Nuottaruoho ja 600 muuta Konneveden kasvia

Kaikki Konneveden kasvillisuudesta

Saari, Veli; Hellman, Johanna; Välivaara, Reima: Nuottaruoho ja 600 muuta Konneveden kasvia. Konneveden kunta 2022. 408 s.

Konneveden kasvillisuutta on kartoitettu jo runsaan sadan vuoden ajan. Varhaisimpia kasvillisuuden tuntijoita ja kasvinäytteiden kerääjiä olivat lähinnä luonnontieteen opettajat, jotka keräsivät näytteitä koulujen kokoelmiin ja julkaisivat satunnaisia artikkeleja eri julkaisukanavissa. Suunnitelmallista kasviaineiston keruuta on toteutettu 2000-luvulla, jolloin Jyväskylän yliopiston Konneveden luonnontieteellisen tutkimusaseman (perustettu 1983) kesäkursseilla on kartoitettu ns. ruutumenetelmällä kasvien esiintymistä.

Nyt käsillä olevan teoksen aineistosta pääosa on kerätty vuosien 2016 ja 2021 välisenä aikana, jolloin peruskartan viiden neliökilometrin suuruisten ruudukkojen mukaan on tutkittu kaikkiaan 254 aluetta niin, että huomioon on otettu erilaisia kasvien elinympäristöjä edustavat ruudut. Lisäksi on tehty erilaisiin merkittäviin kasvuympäristöihin kohdistettuja täsmätutkimuksia.

Luontokuvausta

Kirjan teksti ja kuvasto lähtevät liikkeelle eri luontotyypeistä. Jääkauden jälkeisten muinaisjärvien pinnalta nousseet kalliomaastot muodostavat yhden selkeän kokonaisuuden. Järvimaisemat, joita Konnevedellä on runsaasti, tarjoavat omanlaisensa kasvuympäristön kuten myös järvien usein karuhkot luodot ja saaret. Konneveden seitsemän kosken reitti on merkittävä kasvuympäristökokonaisuus samoin kuin vaikkapa pienet lammet. Lähteet, purot, lehdot, letot, suot, korvet, rämeet ja eri metsätyypit tarjoavat kukin erilaiset elinmahdollisuudet eri kasvilajeille.

Myös ihmisen toiminta on muokannut luontoa ja mahdollistanut omanlaatuisten kasvien kotoutumisen. Vanhat kaskimaat, peltojen pientareet, haka-alueet, tienvarret ja pihat, jopa urheilukentät ja muokatut maanottoalueet ovat otollisia paikkoja uusille kasvilajeille, jotka kulkeutuvat ihmisen toiminnan myötä paikasta toiseen.

Tämä laajahko johdanto-osa on erinomainen tuki lukijalle (ja katselijalle), kun teoksessa lähdetään esittelemään noita kaikkia kuuttasataa eri kasvia ja niiden kasvuympäristöä. Kustakin kasvista tarjotaan paitsi suomenkielinen myös latinankielinen nimi, kasvuympäristön esittely, kasvin mahdollinen käyttötarkoitus, erityisominaisuudet kuten myrkyllisyys, esiintymisyleisyys/harvinaisuus ja mahdollinen uhanalaisuus sekä sijoittuminen Konneveden paikkatietoon.

Kasvien esittely onkin teoksen pääaihe. Kaikkiaan noin 280 sivulla tutustutaan konneveteläiseen kasvillisuuteen kaikissa mahdollisissa paikallisissa luontotyypeissä. Kasvit on ryhmitelty pääluokittain (sanikkaiset, paljassiemeniset, kaksisirkkaiset jne.) ja alaryhmittäin (ruusut, matarat, poimulehdet, tädykkeet jne.). Kirjan lopussa on aakkosellinen lajihakemisto niin suomen- kuin latinankielisten hakusanojen mukaan, joten kiinnostunut lukija voi etsiä haluamansa kasvin ja löytää sen osoitetulta sivulta.

Loppusivuilla on luettelo Konneveden tutkimusalueen uhanalaisista ja kokonaan hävinneistä lajeista sekä esitellään alueella esiintyvät valtakunnallisesti merkittävät kasvilajit. Huomio kiinnitetään myös luonnonsuojelukysymyksiin, Konneveden kansallispuistoon ja keskeisiin arvokkaisiin luontokohteisiin. Lisätietoa haluava saa sitä loppusivujen kirjallisuusluettelon kautta.

Kuvamateriaali

Teoksessa on kaikkiaan 724 valokuvaa. Luonnollisesti kustakin kartoitetusta kasvista on lähikuva, mutta mukana on myös todella upeita maisemallisia ja kasvuympäristökuvia. Kuvaajia on kaikkiaan yhdeksän. Eniten kuvia löytyy Veli Saaren kamerasta (299 kuvaa), paljon ovat ahkeroineet myös Erkki Alasaarela (166), Johanna Hallman (139) ja Reima Välivaara (127). Näin kaikki kirjoittajat ovat myös olleet päävastuussa kuvadokumentoinnista. Erkki Alasaarela, yksi kuvaajista, on myös vastannut teoksen tyylikkäästä taitosta. Kaikki nämä neljä ovat koulutukseltaan luonnontieteilijöitä, mikä takaakin teoksen korkean osaamistason.

Lopuksi

Teoksen otsikossa mainittu ”Nuottaruoho on kellokasveihin lukeutuva vesikasvi, joka kasvattaa lehtiruusukkeita järvien pohjiin… Nuottaruoho on kirkkaitten vähäravinteisten vesien luonteenomainen kasvi ja Suomen kansainvälinen vastuulaji. Se on runsas Konnevesi- ja Keitele -järvissä, jotka ovat sille suotuisat kasvuympäristöt. Nuottaruoho sopisikin erinomaisesti Konneveden kunnan nimikkolajiksi.”

Hieno teos!

Lassi Saressalo