Tervaa ja paanuja Kaustiselta, museoasema Humppilasta ja Lauttasaaren kartano kilpailemaan Euroopan kulttuuriperintöpalkinnoista

Uutinen
Odotussali.
Humppilan uuden museorautatieaseman odotussali valmiina. Kuva: Marko Laine.

Eläkeliiton Kaustisen yhdistys Tervaa ja paanuja talkootyönä -hankkeineen, Humppilan museorautatieasema ja Lauttasaaren kartanon restaurointi Helsingissä kilpailevat Euroopan kulttuuriperintöpalkinnoista 2020.

Kuva kirkosta ja tapulista.
Kaustisen kirkon ja kellotapulin katto valmiina. Kuva: Veli-Pekka Harju.

Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen hankkeessa katettiin perinteisin menetelmin veistetyin kattopaanuin vuodelta 1859 oleva kirkko ja vuodelta 1778 oleva kellotapuli. Kattopaanuja veistettiin noin 40 000 ja terva hankittiin polttamalla tervahautaa. Kattopaanujen ja tervanvalmistuksen eri työvaiheissa on ollut mukana arviolta yli sata kaustislaista, ja tehtyjä talkootyötunteja on kertynyt noin 10 000. Senioriväestön järjestämät työnäytökset ja tervanäyttely ovat elvyttäneet ja siirtäneet perinnetietoa nuoremmille polville. Sekä kirkko että kellotapuli ovat kaustislaisen Kuorikosken kirkonrakentajasuvun suunnittelemia ja toteuttamia rakennuksia.

Asemarakennus ulkoa
Humppilan museorautatieasema. Kuva: Marko Laine.

Humppilassa palkintoa haetaan vanhalle Kokkolan Riipan pysäkkirakennukselle, joka siirrettiin pääosin talkootyönä Jokioisten Museorautatien varteen uudeksi asemarakennukseksi. Asema avattiin kesäkuussa 2019. Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema rakennus on vuodelta 1903.

Aseman sisäosissa on käytetty Museorautatieyhdistyksen varastossa olleita 1980-luvun alussa puretun Jokioisten rautatieaseman osia, kuten listoja, väliovia, piletinmyyntiluukku ja aseman odotushuoneen penkit. Jokioisten Museorautatie on kapearaiteinen rautatie Jokioisen ja Humppilan välillä Lounais-Hämeessä. Museorautatie jatkaa vuosina 1898-1974 toimineen Jokioisten rautatien perinnettä ja tallettaa suomalaista kapearaiteisten rautateiden historiaa.

Kuva kartanosta pihapiireineen
Lauttasaaren kartanon pihapiiri hankkeen valmistuttua. Vain katon maalaus odottaa vielä oikeaa ajankohtaa. Kuva: Pyry Kantonen.
Lauttasaaren kartanon julkisivu
Lauttasaaren kartanon julkisivu. Kuva: Tuomas Uusheimo.

Helsingissä ehdokkaana on Lauttasaaren kartanon restaurointi- ja muutoshanke. Kartanon nykyinen kokonaisuus muodostuu vuonna 1837 rakennetusta kivirakenteisesta päärakennuksesta, 1700-luvun lopulla rakennetusta puurakenteisesta Punaisesta huvilasta sekä Bengt Schalinin suunnitelmien mukaan 1920-luvulla toteutetun kartanopuiston jäänteistä.

Koneen Säätiö osti Lauttasaaren kartanon rakennukset Helsingin kaupungilta vuonna 2015 restauroidakseen tyhjillään olleen päärakennuksen säätiön käyttöön ja luodakseen kokonaisuudesta uusi tieteen ja taiteen keskus Helsinkiin. Punaisen huvilan tilat kunnostettiin ja muutettiin tiede- ja taidekahvilaksi, Lauttasaari-Seuran toimistotilaksi ja säätiön residenssiasunnoksi. Kartanon puutarhan säilyneet osat restaurointiin, muutoin puutarha ennallistettiin sekä sovitettiin uuteen käyttöön.

Kaksi uutta suomalaista palkintolautakunnan jäsentä

Miia Perkkiö. Kuva: hannes Teräsvuori.
Hanna Lämsä. Kuva: Venla Norkela.

Europa Nostran hallitus on nimennyt Euroopan kulttuuriperintöpalkintojen juryyn Hanna Lämsän kategoriassa kasvatus, koulutus ja tietoisuuden lisääminen. Lämsä on Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran toiminnanjohtaja ja Europa Nostra Finlandin hallituksen jäsen. Konservointiluokan palkintotuomaristoon valittiin Suomenlinnan restaurointipäällikkö Miia Perkkiö, joka on toiminut aiemmin monen suomalaisen palkintohankkeen paikallisarvioitsijana. Nimitykset tehtiin kaksivuotiskaudelle vuosille 2020–2022.

Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot

Euroopan kulttuuriperintöpalkinnot – European Heritage Awards / Europa Nostra Awards – ovat kulttuuriperintöalan korkein kunnianosoitus Euroopassa. Palkintoa voi hakea kulttuuriperintökohteen kunnostushankkeelle, merkittävälle tutkimus- tai digitointihankkeelle, yksilön tai yhteisön kulttuuriperintötyölle omistautuneelle toiminnalle ja koulutukselliselle tai kulttuuriperintötietoisuutta lisäävälle hankkeelle. Ehdotus voi koskea niin aineellista kuin aineetonta kulttuuriperintöä.

Palkinnon tarkoituksena on lisätä eurooppalaisten tietoisuutta kulttuuriperinnöstään, tuoda esiin hyviä malleja kulttuuriperinnön säilyttämiseksi, lisätä maarajat ylittävää kokemusten ja tietojen vaihtoa, vahvistaa kulttuuriperinnön arvostusta ja tietoisuutta siitä sekä esimerkin avulla rohkaista ihmisiä vastaavanlaisiin hankkeisiin muualla.

 

Lisätietoa palkinto-ohjelmasta:

suomeksi www.europanostra.fi/europa-nostra/palkinnot ja englanniksi kansainvälisiltä sivuilta www.europeanheritageawards.eu

 

Lisää tietoa palkintohankkeista

Eläkeliitto Kaustinen ry – palkintoluokka yksilön tai ryhmän omistautunut toiminta

”Tervaa ja paanuja talkootyönä” on monivuotinen ja moniosainen paikallisyhteisöstä alkunsa saanut hanke ja talkootyön voimannäyte, jossa paikallinen perinnerakentaminen ja tervanpolttoperinne on kytketty toisiinsa. Hankkeen aikana Kaustisella on elvytetty ja siirretty sukupolvelta toiselle sekä vanhan paanurakentamisen että tervanpolton perinnetietoa ja osaamista.

Konkreettisena kohteena on ollut Kaustisen kirkon (1859) ja kellotapulin (1778) kattaminen perinteisin menetelmin. Kattopaanujen veisto samoin kuin koko tervanpolttoprosessi on alusta saakka käynnistynyt ja toteutettu paikallisin voimin talkootyönä. Työn on pannut alulle ja organisoinut Eläkeliiton Kaustisen yhdistys ry.

Hanke on käynnistynyt vuonna 2013, jolloin alkoi Kaustisen kirkon ja kellotapulin yhteensä 40 000 kattopaanun veisto. Työ jatkui uuden paanukaton rakentamisella ja tervahaudan poltolla kesällä 2018. Hanke jatkuu yhä, kun kirkon katto ja tapuli tervataan uudelleen vuonna 2020.

Kattopaanujen ja tervanvalmistuksen eri työvaiheissa on ollut mukana arviolta yli sata kaustislaista ja tehtyjä talkootyötunteja on kertynyt noin 10 000. Senioriväestön järjestämät työnäytökset ja tervanäyttely ovat siirtäneet perinnetietoa nuoremmille polville.

 

Lehdistökuva:

Kaustisen kirkon ja kellotapulin katto valmiina. Kuva: Veli-Pekka Harju. Lataa täältä (3,5 mt): https://flic.kr/p/2hJPdo1

Paanujen veistämiseen oli Kaustisella kehitettävä omia tarkoitukseen sopivia työkaluja, joilla voitiin ensin opettaa veistäjät työhönsä. Kuva: Aulis Kaunisto.

Lataa täältä (2,3 mt): https://flic.kr/p/2hJNMof

Humppilan uusi museorautatieasema – palkintoluokka konservointi

Humppilan uusi museorautatieasema otettiin Jokioisten Museorautatien matkustajien käyttöön kesäkuussa 2019. Rakennuksessa on tilat odotushuoneelle ja näyttelytilalle, kahviolle sekä konttorille lipunmyynteineen. Asemarakennuksen kahviota pyörittävät paikalliset yhdistykset, jotka voivat käyttää asemarakennusta ja asemanpuistoa toimintaansa.

Rakennus on entinen Kokkolassa sijaitsevan Riipan pysäkkirakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm. Se edustaa Valtionrautateiden Platformskjul IV-pysäkkityyppiä, ja se on valmistunut vuonna 1903. Rakennuksessa on alun perin ollut avonainen katos keskiosassa, mutta se muutettiin umpinaiseksi, lämpimäksi tilaksi vuonna 1946 Jarl Ungernin suunnitelman mukaisesti.

Aseman sisätilat on nyt kunnostettu 1950-luvun tyyliseksi. Rakennuksen ulkoväriksi valittiin alkuperäinen keltainen sävy, joka paljastui uudempien maalikerrosten alta. Nyt rakennuksessa on alkuperäisen mallinen kolmiorimahuopakate.

