Pytingiltä pytingille
Merikarvian kulttuurireitit
Alho-Kivi, Hanna; Kotiranta, Juhani; Mellanoura, Juhani (toim.): Pytingiltä pytingille. Muistikuvia Merikarvian vanhoista rakennuksista ja niiden ihmisistä. Merikarvia-seura 2021. 126 s.
Kun kirjahanke virisi vuonna 2016 Merikarvia-seuran silloisen puheenjohtajan Lauri Hakosalon aloitteesta, tavoitteena oli julkaista pääasiassa vanhoista valokuvista koottu kuvateos. Asiaa valmistelemaan ryhtynyt kirjatoimikunta päätyi kuitenkin laajentamaan ajatusta niin, että vanhojen valokuvien rinnalle tuotaisiin myös kuvia miljöiden nykytilasta, ehkä rakennusten yksityiskohdista ja myös niissä eläneistä ihmisistä.
Lisäksi haluttiin julkaisuun mukaan kunkin kohteen lyhyt historia. Materiaalin valinta oli toimikunnan päänsärkynä; keskeisenä ajatuksena oli, että mukaan ei otettaisi sellaisia vanhojen valokuvien kohteita, joista ei ole mitään jäljellä. Tavoitteena olikin koota eräänlainen merikarvialainen kulttuurireitistö, jossa oppaana olisi tämä julkaisu.
Kun kiinnostusta asiaan riitti, avuksi saatiin kaikkiaan 22 innokasta kotiseutuharrastajaa, joilla oli ”omasta” kohteesta omakohtaista muistitietoa, tallennettua perimätietoa ja mieluummin myös arkistoitua dokumenttitietoa. Osa näistä kohteiden tuntijoista täydensi aineistoaan myös haastatteluin. Pois jäivät sellaiset kohteet, joihin pääsy oli estetty – jotka olivat vaikkapa yksityistien päässä – tai sellaiset kohteet, joiden omistajat eivät halunneet rakennuksistaan esittelyä. Kaikki tämä palveli haluttua tarkoitusta.
Merikarvian kulttuurireitistö voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensinnäkin mukana ovat keskustassa kävelymatkan päässä olevat kohteet, jotka muodostavat kartallakin tiheän kohteiston ja jotka ovat helposti tavoitettavissa. Toisena kokonaisuutena ovat keskustan ulkopuolella olevat kulttuurikohteet, joiden saavuttaminen edellyttää jonkinlaisen kulkuneuvon käyttöä, niiden läpikäynti kävellen saattaa olla raskasta. Kolmantena kokonaisuutena ovat rantahuoneet, joissa on säilytetty kalastusvälineitä ja varastoitu myös kalaa, ja yksi lomasaareksi muuttunut vanha kalamajasaari.
Kaikista kohteista on koottu historiatiedot ja tiedot omistajaperheistä kautta aikojen. Jokaista kohdetta kuvataan aluksi lyhyesti tarjoamalla rakennusajankohta, rakennuttaja, rakennuksen käyttötarkoitus ennen ja nyt, omistajatiedot ja osoite. Sen jälkeen seuraa laajempi historiakuvaus kohteesta. Kuvamateriaali koostuu vanhoista arkistokuvista pääasiassa Merikarvia-seuran laajasta kuva-arkistosta tai kunkin kirjoittajan omista arkistoista.
Kuvadokumentointi on tehty huolella. Kukin kohde on numeroitu ja numerot on viety alkusivujen kartoille, joista toinen on yleiskartta ja toinen kuntakeskuksen tarkempi kartta. Näin kulttuurireitin kulkija tietää aina, mistä kohteesta kulloinkin on kyse. Mukana on rakennusten koko kirjo, maalaistaloja, mäkitupalaistöllejä, museoksi muutettuja kiinteistöjä, kouluja, kylätaloja, harrastusrakennuksia, kauppoja, makasiineja ja jo mainittuja rantahuoneita, joihin voi tutustua vain mereltä käsin.
Kirjan lopussa on vielä kutakin kohdetta syventävä lähdeluettelo niille, joille lisätieto on tarpeen. Kirjan sinänsä yllätyksettömästä, mutta selkeästä taitosta on vastannut merikarialainen Aki Palomäki. Olisiko seuraava askel vastaavanlaisen aineiston vieminen mobiilisovellukseen?
Lassi Saressalo