Alastaipaleen ja Peränteen kyläkirja III

27.9.2013
Liisa Tallbacka ja Marita Pajunen (toim.)
Alastaipaleen ja Peränteen kyläkirja III
Kylät elävät kuvina ja tarinoina
Alastaipaleen kyläseura ry
2012
200 s.

Jatko-osan jatko-osa

Ensimmäisen osan valmistumisvuosi löytyi Fennicasta ja se oli 2010. Alaotsikkona Ähtärin ensimmäiset asutut kylät. Sivuja runsaat 250 ja sisältönä sananmukaisesti kylien historiaa, isäntäluetteloita, maatalouden ja metsätöiden kuvauksia hamasta menneisyydestä EU-aikaan. Kouluelämää, kaupankäyntiä, seura- ja yhdistystoimintaa, eräitäkin muisteluksia, henkilökuvia, sota-aikaa ja siirtoväen tulo. Nämä sisältöainekset on poimittu saamastani sisällysluettelosta. Toimittajana Liisa Tallbacka.

Sitten seurasi osa kaksi ja alaotsikkona oli – ja elämä jatkuu kylillä. Liisalle oli tullut avuksi Marita Pajunen ja tämä täydennysosa valmistui vuonna 2011. Mutta kuten ensimmäisessä osassa, tässäkin oli mukana suuri joukko kyläläisiä – itse asiassa perinnepiiriläisiä, jotka tuottivat pääosan materiaalista toimitettavaksi kirjan muotoon. Sisällöltään kirja jatkaa edellisen version aineksia, talojen ja niissä elävien ja eläneiden kertomuksia, merkkihenkilöiden elämänkaaria ja kohtaloita. Sota-ajat ovat mielessä samoin kuin koulunkäynti, käsityöt ja osaaminen elämän eri alueilla unohtamatta kertomuksia, tarinoita, runoja, loruja, lasten elämänkokemuksia. Mukana on mahtava Marita Pajusen kokoama tiedosto kyliltä maailmalle lähteneistä ja sinne aikojen myötä jääneistä. Sivuja teokseen kertyi peräti 352.

Mutta materiaalia tuli jatkuvasti, kuka ryhtyi muistelemaan, kuka kaivoi kuvia ja dokumenttejaan piironginlaatikosta ja kohta oli kolmannen teoksen aineisto kasassa. Suurin osa kirjoittajista oli entisiä, osasta oli aika jo jättänyt ja joidenkin voimat muutoin huvenneet. Toimittajat toteavat, että nyt käsillä on ”viimeisin Ähtärin eteläisistä osista kertova kyläkirja” ja esittävät näkemyksen, että kaikki olisi jo kerrottu ja kuvattu. Näin voikin olla, kun katsoo tekstisisältöjä. Laajat kokonaisuudet ovat muuttuneet yhä yksityiskohtaisemmaksi kerronnaksi ja muisteluksi, ja kuvakerronta nousee teoksessa pääosaan. Näin prosessi todella alkaa lähetä loppuaan, mutta kahdeksansataa sivua tekstiä ja kuvaa kolmessa vuodessa kerrottuna, toimitettuna, painettuna, ja varmaankin myös luettuna, on hyvä saavutus, jota ei millään muotoa sovi väheksyä. Koko ajan primus motorina on toiminut Liisa Tallpacka ja toimitustyössä tässäkin siis mukana Marita Pajunen.

Arvostan, että toimittajat ovat jaksaneet säilyttää mustavalkoisen taiton, vaikka selvästi näkee, että osa kuvista on alun perin ollut värikuvia. Kolmannen osan loppusivuille on sitten koottu värikuvia, mutta ne muodostavat selkeän oman kokonaisuutensa. Näin on vältytty taittamaan mustavalkoisia ja värikuvia samoille sivuille.

Huomasin myös, että kakkososaan oli painettu ykkösosaan tulleiden virheiden korjausluettelo ja samanlainen errera on myös kolmososassa. Olisin mieluummin nähnyt nämä korjausluvut erillisinä irtoliitteinä, joten lukija olisi voinut sijoittaa luettelon edellisen teoksen irtolehdeksi ja näin saanut ne oikeaan paikkaansa. Vähän hassulta tuntuu myös mm. sivun 89 kuvatekstissä oleva viittaus kyläkirja II:n sivulle 291. Sivun 90 kuvatekstiin on viitseliäästi liimattu korjaustekstit. Sinänsä kuvissa olevien henkilöiden numerointi toimii hyvin.

Kirjat on taitettu kauniisti ja kansikuvat ovat upeita otoksia Ähtärin sivukylien hienoista suomalaismaisemista. Kolmanteen osaan on saatu mukaan myös sisätakakannen kartta. Siihen olisin ehkä halunnut pienkuvan, joka olisi kertonut, mihin päin Alastaipale ja Peränne Ähtärillä asettuvat. Mutta löytyväthän ne valtatie 68 varrelta Ähtärin keskustasta lounaaseen.

Lassi Saressalo