Rajaelämää viiden järven rannoilla

Kuolajärven lapinkylästä Paloperän osakaskunnaksi

4.9.2015

Kivelä, Arto, Kivelä Tuomo, Palojärvi Kyösti, Tuomikoski Marjatta & Palojärvi Eeva: Rajaelämää viiden järven rannoilla – Paloperän kylähistoriaa. Paloperän osakaskunta. Rovaniemi 2014.

Nuo järvet ovat Isojärvi, Hoikkajärvi, Palojärvi, Isosärkijärvi ja Kiveläjärvi. Ainakin mitä voi etu- ja takasisäkannen tiluskartoista päätellä. (En muuten löytänyt karttoihin käytettyä lähdettä.) Vaarantakasenjärvi on hieman syrjässä, vaaran takana ja Tonttilampi taas vain lampi. Hoikkajärvi on todella hoikka, Isojärvi kaikkein suurin ja Palojärvestä löytyvät Takaselkä, Ylikappale, Eskonlahti ja Kotilahti. Näistä ja muista paikannimistä olisi ollut mukava lukea omat tarinansa. Tekstistä selviää myöhemmin, että ollaan Sallan pitäjässä Lapin ja Venäjän rajamailla.

Sillä tarina tämä Paloperän osakaskunnan, kyläyhdistyksen, itsestään tuottama teos on. Se kertoo noiden kaukaisten erämaiden elämästä aina kivikaudesta ja metsälappalaisten kulttuurista 1600-luvulla alkaneeseen lantalaisten hiljaiseen, mutta saamelaisten oikeuksia polkeneeseen, invaasioon Kuolajärven lapinkylän siitojen asuinsijoille. Se kertoo kruunun halusta saada asutetuksi rajaseutunsa Venäjään vastaan ja entisen kulttuurimuodon talonpoikaistamiseksi.

Lajityypilleen ominaisesti teoksen alkusivut hakevat taustaa, etsitään selitystä kylän nimelle ja päädytään niin metsäpalojen aikaansaamaan maisemanmuutokseen kuin kaskitalonpoikien palojen esiintymiseen. 1600-luvun lopun Puuronen lieneekin ensimmäinen savolaisperäinen kaskitalonpoika, joka rakensi elantonsa Palojärven seutuville. Siitä alkoi hiljainen siirtolaisuus, joka sittemmin aikojen myötä tuotti liikaväestöä aina etelän keskuksiin, Amerikkaan, Venäjälle ja viimein Ruotsiinkin siirtymään.

Teoksen keskeisin osa, ainakin paikallislukijalle, on nykyisen viiden järven rannoille keskittyvän kylämaiseman esittely. Tila tilalta käydään läpi asutushistoriaa ja annetaan asukkaiden itsensä kertoa omista taustoistaan ja lisätään mukaan hyppysellinen sukututkimusta ja kotialbumikuvitusta, niin kuin tällaiseen teokseen eittämättä kuuluukin. Merkille pantava on sodan tuoma muutos kulttuurimaisemaan, tuho korjasi lähes kaikki rakennukset Kivelän tunnettua taloryhmää lukuun ottamatta. Kun vanhasta ei valokuviakaan juuri löydy, tarjoavat Tuomo Kivelän mainiot piirrokset tuntuman entisajan rakennuksiin ja pihapiireihin.

Kun tilat ja asukkaat ja heidän taustansa on esitelty, käydään läpi kylän kouluelämä vuosikymmenten ajoilta. Luokkakuvissa lapset katsovat vakavina kameraan takanaan tai sivullaan majesteetillinen opettajahahmo. Lasten pukumuodin muutoksen seuranta on näiden kuvien helmi – tietenkin oppilaat etsivät itseään kuvista tämän kirjan hankittuaan.

Sota-aika tuo muistot tapahtumista lähelle. Partisaanivaara väijyi ovella, onneksi juuri tämä kylä jäi heidän tuhoamisvimmansa ulkopuolelle. Mutta sota oli koko ajan lähellä, omat miehet rintamalla kuka missäkin ja saksalaiset nurkan takana varikkoineen, sairaaloineen ja vankileireineen. Väki oli evakossa talvisodan aikana aina Tornionjoella asti, Lapin sota taas pakotti evakkoon Pohjanmaalle. Mutta sodista selvittiin ja Salla ja sen myötä tietenkin Paloperäkin elpyi. Sen taloista oli poltettu puolet ja rakentamisaikana sodan jälkeisenä parina vuonna asuttiin ahtaasti väliaikaistiloissa – mutta kotona kuitenkin. Elpymistä osoitti myös voimistunut pellonraivaus, jota jatkui aina 1960-luvulle ja loppui elämänmuodon muuttuessa pois pienviljelystä muihin elinkeinoihin, lähinnä metsätöihin ja poronhoitoon. Tai Ruotsiin muutoksi.

Teos on mielenkiintoinen lukea, kieli on sujuvaa ja kirjoittajaryhmän mentorina toimineen historioitsija Hannu Heinäsen jälki näkyy selkeässä asiajaottelussa. Lähteet on koottu teoksen loppuun luvuittain, näin ei ole ollut tarve käyttää hankalaa viiteapparaattia. Kun hankkeelle oli saatu myös Leader-rahoitusta, oli mahdollista palkata Katja Palmqvist osa-aikaiseksi koordinaattoriksi käsittelemään laajaa aineistokokonaisuutta. Tuomo Kivelän omat kuvat kertovat hienosti kulttuurimaisemista ja luovat tunnelmaa. Jo kansikuvakollaasi houkuttaa. Hän on myös valinnut kotialbumikuvat. Kun vielä todetaan Rovaniemen Painatuskeskuksen onnistuneen taitossa, ei voi kuin onnitella paloperäläisiä onnistuneesta kotiseututeoksesta.

Lassi Saressalo

Tiedustelut: 48 euron hintaista kirjaa voi tiedustella Paloperän osakaskunnasta tai osoitteesta kk.palojarvi @ gmail.com.