Kotiseututyön korkein tunnustus kahdeksalle kotiseututyössä ansioituneelle

12.8.2017 Tiedote

Suomen Kotiseutuliiton tiedote

Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt kotiseututyön ansiomitalin kahdeksalle henkilölle. Ansiomitalit luovutettiin Jyväskylän Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalassa lauantaina 12. elokuuta.

Ansiomitali on Kotiseutuliiton korkein tunnustuksen osoitus, jota on myönnetty vuodesta 1953 alkaen. Mitalin myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä.

Mitalin saivat Synnöve Bergholm-Kullström Loviisasta, Hannu Luotola Saarijärveltä, Anita Mikkonen Saarijärveltä, Erkki Mikkonen Sotkamosta, Jaakko Ojala Köyliöstä, Kari Tervo Sotkamosta, Toini Vinha Sotkamosta ja Ditte Winqvist Muuramesta.

Ansiomitalistit. Kuvassa vasemmalta Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander, Kotiseutuliiton valtuuston varapuheenjohtaja Irja-Kaisa Lakkala, Kotiseutuliiton valtuuston puheenjohtaja Janne Vilkuna sekä mitalistit: Synnöve Bergholm-Kullström, Ditte Winqvist, Hannu Luotola, Toini Vinha, Jaakko Ojala, Erkki Mikkonen, Anita Mikkonen ja Kari Tervo. Kuva: Anna Tiainen.
Ansiomitalistit. Kuvassa vasemmalta Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander, Kotiseutuliiton valtuuston varapuheenjohtaja Irja-Kaisa Lakkala, Kotiseutuliiton valtuuston puheenjohtaja Janne Vilkuna sekä mitalistit: Synnöve Bergholm-Kullström, Ditte Winqvist, Hannu Luotola, Toini Vinha, Jaakko Ojala, Erkki Mikkonen, Anita Mikkonen ja Kari Tervo. Kuva: Anna Tiainen.

Mitalistien esittelyt:

Amanuenssi Synnöve Bergholm-Kullström, kotipaikka Loviisa, Uusimaa
Porvoon museossa maakunta-amanuenssina työskentelevän Synnöve Bergholm-Kullströmin toimiminen Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa ja Vuoden kotiseututeos -raadissa on tuonut hänelle koko valtakunnan kattavan näkemyksen paitsi kotiseututyöstä myös – ja etenkin – kotiseutukirjallisuudesta. Raadissa työskennellessään Bergholm-Kullström on osallistunut kotiseutukirjallisuuden näkyväksi tekemiseen valtakunnan tasolla. Hän on toiminut aktiivisesti kotiseutujulkaisujen puolestapuhujana myös raadin ja valtuuston jäsenyytensä jälkeen. Synnöve Bergholm-Kullströmin ansiot valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Prikaatikenraali evp Hannu Luotola, kotipaikka Saarijärvi, Keski-Suomi
Hannu Luotola on tehnyt kotiseututyötä muun muassa Saarijärvi-Seurassa puheenjohtajana sekä koostamalla yhdistyksen 60-vuotishistoriikin. Luotola on aktiivisesti ja yhteistyöhakuisesti vakiinnuttanut kotikaupunkinsa ja alueen lukuisten yhdistysten välisen vuoropuhelun sekä edistänyt kotiseututyötä myös maakunnan tasolla. Valtakunnallinen vaikuttaminen kotiseutuliikkeen linjauksiin Suomen Kotiseutuliiton valtuustossa ja etenkin toiminta Vuoden kotiseututeko -raadissa on tuonut Luotolalle hyvän näkemyksen kotiseututyöstä ja mahdollisuuden osallistua sen kehittämiseen myös valtakunnan tasolla. Hannu Luotolan ansiot on katsottu erittäin merkittäviksi niin paikallisessa, maakunnallisessa kuin valtakunnallisessa kotiseututyössä.

Maakuntaneuvos, filosofian tohtori Anita Mikkonen, kotipaikka Saarijärvi, Keski-Suomi
Keski-Suomen maakuntajohtajana vuosina 2002–2016 työskennellyt Anita Mikkonen on tuonut kotiseututyötä näkyvästi esiin paitsi maakunnassaan Keski-Suomessa myös valtakunnan tasolle saakka. Hän on omalla esimerkillään ollut vahvistamassa kotiseututyön merkitystä kaikille maakuntien liitoille. Anita Mikkosen johdolla Keski-Suomen liitto on pitänyt aktiivisesti ja säännöllisesti yhteyttä kotiseututyötä tekevien maakunnan yhdistysten kanssa. Anita Mikkosen ansiot kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi niin maakunnallisesti kuin valtakunnan tasolla.

