Sampo Suihko jatkaa Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtajana

Toiseksi varapuheenjohtajaksi Tuija Ahola Seinäjoelta ja hallitukseen Jukka Hako Vantaalta

Ensi vuonna liitto jatkaa kotiseututoiminnan tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta ja paneutuu nuorten omaehtoiseen kotiseututoimintaan.

Espoolainen Sampo Suihko jatkaa Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtajana. Kausi on Suihkolle kolmas. Valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Anna-Maija Korhonen Tervosta, joka siirtyy tehtävään toisen varapuheenjohtajan tehtävästä. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Tuija Ahola Seinäjoelta. Turkulainen Kristiina Syrjäsuo jatkaa hallituksen jäsenenä. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Jukka Hako Vantaalta.

Valinnat tehtiin Kotiseutuliiton valtuuston etäyhteyksin järjestetyssä syyskokouksessa perjantaina 11. joulukuuta. Ensi vuonna liitto jatkaa kotiseututoiminnan tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta ja paneutuu nuorten omaehtoiseen kotiseututoimintaan. Nuorille kotiseutu on usein merkittävä osa identiteettiä.

Tuija Ahola – aktiivinen ja laaja-alainen kulttuuritoimija

Kehittämisasiantuntija Tuija Ahola on ollut Kotiseutuliiton valtuuston jäsen 2019 lähtien. Hän on aktiivinen toimija kulttuurikentällä. Tällä hetkellä hän toimii mm. Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana sekä yhdistyksen rakennusperintötyöryhmän puheenjohtajana.

Ahola työskentelee Etelä-Pohjanmaan liitossa kehittämisasiantuntijana kulttuurin tehtäväalueella. Hänellä on laaja tausta museo- ja kulttuurialalla. Ahola on työskennellyt mm. Jyväskylän yliopiston museossa, Evijärven kulttuurisihteerinä ja museonhoitajana Järviseudun museossa. Hän on toiminut myös kulttuurituotannon läänintaiteilijana Pohjanmaan taidetoimikunnassa. Ahola on humanististen tieteiden kandidaatti.

Aholan sydäntä lähellä ovat erityisesti elävä kulttuuriperintö sekä kulttuurimatkailun ja kulttuuriperinnön yhdistäminen. Samoin teatterin ja muun taiteen ja kulttuuriperinnön luova ja perinteitä säilyttävä yhdistäminen ovat hänelle tärkeitä toiminnan ja uudistamisen kohteita.

”Kulttuuriperinnössä on valtavat mahdollisuudet ja paljon aineksia esille tuotavaksi ja hyödynnettäväksi. Erityisen kiinnostavaa onkin paikallinen moninainen kulttuuriperintömme, sen vaaliminen ja tunnetuksi tekeminen sekä paikallisten kulttuuristen juurien vahvistaminen tulevaisuuden voimavaraksi ja rakennuspuiksi”, Ahola toteaa.

Jukka Hako – kulttuurisesti moninaisen kotiseututyön puolesta puhuva historioitsija

Jukka Hako on pitkän linjan kotiseututoimija Vantaa-Seurassa, jonka puheenjohtaja hän oli 33 vuoden ajan vuoteen 2012 saakka. Hako on muutoinkin yhteiskunnallisesti aktiivinen vantaalainen. Vantaan kaupungin luottamustehtävissä hän on ollut mm. kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana. Nyt hän on edelleen kaupungin historiatoimikunnan jäsen.

Kotiseutuliittoon Hako tuo monenlaista hyödyllistä osaamista. Hän on työskennellyt paikallislehdessä toimittajana, rahoitusalalla, yrittäjänä ja nyt Urheiluopistosäätiön toimitusjohtajana. Hän on Kansallisoopperan ja -baletin sekä Vantaan orkesterin hallituksien jäsen.

Koulutukseltaan Hako on filosofian maisteri Helsingin yliopistosta, pääaineena Suomen historia. Hän on osallistunut kaikkiaan 60 pääasiassa historiaan liittyvän kirjan tekemiseen kirjoittajana tai toimittajana ja kustantanut 30 teosta.

Hako asuu Vantaan Seutulassa.  Vantaalla on ollut jo pitkään voimakas muuttoliike ja Hako pitää sitä yhtenä keskeisimpinä kiinnostuksen kohteenaan ja haasteena kotiseututyössä.

”Noin 20 prosenttia vantaalaisista puhuu jotain muuta kuin virallisia kieliämme äidinkielenään ja hyvin harva heistä on mukana kotiseututoiminnassa”, Hako toteaa.

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maan suurimmista kansalaisjärjestöistä. Kotiseutuliitto vaalii kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristöjä, nostaa esille paikalliskulttuureita, tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Liiton jäsenistöön kuuluu yli 700 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, 102 kuntaa ja kaikki maakuntien liitot. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.

Kotiseutuliitto vastaa valtionavustuksen jakamisesta seurantalojen korjauksiin ja tarjoaa asiantuntijaneuvontaa korjauksiin liittyvissä kysymyksissä.