Elämää kansallismaisemassa

Kansallisen ikonin vaiheita

15.4.2016

Partanen, Jukka (toim.): Elämää kansallismaisemassa. Koli kautta aikojen. Lieksan kansalaisopisto ja Kolin kotiseutuyhdistys ry. 2016. 407 s.

Kolin kotiseutuyhdistys on perustettu vuonna 1997 kulttuuripersoona ja ”museonjohtaja”, keräilijä Ari Koistisen synnyttämän kotiseutumuseokokoelman ylläpitämiseksi. Esineistön oli perustetulle yhdistykselle luovuttanut Koistisen perikunta. Yhdistys sai vauhtia, ja kun vielä vuonna 1998 yhdistys sai käyttöönsä Einar A. Saarelaisen laajan valokuvakokoelman, alkoi syntyä ajatus kolilaisten oman historian kirjoittamisesta. Kun vuonna 2000 sitten kotiseutumuseo avattiin, alkoi ajatus muuttua konkretiaksi. Lieksan kansalaisopistoon kokoontui Asko Saarelaisen ohjaamana kylähistoriakurssi, joka useana talvena työsti käsillä olevaa kotiseututeosta, keräsi aineistoa, kokosi valokuvia, muistitietoa ja museoesineiden kertomaa. Kirjan tekoon saatiin ammattihistorioitsija filosofian tohtori Jukka Partanen, jonka kautta myös asiantuntija-artikkeleita alkoi syntyä opistolaisten luoman rungon ympärille. Tällainen tapa koota kyläkirjaa alkaa olla jo vakiintunut ja hyväksi havaittu. Erityisen tärkeää on ammattilaisen käyttäminen teoksen toimittamisessa, viimeistelyssä ja ulkoasun ja taiton toteuttamisessa, tässä tapauksessa onnistumisesta vastasi viestintätoimisto Kirjokansi, Jussi Virratvuori.

Ei teos sinällään suurta uutta maailmaan tarjoa. Sen sijaan se tarjoaa kolilaisille ja Kolin kulmilla asuville oivan mahdollisuuden tutustua omaan taustaan ja entiseen elämään kotikulttuurissaan. Mutta teos on myös uuskolilaisille, nykyajan tuomille vakituisille tai kausiasujille, oiva mahdollisuus oppia tietämään, mihin sitä oikein ollaan tultu. Ja saattaapa matkailuyrittäjä, joka nykyisin omalta osaltaan kolilaisia elättää, olla kiinnostunut tarjoamaan taustatietoa niin kolilaisuudesta kuin Kolista itsestään, maamerkkinä, kohtaamispaikkana, harrastus- ja lomakohteena, kulttuurisen uteliaisuuden herättäjänä, taiteellisen inspiraation antajana. Koli on ja pysyy yhtenä suomalaisen maiseman lähtemättömistä ikoneista.

Kirja kertoo myös yllättävän avoimesti siitä ristiriidasta, joka 1990-luvulla vallitsi – ja vieläkin vallitsee – paikallisen kehitysoptimismin ja kulttuurisen olemassaolon ja toisaalta äärimmäisyyteen viedyn luonnonsuojeluideologian välillä. Kotiseutuyhdistys on ollut enemmän kuin huolestunut siitä, että pitkälle viedyt luonnonsuojelumääräykset, mm. kansallispuiston tuomat nautintarajoitukset ja Natura-hankkeen seuraukset johtavat väestön siirtymiseen kasvukeskuksiin ja tätä myötä myös kolilaisten kulttuurisen olemassaolon vaarantumiseen. Kun suojelumääräykset tehdään liki tuhannen kilometrin päässä olevien ajatusmallien johdattamina, ei paikallisyhteisön tuomaa epäilyä ymmärretä oivaltaa, ja näin saattaa prosessi johtaa tilanteeseen, jossa osallistujien välillä alkaa olla ylitsekäymätön muuri.

Asko Saarelainen kiteyttää johdantoartikkelissaan ”Yksi Koli – monta tarinaa” Kolin neljään kokonaisuuteen lainatessaan edesmennyttä kulttuurivaikuttajaa, professori Hannes Sihvoa. Tämä tiivistää näkemyksensä kolilaisuudesta neljään tekijään: Kotiseutu-Koliin, Kulttuuri-Koliin, Matkailu- ja Loma-Koliin sekä Eko-Koliin.

