmiä ja tuotti viisikymmentäluvun puolivälistä alkaen kotiseutuopetukseen aineistoja, lukemistoja, oppikirjoja. Hänen kamerastaan on museon kokoelmissa noin 1500 valokuvaa, jotka kertovat vantaalaisten elämästä, Vantaan kulttuurimaisemasta, arjesta ja vähän juhlastakin. Osaan kuvista on merkitty ottajaksi myös toinen kotiseutudokumentoija Viljo Holopainen. Leppänen oli myös kotiseututyön järjestötoiminnassa mukana. Hän oli aktiivisesti mukana perustamassa yhdistystä, jonka tarkoituksena oli saada Helsingin pitäjän kirkonkylään museo. Syntyi kotiseutuyhdistys, nykyinen Vantaa-Seura, jonka johtotehtävissä Leppänen toimi, Hän myös päätoimitti edelleen ilmestyvää Helsingin pitäjä -kotiseutujulkaisua.

Leppäsen valokuvien pohjalta on Vantaan kaupunginmuseoon rakennettu näyttely, johon rinnakkaiskuvia tuotti vuonna 2017 kaupunginmuseon valokuvaaja Antti Yrjönen. Tämä näyttely ja käsillä oleva Kotikulmilla-teos on kunnianosoitus kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen työlle.

Teos on kolmikielinen, kotimaisten pääkielien lisäksi myös englanninkielinen. Se sopii hyvin Vantaan kaupungin historiallisen muutoksen dokumentiksi, kuvat kertovat menneestä ajasta, mutta rinnakkaiskuvien kautta myös nykypäivästä. Osittain vanhat miljööt ovat säilyneet, vanhat talot ovat paikallaan ja polkupyöräilijäkin – tuskin sama kuin vuonna 1965 – kulkee matkaansa perinnemaisemassa. Mutta muutos näkyy myös kuvapareissa, joissa vanhasta ei ole mitään jäljellä. Metsä antoi tilaa Helsinki-Vantaan lentokentälle, vanhan pappilan paikalla on liikerakennus, rehevä luonto peittää alleen vanhan maalaistalon rakennuskokonaisuuden. Mutta Vantaankoski kohisee edelleenkin, Keravanjoki yhtyy entisessä paikassaan Vantaanjokeen ja junat sivuavat Tikkurilan vanhaa rautatieasemaa aivan kuten ennenkin.

Anne-Mari Ahosen taitto on hienostunut. Takasivun kuvien paikantamiskartta olisi ehkä voinut olla etusisäkannessa, siihen olisi ehkä voinut merkitä myös kuvien ottosuunnat.
Lauri Leppänen on saanut ansaitsemansa kunnianosoituksen.

Lassi Saressalo