Aseman sisäosissa on käytetty paljon Museorautatiyhdistyksen varastossa olleita 1980-luvun alussa puretun Jokioisten rautatieaseman osia, kuten listoja, väliovia, piletinmyyntiluukku ja aseman odotushuoneen penkit.

Pysäkkirakennus muutettiin tekniseksi laitetilaksi 1970- ja 80-lukujen taitteessa, ja rakennuksen alkuperäiset sisärakenteet tuhoutuivat pahoin. Rakennuksen käyttö teknisenä laitetilana päättyi vuoden 2017 lopussa Seinäjoki­-Oulu -radan perusparannuksen yhteydessä. Rakennus jäi liian lähelle uusittua rataa, ja silloinen Liikennevirasto, nykyinen Väylävirasto, halusi että rakennus siirretään pois radan vierestä. Museorautatieyhdistys onnistui hankkimaan rakennuksen omistukseensa.

Rakennus on kunnostettu pääosin talkootyönä. Kunnostusurakka on ollut Museorautatien mittakaavassa valtava, sillä tekemistä on ollut paljon ja vanhojen rakenteiden kunnostaminen ja palauttaminen haastavaa. Lisäksi kunnostusaikataulu oli tiukka.

Aseman ympärille rakennettiin myös aseman puisto, jotta rakennus istuisi paremmin ympäristöönsä. Puisto käytävineen ja penkkeineen on ihmisten käytössä myös silloin kuin itse asema ei ole avoinna.

Lisätietoja Jokioisten Museorautatiestä, Museorautatieyhdistyksestä sekä aseman kunnostusprojektista löydät täältä:

https://www.jokioistenmuseorautatie.fi/fi/ 

https://museorautatieyhdistys.fi/fi/

https://museorautatieyhdistys.fi/fi/hankkeet/210-humppilan-uusi-asemarakennus

 

Lehdistökuvat:

Humppilan uusi museorautatieasema. Kuva: Marko Laine.

Lataa kuva (1,7 mt) https://flic.kr/p/2hJPc4s

 

Humppilan uusi museorautatieaseman odotussali valmiina. Kuva: Marko Laine.

Lataa tästä: (3,9 mt) https://flic.kr/p/2hJLfiW

 

Talkoot: Kuva: Marko Laine.

Lataa tästä (4,5 mt): https://flic.kr/p/2hJNXGg

 

https://www.jokioistenmuseorautatie.fi/fi/

https://museorautatieyhdistys.fi/fi/

https://museorautatieyhdistys.fi/fi/hankkeet/210-humppilan-uusi-asemarakennus

 

Lauttasaaren kartanon restaurointi ja muutos – palkintoluokka konservointi

Helsingissä sijaitsevan Lauttasaaren kartanon nykyinen kokonaisuus muodostuu vuonna 1837 rakennetusta kivirakenteisesta päärakennuksesta, 1700-luvun lopulla rakennetusta puurakenteisesta ”Punaisesta huvilasta”, sekä Bengt Schalinin suunnitelmien mukaan 1920-luvulla toteutetun kartanopuiston jäänteistä.

Koneen Säätiö osti Lauttasaaren kartanon rakennukset Helsingin kaupungilta vuonna 2015 restauroidakseren tyhjillään ollut, viimeksi hoitolaitoksena toiminut päärakennus säätiön käyttöön, ja luoda kokonaisuudesta uusi tieteen ja taiteen keskus Helsinkiin.

Päärakennuksen tilat restauroitiin eri ajalliset kerrostumat huomioiden ja alkuperäinen tilanjako pääosin palauttaen säätiön toimitiloiksi. Tiloja laajennettiin ullakkokerrokseen ja rakennuksen vesikatto rakennettiin uudelleen. Punaisen huvilan tilat kunnostettiin ja muutettiin ajalliset kerrostumat huomioiden tiede- ja taidekahvilaksi, Lauttasaari-seuran toimistotilaksi ja säätiön residenssiasunnoksi. Rakennusten talotekniset järjestelmät uusittiin kauttaaltaan ja rakennuksiin palautettiin painovoimainen ilmanvaihto. Kartanon puutarhan säilyneet osat restaurointiin, muutoin puutarha ennallistettiin sekä sovitettiin uuteen käyttöön. Pihalta purettiin kaksi 1950-luvulla rakennettua talousrakennusta ja tilalle rakennettiin uusi piharakennus.

 

Lehdistökuvat:

Lauttasaaren kartanon pihapiiri hankkeen valmistuttua. Vain katon maalaus odottaa vielä oikeaa ajankohtaa. Kuva: Pyry Kantonen.

Lataa kuva (8,6 mt): https://flic.kr/p/2hJKuGN

 

Kartanon julkisivu. Kuva: Tuoma Uusheimo.

Lataa tästä (9,1 mt) https://flic.kr/p/2hJP3Ho