Kulttuuritapahtuma on hyvä investointi

Uutinen
Trapetsitaiteilija Heidi Ilona Vartiosaari-päivillä 2018. Kuva: Pete Rantapää.

Yhteisöllisyys, verkostojen kehittyminen ja tekemisen meininki ovat silti usein tuotoksista arvokkaimmat kulttuurin itsensä ohella.

Voiko kulttuuri kehittää, on kysymys, jota harvoin pohditaan ääneen. ”Ei välttämättä”, toteaa Savitaipaleen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen, joka teki aikoinaan kulttuuritapahtumien taloudellisista vaikutuksista jo klassikkona pidetyn väitöskirjan Kunta ja kulttuurin talous.

Kunta voi pitää huolta siitä, että ilmapiiri on kulttuurimyönteinen. Se voi luoda edellytyksiä, auttaa verkostojen rakentamisessa, markkinoinnissa, rahoituksen hankkimisessa ja rakentaa kulttuurille tiloja. Onnistuneet kulttuuritapahtumat edellyttävät silti paikallisia ihmisia, jotka ryhtyvät toteuttamaan tapahtumaa omasta intohimostaan. Tarvitaan oma aito kulttuurinen perusta, jolle rakentaa.

Asiantuntijat ovat laajasti yksimielisiä siitä, että kulttuuritiloihin ja tapahtumiin kannattaa investoida. Lipputulot ovat vain yksi osanen kulttuuritapahtumien tuomista lukuisista kunnan elinvoimaa ja vireyttä tuottavista hyödyistä. Tapahtumien järjestäminen on merkittävä yhteisöllisyyttä lisäävä prosessi, ja lukuisat kulttuuritapahtumat lisäävät seudun viihtyisyyttä. Viihtyisät alueet houkuttelevat asukkaita ja osaavan työvoiman saatavuus puolestaan yrityksiä.

Kulttuuritapahtumilla on iso ja monitahoinen merkitys seudulle ja sen elävyydelle.  Jo pelkästään tapahtuman rakentamisella voi olla tärkeä vaikutus seudun asukkaiden, kuntaorganisaation ja yritysten väliselle yhteistyölle. Uusia tuttavuuksia, verkostoja ja yhteistyökuvioita kehittyy. Toiminnasta itsestään syntyy luovia kohtaamisia ja ideoita, uutta tekemisen meininkiä ja yhteisöllisyyttä. Tapahtuman järjestäminen voi olla ihmiselle tärkeä harrastus ja hyvinvoinnin lähde.

”Paikalliset kulttuuritapahtumat kiinnostavat usein omia asukkaita, ne luovat yhteisöllisyyttä ja niihin osallistumiseen on matala kynnys”, erikoistutkija Mervi Luonila Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporesta toteaa.

Syrjäseuduilla kulttuuritapahtumat tuovat kulttuuritarjontaa, jota voisi olla kunnan muulla tavalla kallista ja raskasta järjestää. Tapahtumien kirjo on laaja, mikä tekee kulttuuririennoista monipuolisia.

Monesti mukana on iso joukko vapaaehtoisia, eikä isoa määrää henkilökuntaa ja tiloja tarvita ympäri vuoden. Vaikka päätapahtumat olisivat maksullisia ja kalliita, liittyy isoihin tapahtumiin usein maksutonta oheisohjelmaa, joka parantaa kulttuurin saavutettavuutta ja demokraattisuutta. Tapahtumiin saattaa liittyä myös kursseja, joilla vieraileva tähti jakaa osaamistaan paikallisille harrastajille.

Festivaalien järjestäjät arvioivat itse, että ison kulttuuritapahtuman järjestäminen poikii seudulle muita kulttuuritapahtumia yhteistyöverkoston rakentumisen myötä.

Kulttuuritapahtumat ovat tuottoisia

Kulttuuritapahtuma on usein hyvä investointi kunnalle, vaikka mukaan laskettaisiin pelkästään sen tuottamat kylmät rahavirrat. Erityisen tuottoisia ovat sellaiset tapahtumat, jotka houkuttelevat matkailijoita muualta. Matkailijat majoittuvat, käyttävät seudun ravintoloita, kauppoja ja liikennevälineitä tai tankkaavat auton. On laskettu esimerkiksi, että Seinäjoen Tangomarkkinoiden yksi vieras käyttää keskimäärin yli 300 euroa rahaa alueella ja Ilmajoen musiikkijuhlien vieraskin yli satasen.

