Suomen Kotiseutuliitto – 70 vuotta paikallisuuden puolesta

Tiedote

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön keskusjärjestö ja Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliitto perustettiin 26. toukokuuta 1949. Liiton perustamisesta on kulunut ensi sunnuntaina tasan 70 vuotta.

Suomen ensimmäinen kotiseutuyhdistys perustettiin Lohjalla 1894. Kotiseutuliike organisoitui 1908, kun Helsingissä syntyi Suomen Kotiseutututkimuksen Keskusvaliokunta. Kotiseutuliitto perustettiin toukokuun 25. päivänä 1949 Talonpoikaiskulttuurisäätiön Tammelan Lounais-Hämeen Pirtille koolle kutsumilla ”yleisillä kotiseutupäivillä”. Keskeiset liiton perustamista ajaneet henkilöt olivat dosentit Esko Aaltonen ja Kustaa Vilkuna.

Liitolle oli olemassa todellinen tarve. Vuoden 1944 loppuun mennessä oli perustettu noin 110 museo- tai kotiseutuyhdistystä. Sotien jälkeen toiminta kasvoi nopeasti. Vuosina 1945–1954 syntyi peräti 200 uutta yhdistystä.

Yhteistyö Suomen Museoliiton kanssa oli alkuaikoina tiivistä, ja vuonna 1950 Kotiseutuliitto järjesti sen kanssa Raumalla kolmipäiväiset museo- ja kotiseutupäivät. Liittojen välille syntyi työnjako, joka on säilynyt tähän päivään saakka: Museoliitto ajaa museoammatillisten museoiden ja kotiseutuliitto vapaaehtoisten hoitamien kotiseutumuseoiden asioita. Kotiseutuliitto on järjestänyt sittemmin joka kesä useita päiviä kestävät Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Tänä vuonna päivät järjestetään Tuusulassa 8.–11. elokuuta teemaotsikolla Kulttuuri liikuttaa.

Kaupungistuminen oli merkittävä teema heti liiton alkuajoista lähtien.  Kaupunki- ja kauppalaseurojen kotiseututyötä pohtiva toimikunta perustettiin jo vuonna 1958. Valtaosa Kotiseutuliiton jäsenyhteisöistä on nykyään kaupunginosaseuroja.

Kotiseutuyhdistysten toiminta on erittäin monipuolista, ja yhdistyksiä yhdistää eniten halu pitää huolta lähiympäristöstä ja sen kulttuuriperinnöstä, yhdellä sanalla tiivistäen: kotiseuturakkaus. Viime vuosina yksi liiton toiminnan keskeisistä tehtävistä on ollut maahanmuuttajien auttaminen kotiutumaan uudelle kotiseudulleen.

Myös osallisuus on toiminnan keskeinen teema. Kotiseutuliiton juhlavuoden Mestarit & kisällit -hankkeessa lisätään eri-ikäisten osallisuutta omiin kotikulmiin sukupolvien välisen yhteistoiminnan kautta. Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa suurhankkeessa perustetaan paikallisia kotiseuturyhmiä, joissa kulttuuriin ja perintöön tutustutaan osallistujien mielenkiintojen, taitojen ja kokemusten pohjalta – vastavuoroisesti toinen toisilta oppien ja sisältöjä yhdessä luoden.

Liitto hoitaa lisäksi lukuisia yhteistyöorganisaatioiden tehtäviä, kuten jakaa vuosittain seurantalojen korjausavustukset, koordinoi Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä Suomessa ja tarjoaa toimistopalveluita yhteistyöjärjestö Europa Nostra Finlandille.

Liitossa on jäsenenä yli 700 paikallisyhdistyksiä, joissa toimii yli 150 000 henkilöä, 101 kuntaa, kaikki 18 maakuntien liittoa, 14 aluejärjestöä tai alueellista yhdistystä, 12 valtakunnallista järjestöä ja kolme yritystä.

Liiton 70-vuotispäiviä vietetään liiton perustamispaikalla Lounais-Hämeen Pirtillä Tammelassa, jossa järjestetään kutsuvieraille Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus -juhlaseminaari perjantaina 24. toukokuuta. Seminaaria voi seurata suorana Facebook Live -lähetyksenä ja myöhemmin tallenteena osoitteessa www.facebook.com/Kotiseutuliitto.

Kotiseutuliiton puheenjohtaja professori Janne Vilkuna on kirjoittanut artikkelin liiton historiasta seuraavaan Kotiseutu-vuosikirjaan, joka ilmestyy heinäkuussa.