Satakunnan kultttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna
25.2.2013
Niina Uusi-Seppä (toim.)
Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna. Satakunnan Museon julkaisuja 19
2012
343 s.
Siis aivan upeeta!
Vuonna 1990 julkaistiin Satakunnan rakennusperinne -niminen teos, joka loi pohjan satakuntalaisen kulttuuriympäristön dokumentoinnille, havainnoinnille ja opetukselle. Nyt julkaistu Satakunnan kulttuuriympäristöt on sitä ehkä satakunta kertaa hienompi, informatiivisempi, opettavampi ja havainnollisempi. Kaikki kunnia edellisellekin.
Ei tällaista mammuttia pysty tuottamaan kuin instituutio, jolla on tukenaan maakunnan liitto, Euroopan unionin aluekehitysrahasto ja erillinen Vipuvoimaa EU:lta -hanke. Onneksi meillä on EU – pitäisi nyt pinttyneemmänkin EU-vastustajan todeta!
Olipa EU tai ei, yksiin kansiin on koottu todellinen satakuntalaisten kulttuuriympäristöosaajien, historioitsijoiden, arkeologien, kansatieteilijöiden, museoihmisten, maisemantutkijoiden ja muiden osaajien joukko, joiden tekstejä on nautinto lukea, kirjaa selata ja siihen uudelleen vieraammankin ihmisen palata. Kun käytännössä kaikki kuvat ovat uusia, kirjaa varten tuotettuja (kiitos Pentti Pere ja muut kuvaajat), kun aina kaipaamiani karttoja on asiallisesti oikeilla kohdin (kiitos Virpi Saari) ja kun Maija Lindfors/SEK Promote Oy on taitossaan todella onnistunut, on Niina Uusi-Sepän toimittama lopputulos nautittava.
Teoskokonaisuus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä tarjotaan lukijalle 14 erillistä artikkelia niin arkeologiasta, historiallisesta kulttuurimaisemamuutoksesta kuin paikkatietoaineiston käytöstäkin. Samalla mietiskellään millaista on asua kulttuuriympäristössä, joka sekin käsite tulee monipuolisesti selvitettyä. Porilainen lähiömaisema samoin kuin kaupungin ikonit näytetään. Käväistään toki rannikolla, upotaan maaseutuasumisen muutokseen ja maisemien syntyyn niin teoriassa kuin käytännössäkin. Etsitään kiinteitä muinaisjäännöksiä ja mietiskellään, saisiko korjausrakentamisella uutta parempaa. Eri kirjoittajia ei tässä kannata eritellä, hyviä kaikki. Olisin kuitenkin kaivannut kirjoittajien esittelyä, emmehän me Pispalassa kaikkia satakuntalaisia vielä tunne. Kutakin artikkelia seuraa lähdekirjallisuusluettelo, sen sijaan tekstissä ei viittauksia ole, mikä lienee tällaisessa kontekstissa hyvä asia.
Toinen osa teoksesta käy läpi Satakunnan maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt kunnittain. Kukin kohde on sijoitettu kartalle ja jokaisesta on laajempi tai lyhyempi kuvaus, keskeisistä myös kuva mukana. Näin olisi kenen tahansa helppo kulkea Satakuntaa ristiin rastiin, etsiä kohteet ja syventyä niiden takana oleviin tarinoihin. Kohteiden selostuksiin liitetään tarvittaessa yleistävä toteamus ”Valtakunnallisesti merkittävä”, ”Rikasilmeistä liikearkkitehtuuria 1900-luvun alusta”, ”Laaja kuivatuksen seurauksena syntynyt kulttuurimaisema”. Rakennusten ja maisemakuvan rinnalle nostetaan myös kulttuurikasvit ja niiden kokonaisuudet.
Inventaario on ollut tarkkaa – ainut kysymys tällaisessa yhteydessä on se, mitä on jätetty pois – mikä ei ole kelvannut kertomisen kohteeksi. Tämähän on laajempi kysymys, joka on noussut esille mm. kulttuuriperintöohjelmaa laadittaessa Mikkelissä. Kenelle kuuluu oikeus määritellä se, mikä on arvokasta ja mitä näytetään ”hyvänä” esimerkkinä.
Soisin Satakunnan kulttuuriympäristöt -teoksen kuluvan kansan käsissä. Se on oivallinen opas satakuntalaiseen maailmaan, miljöihin, ihmisiinkin tuhansien vuosien takaa nykypäiviin. Ja paikallisoppaille ja kotiseutuaan vieraille esittelevälle hieno, joskin kiloissa punnittuna raskas paketti.
Lassi Saressalo
Teosta voi tiedustella Satakunnan Museon kaupasta:
p. (02) 621 1063
lotta.koskinen(at)pori.fi
Teos on luettavissa myös internetissä osoitteessa:
http://www2.pori.fi/smu/eilen_tanaan_huomenna_web.pdf