Pienimuotoista rahankeräystä helpotettiin

Uutinen

tue

Rahankeräyslaki uudistuu – keräysten järjestäminen jatkossa helpompaa

Rahankeräysten järjestäminen aktiivisen kansalaistoiminnan tukemiseksi on jatkossa huomattavasti helpompaa. Keräystoimintaa kuitenkin valvotaan edelleen väärinkäytösten estämiseksi ja lahjoittajien turvaksi.

Poliisihallituksesta kerrotaan, että eduskunta on hyväksynyt uuden rahankeräyslain, jonka tavoitteena on sujuvoittaa rahankeräysten lupamenettelyä. Uuden rahankeräyslain myötä rahankeräysten lupaprosessi kevenee ja luvat myönnetään lain voimaantulohetkestä lähtien toistaiseksi voimassa olevina. Lisäksi lupamenettelyn rinnalle tulee uusi hallinnollisesti kevyempi pienkeräysmenettely. Rahankeräyksen järjestämisen edellytyksenä on näin ollen jatkossa joko rahankeräysluvan hakeminen Poliisihallitukselta tai ilmoituksen tekeminen poliisilaitokselle pienkeräyksen järjestämisestä.

Uudessa rahankeräyslaissa säädetään tiedonantovelvollisuudesta lahjoitusta pyydettäessä. Uuden lain mukaan rahankeräyksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että vetoamisen yhteydessä yleisölle annetaan selkeästi tiedot ainakin keräyksen järjestäjästä, varojen käyttötarkoituksesta sekä lupanumerosta tai pienkeräysnumerosta.

– Tietojen antamisen tarkoituksena on, että kansalaiset tunnistavat jatkossa helposti lakia noudattaen järjestetyt ja viranomaisten valvonnassa olevat keräykset, toteaa arpajaishallintopäällikkö Saaramia Varvio Poliisihallituksesta.

Mikä rahankeräyslupa?

  • Rahankeräyslupa tarvitaan toimintaan, jossa pyydetään yleisöltä vastikkeettomia rahalahjoituksia
  • Rahankeräyslupa voidaan myöntää yleishyödyllistä toimintaa harjoittaville yhteisöille ja säätiöille sekä tietyille laissa erikseen mainituille tahoille
  • Pääsääntönä kerättyjen varojen käyttäminen yksinomaan yleishyödylliseen toimintaan
  • Yleishyödyllisellä toiminnalla tarkoitetaan toimintaa yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta varten taikka muuta yleistä kansalaistoimintaa
  • Kaikki rahankeräysluvat myöntää jatkossa Poliisihallitus toistaiseksi voimassa olevana

Mikä pienkeräys?

  • Pienkeräys on uusi rahankeräysmuoto, johon ei tarvita lupaa
  • Pienkeräyksellä saa kerätä kerralla enintään 10 000 euroa, enimmäismäärän täytyttyä keräys tulee keskeyttää
  • Yksi pienkeräys saa kestää korkeintaan 3 kuukautta ja kukin pienkerääjä voi järjestää enintään kaksi pienkeräystä kalenterivuoden aikana.
  • Pienkeräyksiä voivat järjestää pääasiassa samat tahot, jotka voivat saada rahankeräysluvan
  • Lisäksi pienkeräyksiä voivat järjestää vähintään kolmen Suomessa pysyvästi asuvan 15 vuotta täyttäneen henkilön muodostamat ryhmät, jonka jäsenistä vähintään yksi on täysi-ikäinen
  • Pienkeräyksen järjestäjältä tai keräystarkoitukselta ei edellytetä yleishyödyllisyyttä, mutta menettelyn tavoitteena on kansalaistoiminnan aktivoiminen
  • Pienkeräystä ei voi järjestää esimerkiksi elinkeinotoiminnan tukemiseen tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen

Käytännössä suurin osa myös pienkeräyksillä rahoitettavasta kansalaistoiminnasta on luonteeltaan yleishyödyllistä, vaikka pienkeräyksen keräystarkoitukselta ei tätä suoranaisesti edellytetäkään.

– Uusi pienkeräysmenettely mahdollistaa jatkossa esimerkiksi kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten järjestämät keräykset, joilla hankintaan varoja vaikkapa erilaisten tapahtumien ja aktiviteettien järjestämiseen, kertoo Varvio.

Pienkeräysten mahdollistamisen tarkoituksena on siis kannustaa kansalaistoimijoita toteuttamaan hankkeita kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi ja oman toimintaympäristönsä aktivoimiseksi ja elävöittämiseksi.

Sekä luvanvaraisia rahankeräyksiä että pienkeräyksiä valvotaan myös jälkikäteisesti. Luvanvaraisten keräysten osalta valvonta suoritetaan säännöllisesti tehtävien vuosi-ilmoitusten avulla ja pienkeräysten osalta keräysajan päättymisen jälkeen toimitettavien tilitysten avulla. Vuosi-ilmoitusten ja pienkeräystilitysten avulla Poliisihallitus ja poliisilaitokset seuraavat varojen lainmukaista käyttöä, keräyskulujen kohtuullisuutta ja keräysvarojen päätymistä siihen kohteeseen, johon ne on ilmoitettu käytettäväksi.

Uuden lain voimaantulo ei vaikuta nykyisen rahankeräyslain nojalla myönnettyjen lupien voimassaoloon.

Uuden rahankeräyslain on arvioitu tulevan voimaan vuoden 2020 aikana. Näin ollen toimijat, jotka suunnittelevat rahankeräyksen järjestämistä tulevina vuosina, voivat halutessaan järjestää pienkeräyksen tai hakea toistaiseksi voimassaolevaa rahankeräyslupaa mahdollisesti jo ensi vuoden aikana.

Uuden rahankeräyslain siirtymäsäännösten mukaan lain voimaantulohetkellä voimassaoleviin rahankeräyslupiin sekä voimaantulohetkellä vireillä oleviin hakemukseen sovelletaan kuitenkin nykyisiä säännöksiä. Toisin sanoen nykyisin voimassa olevaa vuoden 2006 rahankeräyslakia sovelletaan vielä kaikkiin lupa-asioihin, jotka tulevat vireille ennen uuden lain voimaantuloa. Koska osa nykyisistä rahankeräysluvista on viisivuotisia, voi kahden rinnakkaisen lupamenettelyn malli jatkua jopa ensi vuosikymmenen puoliväliin asti. Näin ollen tilanne voi olla vielä pitkään sellainen, että osa järjestöistä toimii ”vanhojen” määräaikaisten lupien nojalla ja osa uusien toistaiseksi voimassa olevien lupien nojalla. Lisäksi osa toimijoista siirtyy esimerkiksi pienkeräysmalliin.