Kustavin Kaunissalossa on Itätalo

Piispantalosta rusthollin kautta Istroksi

3.12.2015

Liukkonen, Kaarina: Kustavin Kaunissalossa on Itätälo… Istro Hyvinvointi Oy 2015. 126 s.

Kustavi oli Turun vuoden 2015 kirjamessujen vieraskunta. Siksipä olikin mukava sattuma, että käsiini osui Vakka-Suomen saaristolaiskuvaajan Kaarina Liukkosen uusin teos, joka kertoo Kustavissa sijaitsevan Istron Hyvinvointikeskuksen kertomuksen.

Kaikki alkaa kaukaa. Jo 600-luvulta, jolloin merenpinta oli seitsemisen metriä nykyistä korkeammalla ja satunnaiset hylkeenpyytäjät saattoivat yöpyä saaressa. Varsinaisesti Istro, lyhennys nimestä Österå, sittemmin 1930-luvulla Itätaloksi nimetty, nousee historiaan dokumentissa vuodelta 1658. Se oli keskiaikaisen rannikkopurjehduksen risteyskohta ja kauppapaikka. Istro sijaitsee Kustavin Kaurissalossa (vanhoissa dokumenteissa Corsall) ja on ollut katolisena aikana ns. piispantalo, talo, joka maksoi veronsa Turun piispalle. Reformaation yhteydessä kirkon maaomaisuus siirtyi kruunulle ja siltä eteenpäin aatelistolle. Vuonna 1570 tila siirtyi Louhisaaren Flemingeille. Istro oli ruotujakolaitoksen olemassaolon aikana, 1600-luvun lopulta 1800-luvulle Kustavin Kaurissalon rusthollin kantatila. Vuonna 1772 rustholli myytiin Österman-suvulle.

Liukkosen kirja lähtee kuitenkin liikkeelle kansainvälisestä satuteemasta, jonka mukaan kaukana kuninkaan hovista asui nuori kalastaja. Eräänä päivänä hän löysi pyyntiverkostaan raskaan arkun. Se oli aarrearkku, joka oli upotettu mereen vihollisilta turvaan. Kalastaja vei arkun kuninkaalleen, joka palkitsi hänet runsailla hopea-astioilla ja runsaalla rahakukkarolla.

Tähän satuteemaan Liukkonen palaa myöhemmin kuvatessaan Östermanien suvun tuloa rusthollin omistajiksi. Nimittäin tiedetään kertoa, että isonvihan jälkeen Johan Österman työskenteli nuotanvanhimpana Tukholman Strömmenillä. Hän nosti nuotastaan raskaan arkun, joka sisälsi määrättömästi hopeaa, koruja, kolikoita – siis oikean aarrearkun. Arkku oli upotettu veteen 1520-luvulla tarkoituksena kätkeä se Kristian Tyrannin joukkojen lähestyessä Tukholmaa. Tunnollinen Johan vei aarteen kuninkaalle ja sai vastineeksi ruhtinaallisen – tai oikeammin kuninkaallisen – korvauksen rehellisyydestään. Näin Johanista tuli rikas tukholmalainen porvari, joka muisti kotiseutuaan runsailla lahjoituksilla. Hän lahjoitti rahaa Taivassalon köyhäinkassaan, sieltä kun oli alkuaan lähtöisin, ja samoin hänen varoistaan Taivassalon kirkko sai komeat urut.

Kun naimattomaksi jäänyt Johan kuoli 1764, hän määräsi testamentissaan Kaitaisten tilan sääntöperintöomaisuudeksi. Näillä varoilla ostettiin Kaitaisten tilaan lisää maata ja tiloja, mm. Kaurissalon rustholli. Vauraan suvun omaisuudella Östermanien tilukset laajenivat ja mm. Itätaloon kuului jopa viisitoista torppaa. Kun sitten aikojen myötä Michael Österman peri Itätalon, alkoi tilan uudistaminen. Hänen aikanaan rakennettiin vuonna 1860 nykyinen päärakennus ja mm. komea kivinavetta. Vanhimmat rakennukset Itätalon pihapiirissä ovat 1700-luvulta Flemingien ajalta.

Michael Österman oli paitsi rusthollari myös menestynyt laivanomistaja. Hänen kauttaan Itätalo liittyy sekä Kustavin talonpoikaispurjehduksen historiaan että suomalaisen kirjallisuuden historiaan. Michael Österman oli yksi kirjailija Volter Kilven pääteoksena pidetyn vuonna 1933 julkaistun romaanin Alastalon salissa päähenkilöiden esikuvista nimeltään Krookla.

Tämä on Itätaloon liittyvä tarina tiivistettynä. Mutta Liukkosen kirjassa on paljon muutakin. Sen aineistona on runsas sukuarkisto, joka löytyi huutokaupassa tilan viime vuosina, jolloin se siirtyi pois kantasuvulta. Tämän aineiston järjesti arkistoksi Karl-Erik Lassenius, jonka käsikirjoitus muodostaa Liukkosen teoksen rungon. Jonkin verran hajanaisen ja vaikeasti aukeavan pääjuonteen katkaisevat Ruotsin ja Suomen historiaan liittyvät taustoittavat tietoartikkelit, jotka osittain vain keinotekoisesti liittyvät perustarinaan. Ehkä kerrankin olisi toivonut selkeätä kaaviota tilan/tilojen omistussuhteista ja samalla koko piispantalon / rusthollin / viljelystilan rakenteesta.

Positiivista teoksessa on kansanelämänkuvaukset, uskomustarinastoluku kummituksineen, kaunis kuvitus ja museovirastosta saadut rakennusten pohjapiirrokset, joiden kautta nykyinen Itätalo, Istro saa lopullisen hahmonsa.

Maanviljelystila kaatui taloudellisiin vaikeuksiin ja välivaiheiden jälkeen siitä muodostettiin Istron Hyvinvointi osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on tarjota hyvinvointi-, kongressi- ja kokouspalveluita.

Vaakasuora A4-taitto on Rauman Taittopalvelun / Emil Hyvärisen vakaan varmaa käsialaa.

Lassi Saressalo

Saatavuus: 25 euron hintaista teosta voi tilata osoitteesta info @ istro.fi tai puhelimitse numerosta 040-911 2496.