Luonila huomauttaa, että jo tapahtumien suunnitteleminen lisää usein seudulle matkustamista. Lisäksi tapahtumia varten hankitaan erilaisia tavaroita ja palveluita seudulta. Tapahtuman järjestäminen ja suunnittelu tuovat itsessään työpaikkoja.
Vaikutukset ovat niin moninaiset, että olisi hassua katsoa pelkästään lipputuloja tapahtuman onnistumisen mittarina.

Raha ei himmennä merkitystä

Savitaipaleen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen teki aikoinaan jo klassikkona pidettävän väitöskirjan Kunta ja kulttuurin talous kulttuuritapahtumien taloudellisista vaikutuksista. Kainulainen toteaa, että kulttuurin vaikutukset ovat yhteiskuntaa monin tavoin läpileikkaavia.

”Kulttuuri marginalisoi usein itseään omissa strategioissaan. Kulttuuri liittyy esimerkiksi kunnan brändiasioihin monella tavalla”, Kainulainen toteaa.

Monesti kulttuuri halutaan nähdä itseisarvoisena asiana ja sulkea pois sen muut merkitykset. Kulttuuritapahtuma voi olla hyvinkin tuottoisa investointi, eikä tuottoisuus millään tavalla vähennä tapahtuman itseisarvoista merkitystä. Välineellisyydestä tulee Kainulaisen mielestä ongelma vasta siinä vaiheessa, kun kulttuurilla nähdään vain ja ainoastaan välineellinen merkitys.

Kulttuurin tukemisen merkityksestä ollaan kunnissa nykyisin tietoisia. Isoimmat kiistat käydään siitä, millaista kulttuuria tuetaan ja kenen ehdoilla.

Paikallinen ja erilainen on kiinnostavaa

Kunnan imago tuo joillekin sanaparina mieleen kalliit mainostoimistot ja päälleliimatut tyhjät mainoslauseet, mutta maine on vahvassa kytköksessä talouden lisäksi seudun identiteettiin, ja sillä on merkitystä seudun asukkaiden kotiseutuylpeyteen ja haluun toimia asuinalueensa puolesta.

Onnistuakseen tapahtuman on kummuttuva aidosta paikallisesta kulttuurista, josta on mahdollista löytää erottautumisen aineksia. Menestyksen reseptiä ei voi hakea naapurikunnasta, vaan se pitää löytää omasta takaa. Toisaalta omia kulttuurisia vahvuuksia voi olla joskus itse vaikea nähdä. Se mikä itsestä näyttää ihan tavalliselta ja arkiselta, voi muualla näyttää hyvinkin omaperäiseltä ja kiinnostavalta.

Kulttuuri on tärkeä vetovoimatekijä

Tapahtumat muodostavat tärkeän osan paikkakunnan yleistä viihtyisyyttä ja kulttuurista rikkautta. Ne parantavat asukkaiden elämänlaatua, jolla on kasvava merkitys, kun yritykset tekevät päätöksiä toimipaikkojensa sijainnista. Ammattitaitoinen työvoima ei tyydy siihen, että elämä sujuu ja liikenne pelaa, vaan elinympäristön tulisi olla viihtyisä. Kulttuuritapahtumat ja inspiroiva kulttuuriympäristö nostavat elämänlaatua.

Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan dosentti ja kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Ari-Veikko Anttiroiko toteaa, että vapaaehtoisryhmien ja esimerkiksi kaupunginosan asukkaiden järjestämien tapahtumien vahvuus on niiden ankkuroituminen seutuun. Kytkös aitoon paikallisuuteen tekee niistä autenttisia ja siksi kulttuurimatkailun ja muunkin vetovoiman kannalta kiinnostavia.

”Jos paikallinen tapahtuma on vuosien myötä lisännyt tunnettuuttaan tai jos tällaisia tapahtumia on paljon, ne alkavat toki vahvistaa seudun imagoa. Tärkeää niissä on myös se, että näin paikallisia toimijoita saadaan osallistettua yhdessä tekemiseen ja yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen, mikä auttaa välillisesti paikallisen identiteetin vahvistamisessa”, Anttiroiko toteaa.

