Seurantalojen keskusjärjestöt: jättileikkaus uhkaa harrastuspaikkoja ja korvaamatonta rakennusperintöä
Seurantaloja ylläpitävien yhdistysten keskusjärjestöt vetoavat päättäjiin, että seurantalojen korjausavustuksiin ehdotettua massiivista leikkausta arvioitaisiin vielä uudestaan. Eduskunnan käsittelyssä olevassa valtion talousarvioehdotuksessa korjausavustuksiin kohdentuu lähes miljoonan euron, melkein 60 prosentin leikkaus. Ehdotuksessa korjausavustuksiin sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön varattu yhteensä vain 700 000 euroa. Vuonna 2023 summa oli 1 697 000 euroa.
Järjestöt pitävät julkisen talouden sopeuttamistarvetta ymmärrettävänä, mutta leikkausten kohdentaminen suurelta osin vapaaehtoistyönä ja niukoin resurssein ylläpidettäviin seurantaloihin tuntuu kohtuuttomalta.
Ehdotetun leikkauksen vaikutukset kohdistuvat suoraan yhdistys-, kulttuuri- ja harrastustoiminnan paikkoihin sekä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksiin. Seurantalo on usein seudun ainoa kokoontumistila. Niissä harrastaa viikoittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria ja aikuisia.
Korjausavustuksen leikkaus vaarantaa lisäksi kansallisesti merkittävän rakennusperinnön säilymisen. Monet seurantalot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita suojelukohteita, joita ei saada takaisin, jos ne kerran menetetään.
”Korjausavustukset ovat yhteiskunnalle edullinen ja tehokas tapa tukea paikallisia harrastustiloja, osallisuutta ja hyvinvointia. Korjausavustuksiin sisältyy omarahoitusosuus, ja myös talkootyöllä on monissa remonteissa suuri merkitys”, kertoo seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö.
Yhteiskunnalliset haitat tulevat olemaan suuret
Keskusjärjestöt korostavat, että seurantalojen elävänä pitäminen lisää alueellista tasa-arvoisuutta, tukee demokratiaa, mahdollistaa kohtaamisen ja yhdessä tekemisen sekä ehkäisee syrjäytymistä ja mielenterveyden ja liikkumattomuuden ongelmia.
”Suuren leikkauksen negatiiviset kerrannaisvaikutukset ovat arvaamattoman suuret. Säästöjen mahdollinen lyhyen aikavälin hyöty jää vähäiseksi verrattuna niiden yhteiskunnallisiin haittoihin”, Härö sanoo.
Seurantaloasiain neuvottelukunta ohjaa ja koordinoi korjausavustusten jakamista. Siihen kuuluu seurantaloja ylläpitävien yhdistysten keskusjärjestöjä sekä viranomaistahoja. Avustukset jakaa asiantuntija-arvion perusteella Suomen Kotiseutuliitto. Liitto on saanut tehtävän toimeksiantona opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Kaikille avoimia kansalaistoiminnan tiloja
Seurantalot ovat yleisnimitys hyvin moninaiselle joukolle yhteisöllisiä taloja. Ne ovat erilaisten yleishyödyllisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia kokoontumistiloja. Seurantaloja on yhteensä yli 2000. Niitä on sekä maaseudulla että kaupungeissa.
Seurantalojen suurin ryhmä ovat nuorisoseurantalot, ja joukossa on mm. työväen- ja kylätaloja, vapaapalokuntien ja urheiluseurojen taloja sekä maamies-, raittius-, kotiseutu- ja marttataloja. Seurantaloja ylläpidetään pääsääntöisesti talkoovoimin.
Seurantalot edustavat eri aikakausien rakennusperintöä, ja ne ovat kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu jo 1800-luvulla.
Korjausavustuksilla tuetaan asiantuntija-arvion perusteella seurantalojen välttämättömiä korjaustöitä sekä turvataan toiminnallisuutta tämän päivän tarpeisiin, esimerkiksi esteettömyyden parantamista. Tavoitteena on säästävä korjaaminen pitkällä aikavälillä. Avustushaku vuodelle 2024 on juuri päättynyt. Hakemuksia jätettiin yli 280. Kokonaishakusumma on yli 8,6 miljoonaa euroa.
Seurantaloasiain neuvottelukunta
Finlands Svenska Ungdomsförbund
Kansantalojen Liitto
Raittiuden Ystävät
Suomen Kotiseutuliitto
Suomen Kylät
Suomen Nuorisoseurat
Suomen Työväentalojen Liitto