Lisää vuorovaikutusta ja kuntayhteistyötä Kotiseutuliiton toimintaan

Kotiseutuliiton hallitus ja puheenjohtajat pitivät viikonloppuna seminaarin, jossa käytiin läpi maailman tilaa sekä sen heijastumista Kotiseutuliiton toimintaan sekä tarkasteltiin sitä, miten liitto toteuttaa omaa 2020 valmistunutta Rakkaudesta kotiseutuun strategiaansa. Keskustelun kohteina olivat lisäksi vuorovaikutus ja yhteistyö kuntien kanssa.

”Soten myötä sivistyspalvelut ja maankäyttö – kotiseututoiminnan kulmakivet – nousevat keskeiseksi osaksi kuntien toimintaa. Maahanmuutto tulee sodan seurauksena kiihtymään ja moninaisuuden tulisi näkyä liiton toiminnassa. Myös nuoria olisi tarpeen saada liiton hallintoon”, liiton hallituksen puheenjohtaja Sampo Suihko summasi tilannetta.

”Etätöihin siirtyminen jättää paljon tiloja tyhjilleen ja potentiaalisesti kansalaistoiminnan käyttöön. Käynnissä oleva sota Ukrainassa vaikuttaa moniin asioihin, luultavasti useampiin kuin tällä hetkellä arvaamme”, Suihko jatkoi.

Strategiaa pidettiin edelleen toimivana. Siinä listattavia toimia hiotaan edelleen mm. syksyllä järjestettävän jäsenkyselyn tulosten ja valtuuston ajatusten pohjalta.

Hyvä vuorovaikutus edellyttää ihmisten tuntemista

Yksi luupin alla olevista asioista oli vuorovaikutus, joka on yksi liiton tämän vuoden painopisteistä. Myös liiton valtuuston syyskokouksessa pyydettiin lisää vuorovaikutusta jäsenistön kanssa.

Miten tavoitetaan kenttä mahdollisimman laajasti, on liitolle iso haaste, johon etsittiin lääkkeitä mm. tarkemmin kohdennetusta viestinnästä.

Hyvän vuorovaikutuksen katsottiin edellyttävän ihmisten tuntemista. Olisi hienoa, jos yhdistykset kutsuisivat maakuntansa valtuutetun käymään. Pohdittiin myös pitäisikö jäsenille kertoa vielä nykyistä tehokkaammin, minkälaista kaikkea apua liitossa on tarjolla.

Vilkasta jäsenistön keskustelua syntyy mm. kaupunkiosatoimijoiden Facebook-ryhmässä. Liiton kaupunkityön jaosto herättää erityisesti jäsenten jäsenille tarjolla olevassa ryhmässä keskustelua joka tiistai. Pohdittiin että vastaavia ryhmiä voisi olla enemmänkin, ja kenttää olisi hyvä rohkaista niiden perustamiseen.  

Kulttuurikunnat erottuvat edukseen

Seminaarissa keskusteltiin myös kuntayhteistyöstä ja taloudesta. Miten onnistutaan perustelemaan kulttuurin merkitys, on kysymys, joka nousee jatkuvasti esiin. Kulttuurikunnat erottuvat kuntakentässä edukseen. Nämä kunnat hakevat aktiivisesti yhteistyötä yhdistysten ja vapaaehtoiskentän kanssa ja niiden myönteistä esimerkkiä on pidettävä esillä.

Yhdistysten kannattaa tähyillä yhteistyötä kunnan ja muiden paikallisten organisaatioiden, kuten seurakuntien kanssa. Oman kunnan strategiaa voi lukea sillä silmällä, löytyisikö sieltä tehtäviä, joihin voisi tarjota omaa asiantuntemusta. Asioita, jotka ovat kunnan strategian mukaisia, mutta joita kunta ei tee tai osaa tehdä omin voimin. Pohdittiin myös, mitä liitto voi tarjota tähän yhteistyöhön.

Kuntien kuntastrategioihin tulisi toisaalta saada kulttuuri mukaan. Kulttuurikasvatussuunnitelmat nähtiin yhdistysten mahdollisuutena tuoda omia sisältöjä mukaan kunnan toimintaan. Monet yhdistykset voivat jakaa kouluille kotiseutujen tuntemustaan ja kertoa, keitä kunnan asukkaat ovat.

Laki edellyttää kulttuurin saavutettavuutta, ja kotiseututoiminnan kannattaa pitää sitä esillä. On hyvä tuoda esiin matalan kynnyksen yhteisöllistä toimintaa, joka kutsuu myös maahanmuuttajat mukaan.

Kotiseutuliiton Rakkaudesta kotiseutuun -strategia www.kotiseutuliitto.fi/jarjesto/strategia-ja-saannot