Kotiseutu-Koli on pohjoiskarjalaisen, ennen muuta Pielisen alueen asukkaiden elinympäristö. Se on osa pohjoiskarjalaisen ihmisen olemassaoloa ja maailmankuvaa, mielentilaa. Kulttuuri-Koli taas on osa suomalaiskansallista ikonimaailmaa, niin kansankulttuurin merkityksessä kuin luonnonmaisemaidealismin symbolina. Koli merkitsee vaaroja, metsiä, järviä, kaskimaita, erämaita, näkymää vaaran laelta Pieliselle ikuistettuna lukemattomiin maalauksiin ja muihin taideilmaisuihin. Matkailu- tai Loma-Koli, jo satavuotias, hyödyntää kahta edellistä imagotekijää. Se yhdistää ”meikäläisten” kolilaisuuden ”heikäläisten” kolilaisuuteen, joka usein on pinnallisempaa mutta jo oman traditionsa luoneena osa kokonaista Koli-ideologiaa. Ja Eko-Koli, kiistelty, mutta myös sinänsä hyväksytty, tarjoaa mahdollisuuden yhdistää miljoonien vuosien geologinen historia ehkä vain parin vuosisadan ikäiseen kulttuurihistoriaan, toiveena että Koli olisi ihmiskunnan perintö myös tuleville sukupolville.

Näitä eri näkökulmia erittelemään keskittyy käsillä oleva teos. Se alkaa maailman synnystä, Kolin muodostumisesta, ensimmäisestä kirveeniskusta neitseelliseen korpeen, ensimmäisistä ihmisistä, suvuista. Kertomus jatkuu yhteiskunnan rakentumisesta, järjestäytymisestä elinkeinomaailman esittelystä, kaupasta ja liikenteestä, ensimmäisistä yrittäjistä ja siirtyy tarkastelemaan ihmisen itselleen rakentamia järjestelmiä: koululaitosta, kirkollista elämää, yhdistysmaailmaa harrastustoimintaa. Kertomus pysähtyy, kuten lähes aina paikallishistorioissa sotavuosiin ja uuteen evakuoituun väestöön, siirtoväkeen ja heidän sopeutumiseensa. Koli löytyy kuvataiteista, valkokankaalta, Koli löytyy kotiseutumuseosta, musiikista ja näihin kaikkiin liittyvistä ihmisistä – tavallisista ja erikoisista persoonista.

Satavuotinen matkailuhistoria tuo mukaan Kolin kaupallisena käsitteenä, mutta samalla vierailevien matkalaisten henkireikänä etelän kiireen lomassa. Luonto ja laskettelun vauhti yhtyvät talvisen Kolin imagoon yhtä lailla kuin juhannus Pielisen rannalla saunoineen ja nuotanvetoineen. Maatilamatkailu on lähentänyt turistin ja paikallisen väen maailmankuvia. Valitettavaa on, että matkailun ja yrittämisen nousut ja laskut ovat koskettanet myös kolilaista matkailuelinkeinoa.

Maailma muuttuu. Kolilaiset kuuluvat Lieksaan, mutta suuntaavat ostosmatkansa Juukaan tai yhä yleisemmin Joensuuhun. Kolilainen paikallisidentiteetti ei ole murroksessa, mutta samastuminen seuraavan tason alueelliseen identiteettiin alkaa olla vaikeaa. Mutta seuraava askel onkin jo sitten selvä – kolilaiset ovat sydämestään pohjoiskarjalaisia.

Kirjan kuvitus on harkitusti mustavalkoista lukuun ottamatta muutamaa liitesivua, jossa on värikuvia niin luonnosta kuin siitä tehdyistä taideteoksista. Etukannen sisäsivulla on topografikartta vuodelta 1935 ja takasisäsivulla ”kartta liikuntaa varten” vuodelta 1922. Olisiko ulkopuolista nykylukijaa varten voinut tarjota tämän päivän peruskarttaa Kolilta?

Lassi Saressalo

Tiedustelut: Kolin kotiseutuyhdistys ry: turunenerkki9 @ gmail.com tai merja.tolvanen @ lieksa.fi