Kyläteillä
20.5.2013
Sinikka Kosunen (toim.)
Kyläteillä – Alavi, Herneaho, Suvisranta -kyläkirja
Alavin kyläyhdistys
2013
344s.
Perustietoa uusille ja vanhoille
Ajatus kyläkirjasta syntyi uusien asukkaiden toimesta. Näin kuvaavat kirjan syntyajatusta Alavin kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri. Jos ja kun näin on, on se mielenkiintoinen uutinen. Uudet kyläläiset halusivat tietää, mihin ovat tulleet.
Itse asiassa samanniminen teos ilmestyi jo vuonna 2001, mutta sitä kirjan toimittaja Sinikka Kosunen kutsuu ”opettelukappaleeksi”. Sitä tämä teos ei ole. Kosusen on onnistunut koota varsin epätasaisesta materiaalista toimiva kokonaisuus kylien ja asuinpaikkojen menneisyydestä ja nykyisyydestä. Irja Louhion paikoittain mestarillinen graafinen suunnittelu tekee kirjasta mielenkiintoisen myös ulkopuoliselle ja tavallaan kokoaa yhteen sinänsä hajanaiset lukukappaleet, muistelot, talo- ja perhekertomukset. Nelisenkymmentä kertojaa on tuonut mukanaan valokuvansa, erityisesti heistä on mainittava Pentti Voutilaisen rikas kuva-albumi. Teksti, kuvat, piirrokset, kainalotekstit, otsikot, kertomuskokonaisuudet täydentävät toisiaan. Kuvankäsittely on niin ikään Louhion käsialaa, aina ei kuitenkaan huonosta kuvasta käsittelemälläkään saa hyvää, pönötyskuvat vuosijuhlista kukka-asetelmineen ovat edelleenkin aika mitäänsanomattomia – paitsi että kertovat henkilö NN:n olevan tietyssä iässä tietyn näköinen. Mutta kaiken kaikkiaan kokonaisuus on esteettisesti nautittava – enkä tällä kertaa jaksa valittaa mustavalkoisten ja värikuvien yhtaikaista epäharmoniaa.
Kotiseutukirjojen perusongelmia on ollut tekstin ja kokonaisuuden liittymättömyys laajempiin historiallisiin ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Tämän välttämiseksi on teoksessa lähdetty liikkeelle pääkappaleella ”Ennen vanhaan”. Siinä korostuu ennen kaikkea fil. tri. Pirkko Sallinen-Gimblen kansatieteellinen osaaminen hänen tarjotessaan nimenomaan maaseutukulttuurin eri osasten muuttumista taustaksi kirjan kertomuksille. Tietoartikkeleiden lopussa on lähteet mainittu, viitteitä ei ole katsottu tarpeelliseksi toimittaa tekstiin, mikä lukijan kannalta saattaa olla hyväkin asia. Olisin kyllä nostanut näiden laajempien tausta-artikkeleiden kirjoittajien nimet sisällysluetteloon.
Johdattelevien artikkelien jälkeen siirrytään esittelemään seitsemää kyläkokonaisuutta, jotka kuuluvat Alaviin, tai ilmeisesti entiseen Alavin koulupiiriin, joka muodostaa Alavin kyläyhdistyksen toiminta-alueen. Kutakin kokonaisuutta selkeytetään reittikartalla, joka peitepiirroksen lailla tarjoaa mahdollisuuden sijoittaa kohteet – siis yksittäiset talot, entiset talonpaikat ja nykyisin kausiasuntoina toimivat entiset tilat kartalle. Kaikkiaan esittelyssä on 123 asuinpaikkaa, joista kirjoitushetkellä 103 oli asuttua.
Kohdekuvaukset rakentuvat asukkaiden omien kertomusten, aiempien kirjoitusten, lehtitietojen ja yleisen paikkatiedon varaan. Mukana on sukuselvitystä, entistä elämää, henkilökuvia, työkuvauksia. Kyseessä on siis talo- tai tilamatrikkeli monenlaisilla höysteillä. Perhekerrontaa, jossa siirrytään yleisestä yksityiseen, aletaan puhua etunimillä ja kerrotaan tietoa, jolla on ilmeisen suurta paikallista merkitystä, mutta ei juuri yleisempää. Mutta tällaisten kyläkirjojen genreen tämä kuuluukin. Kerrotaan omasta elämästä se, mikä halutaan, edellisistä sukupolvista ja yhteisistä tapahtumista se, mikä muistetaan ja tärkeänä pidetään. Tekstit tuodaan tähän päivään asti ja näinpä kirjasta tuleekin selkeä katsaus siihen, ketkä nykyisiä taloja asuttavat ja keitä he taustaltaan ovat. Paikannimien taustoja on valitettavan vähän selvitetty.
Vaikka pääluvun aloittavatkin mainitsemani opastuskartat, ei aivan ensi sivuilta selvinnyt, missä päin Suomeamme liikutaan. Toki kartoissa esiintyvä Kuopiontie ohjaa johonkin päin ja Outokumpukin vilahtelee teksteissä niin, että lähelle päästään. Mutta ulkopuolista ja miksei paikallistakin lukijaa varten olisi kyllä voinut sijoittaa kyläkokonaisuuden laajempaan karttayhteyteen.
Kun kirja kuitenkin on tarkoitettu kyläläisille ja kun se on myös vastaanottotervehdys uusille muuttajille, on se hienosti paikkansa ansainnut hyvien ja harkitusti tehtyjen kyläkirjojen joukossa.
Lassi Saressalo
Kirjaa voi tiedustella kyläyhdistyksen rahastonhoitaja Eeva-Leena Saikkoselta p.050 407 3099, eevaleena.saikkonen(a)muuraja.fi