Tapahtumien markkinointiin käytettyä rahaa ei kannata nähdä pelkästään investointina tapahtuman onnistumiseen, vaan osana kunnan kokonaismarkkinointia.

Maine rakentuu pikkuhiljaa

Paikallisilla tapahtumilla on merkitystä myös kokonaisuutena.

”Tapahtumarikkaus ja festivalisaatio luovat alueelle erityistä tunnelmaa, elävyyttä, kulttuurista rikkautta ja antavat läsnä- ja yhdessäolon tunteen, jolla on suuri merkitys seudun imagon rakentamisessa”, Anttiroiko jatkaa.

Vaikutus imagoon riippuu paljolti siitä, kuinka merkittävistä tapahtumista on kysymys, miten ne ovat ylittäneet uutiskynnyksen ja miten niitä markkinoidaan seudun ulkopuolisille kohderyhmille.

”Paikallisten tapahtumien imagovaikutus syntyy joka tapauksessa varsin hitaasti, vuosikymmenien kuluessa”, Anttiroiko lisää.

Pikavoittoja paikalliset tapahtumat eivät tosiaan aina tuo. Pori Jazzia käytetään usein esimerkkinä onnistuneesta tapahtumasta, joka parantaa seudun vireyttä monella tavalla. Alku ei ollut Porissakaan helppo.

”Alkuvuosina kaupunkilaiset lähtivät pois tapahtuman aikaan, koska siitä tuli kaikenlaisia lieveilmiötä, kuten melua”, Luonila kertoo.
Sittemmin paikallisten asukkaiden asenteet ovat kääntyneet positiivisemmiksi. Siihen on vaikuttanut erityisesti järjestäjien yhteistyö asukkaiden kanssa ja pyrkimys yhteishengen luomiseen. Esimerkiksi paikallisten urheiluseurojen ja niiden mukana vapaaehtoistyöntekijöiden mukaan ottamisella tapahtuman järjestelyihin on ollut keskeinen merkitys sille, että paikalliset ottivat tapahtuman omakseen.

”Meillä on paljon tämäntyyppistä tapahtumatoimintaa. Kun katsoo suomalaista kesää, joka niemessä ja notkelmassa on jokin kesätapahtuma,
Luonila toteaa.

Mikä merkitys niillä on onnellisuudelle ja hyvinvoinnille, on kysymys, joka kaipaa vielä tutkimusta.

Tyhjästä ei kannata nyhjäistä

Jos tapahtumilla on paljon myönteisiä vaikutuksia ja hallittavissa olevia negatiivisia seurauksia, millä tavalla niitä kannattaisi sitten tukea ja kulttuurielämää kehittää?

Anttiroiko toteaa, että tapahtumat ovat niin moninaisia, ettei yleispätevää vastausta kysymykseen ole. Kunnan kannattaa kysyä sitä tapahtumanjärjestäjiltä itseltään.

Yhtenä yleisperiaatteena tukipäätöksissä voisi olla se, että tuetaan erityisesti niitä tapahtumia, jotka kytkeytyvät paikkakunnan omiin vahvuuksiin ja instituutioihin.
Meillä on joukko pieniä paikkakuntia, joilla on Anttiroikon mielestä tällaisia edellytyksiä: esimerkiksi Ypäjä hevospitäjänä, Sastamala kirjakaupunkina, Kaustisen kansanmusiikki, Kuhmon kamarimusiikki, Kalajoen hiekkasärkät ja Ranuan eläinpuisto.

Tällaisissa tapauksissa on todennäköisesti parhaat mahdollisuudet yhdistää synergisesti tapahtumat paikkakunnan muihin vahvuuksiin, jolloin myös yleiset mahdollisuudet vaikuttaa seudun tai paikkakunnan imagoon paranevat.

”Yksittäinen tapahtuma harvoin nousee kansalliseen tietoisuuteen, mutta yhdessä muiden vetovoimatekijöiden ja kulttuurin tuotosten kanssa tilanne on toinen”, Anttiroiko toteaa.

Suomen Kotiseutuliitto / Anna-Maija Halme

Artikkeli on julkaistu alunperin Kotiseutupostissa 3/2019.