Maakuntien ykkönen

22.7.2013
Anu Lahtinen, Juhani Kostet, Kirsi Vainio-Korhonen, Veikko Laakso, Rauno Lahtinen
Maakuntien ykkönen
Varsinais-Suomi
Varsinais-Suomen Liitto
2013
223 s.

Ainakin 199 kertaa ensimmäisenä

Kirjoittajakaarti on maineikas. Jokainen oman historia-aikakautensa kärkitutkija. Anu Lahtinen, keskiajan osaaja, Juhani Kostet tuntee maailman keskiajalta isoonvihaan. Kirsi Vainio-Korhonen on perehtynyt Ruotsin vallan loppuaikoihin, Veikko Laakso tuntee maakunnan historian suuriruhtinaskunnan ajalta ja Rauno Laaksonen on tuotannossaan kuvannut itsenäisen valtion Suomen Turun tapahtumia. Kaikilla on katse tiukasti Varsinais-Suomeen, mutta luonnollisesti teksteissä nimenomaan Turku nousee jo historiallisista syistä esiin.

Kun näin kirjan ja sen otsikon, ajattelin, että onkohan eteläpohjalainen uho nyt tarttunut varsinaissuomalaisiinkin. Toki tiedän, että V-S Liitto on aina ollut tietoinen omasta taustastaan ja Suomen ja varsinaisen Suomen historiasta, mutta kuitenkin. Ennen kuin hiljalleen, sivu sivulta alkoi kirjan pääajatus nousta esiin. Tietenkin Suomen ensimmäinen hallinnollinen maakunta jo sellaisenaan antaisi mahdollisuuden tarkastella Varsinais-Suomea ykkösenä. Mutta viimeistään Veikko Laakson artikkelissa näytetään toteen, kuinka monessa yhteiskunnallisesti merkittävässä asiassa varsinaissuomalaiset ovat olleet ensimmäisiä.

Ja kun tämä oli valjennut, rupesi kiinnostamaan, missä kaikessa varsinaissuomalaiset ovatkaan olleet Suomessa ensimmäisiä. Loppusivujen anti sitten valaisi kaiken. Laskujeni mukaan siellä on listattu 199 kappaletta Suomen ”ensimmäistä” vuoden (noin) 1155 ristiretkestä vuoden 2012 turkulaiseen teinitähti Robiniin (nuorin artisti, jonka levy oli myynyt yli 100 000 kappaletta). Lista on todella mielenkiintoinen. Olisimmeko ilman Anu Lahtista tienneet, että ensimmäinen suomalainen rötösherrajuttu tapahtui Turussa, kun piispa Tuomas vuonna 1245 joutui eroamaan, koska oli antanut silpoa miehen kuoliaaksi, lahjoittanut pois kirkon omaisuutta ja koettanut väärentää Paavin kirjeen. Tai että vuonna 1414 kuningas Eerik valtuutti ”maaoikeuden Itämaassa Turussa” ratkaisemaan oikeus- ja valitusasiat, jotka kuuluivat kuninkaalle.

Olisimmeko ilman museolaitoksen pääjohtaja Juhani Kostetin tekstiä muistaneet, että Suomen ensimmäinen käsityöläisten ammattikunta, Turun suutarien ammattikunta perustettiin vuonna 1624 ja että ensimmäinen akateeminen promootio järjestettiin Turun Akatemiassa 1643 vain kolme vuotta ylipiston perustamisen jälkeen. Ja että tämä yliopisto oli Ruotsin kolmas, Upsalan ja Tarton jälkeen. Ensimmäinen teollisuustyöväestön lakko sai alkunsa Uudenkaupungin lasitehtaalla vuonna 1683.

Kirsi Vainio-Korhonen tietää kertoa, että Anders Lizelius käytti ensimmäisen kerran suomen kieltä pitäjänkokousten pöytäkirjakielenä Pöytyällä vuonna 1756. Suomen ensimmäinen kuparikaivos aloitti toimintansa Kiskossa vuonna 1757 ja vuonna 1768 ilmestyi professori Pehr Adrian Gaddin kirjoittama ensimmäinen suomenkielinen opas ryytimaan kasveista. ”Tapojen kehittämiseksi, maun hienostuttamiseksi ja kaunokirjallisuuden elähdyttämiseksi” perustettiin Aurora-seura vuonna 1770, ja Suomen ensimmäinen edelleenkin toimiva yhdistys, Turun Soitannollinen Seura sai alkunsa 24.1.1790.

Veikko Laaksolle ja Rauno Lahtiselle kertyi ”ensimmäisiä” ehkä eniten. Suomen vanhin edelleenkin ilmestyvä sanomalehti Åbo Underrättelser ilmestyi ensimmäisen kerran 3.1.1824 ja ensimmäinen VPK Suomessa perustettiin 1838, vanhin teatteritalo, Åbo Svenska Teater valmistui 1838, ensimmäinen optinen telegrafi rakennettiin vuonna 1855 Pietarista Uuteenkaupunkiin. Laakso muistaa myös, että Inkerin kartanossa Perttelissä aloitti yksi seitsemästä ensimmäisestä meijerikoulusta – siis ensimmäisten joukossa kuitenkin. Ja Kemiön Sagalundiin perustettiin maamme ensimmäinen kotiseutumuseo vuonna 1887. Lahtinen kirjaa ensimmäisen ruotsinkielisen yliopiston, Åbo Akademin, vuodelle 1918. Siellä sai myös virkansa maan ensimmäinen naisprofessori vuonna 1927. Ensimmäisen yksinomaan suomenkielisen yliopiston, Turun yliopiston perustaminen ajoittuu vuodelle 1920. Nämä molemmat yliopistot olivat myös yksityisiä. Suomen ensimmäinen konserttitalo valmistui Turkuun vuonna 1952 göteborgilaisten lahjottamana ja Suomen ensimmäinen lenkkimakkara, Kupittaan Lenkki syntyi vuonna 1963. Turun kirjamessut vuodelta 1990 olivat maan ensimmäiset kirjamessut, joita monet muut ovat sitten jäljitelleet, ja ensimmäiset hybridibussit ovat ajelleet Turun kaduilla toukokuusta 2011 alkaen.

Nämä ja monet muut ”ensimmäiset” sijoitetaan taitavasti selkeään historiakerrontaan, joka ei sisällöltään ole ”ensimmäisiä” luetteleva vaan suomalaisen historiankulun tarkastelua varsinaissuomalaisin silmin. Kirja on tarkoitettu jokaiselle luettavaksi ja siksipä 1200 kappaleen painosta pidänkin kovin vähäisenä. Kirja nimittäin kuuluisi jokaiseen kouluun kotimaakunnan historiakirjaksi ja jokaiseen kirjastoon lainattavaksi ja jokaiseen kirjakauppaan ostettavaksi – niin tärkeä se on paitsi historiatietouden lisäämiseksi myös maakuntahengen ylläpitämiseksi.

Kirjan graafinen suunnittelu ja taitto ovat Antti Vaalikiven osaavaa käsialaan. Mielenkiintoinen oivallus oli kuvittaa teos käytännössä jokaisen aukeaman vasemmalle sivulle ja teksti siis kulkee oikealla. Paperiksi on valittu matta, mikä tekee teoksen lukemisen ja katselun helpoksi.

Mahtaakohan ruotsinkielinen versio olla tulossa? Ja missä ovat Matti ja Teppo?

Lassi Saressalo