Toimiupseeri evp, yrittäjä Erkki Mikkonen, kotipaikka Sotkamo, Kainuu
Erkki Mikkosen etenkin sotahistoriaan liittyvä kotiseudun tutkimus- ja opastustoiminta on ollut valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin merkittävää. Hän on vuosien saatossa harjoittanut perinteenkeruuta, laatinut lukuisia kotiseutukirjoja sekä tehnyt kotiseutuasiaa tunnetuksi mm. luennoimalla ja järjestämällä kotiseuturetkiä. Erityisesti mainittakoon kotiseudun sotahautojen etsintätyö ja siihen liittyvät matkat myös kansainvälisten tutkijoiden ja asianharrastajien kanssa. Mikkonen on myös Sotkamon Makasiinimuseon keskeinen kehittäjä ja hoitaja. Erkki Mikkosen ansiot etenkin paikallisessa ja maakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Valokuvaaja Jaakko Ojala, kotipaikka Köyliö, Säkylä, Satakunta
Liki 60 vuotta kestäneen valokuvaajan uransa aikana Jaakko Ojala on tallentanut etenkin katoavia käsityöammatteja sekä tallentanut ja toimittanut kuvia kymmeniin kotiseutukirjoihin. Ojala on ollut myös tekemässä kotiseutuaiheisia lyhytelokuvia, kerännyt tuhansia valokuvia Köyliön kuva-arkistoon sekä kartuttanut eri museoiden kuvakokoelmia. Syyskuussa 80 vuotta täyttävä Jaakko Ojala kuvaa tänä vuonna kolmen eri kotiseutumuseon esinekokoelmat ja kuvittaa paraikaa kotiseudun perinneruokia käsittelevää teosta. Jaakko Ojalan ansiot etenkin paikallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Arkkitehti Kari Tervo, kotipaikka Sotkamo, Kainuu
Kari Tervo on paitsi aktiivinen kotiseutuyhdistystoimija myös koko maakunnan kulttuuriympäristöjen tutkija ja tallentaja. Tervo on myös valtakunnallisesti tunnettu hirsirakentamisen ja -korjaamisen asiantuntija, jonka keräämää tietotaitoa hyödynnetään jatkuvasti kotiseututyössä eri puolilla maatamme. Yhdistystoiminnassa hän on osallistunut aktiivisesti kirjahankkeisiin ja luentoihin, vetänyt vanhojen rakennusten korjauskursseja sekä laatinut ympäristö- ja rakennustutkimuksia. Tervo on myös vastannut alueen kotiseutumuseon sisällöllisen kehittämisen johtamisesta. Kari Tervon ansiot niin paikallisessa kuin maakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Filosofian maisteri, yrittäjä Toini Vinha, kotipaikka Sotkamo, Kainuu
Toini Vinhan arvostettu ja monipuolinen kotiseututyö on jatkunut jo yli 40 vuoden ajan. Vinha on toiminut paitsi kotiseutuyhdistyksessään monissa eri tehtävissä, myös maakunnan tasolla aktiivisena toimijana niin paikallis- ja maakuntamuseoissa kuin paikallis- ja maakuntalehdissä. Vinha on tehnyt elämäntyönsä Sotkamon ja Kainuun kotiseututietouden ja -ymmärryksen sekä seudun kotiseuturakkauden edistämiseksi. Vinhan julkaisutoiminta käsittää kymmeniä kotiseutujulkaisuja. Hän on myös uranuurtaja kotiseutuhenkisten tuotteiden kehittäjänä. Toini Vinhan ansiot niin paikallisessa kuin maakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Erityisasiantuntija Ditte Winqvist, kotipaikka Muurame, Keski-Suomi
Ditte Winqvist tunnetaan paitsi pitkäaikaisena Kuntaliiton kulttuuriasioiden eritysasiantuntijana myös pitkäaikaisena Suomen Kotiseutuliiton valtuuston asiantuntijajäsenenä. Hän on vuosien saatossa edesauttanut valtakunnan tasolla Kotiseutuliiton ja Kuntaliiton välistä vuoropuhelua, sekä kentän tasolla kotiseutuyhdistysten ja kuntien välistä yhteistyötä. Winqvist on tuonut vahvaa asiantuntemustaan myös Kotiseutuliiton edunvalvontatyöhön. Ditte Winqvistin ansiot etenkin valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Lisätietoja:

Suomen Kotiseutuliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander, puh. 040 805 4455, etunimi.sukunimi@jyu.fi

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, puh. 040 733 7033, etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi

Suomen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander, puh. 045 1509 109, etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi

 

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö ja Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Kotiseutuliitto on aktiivinen paikallisuuden puolestapuhuja, joka edistää monimuotoista suomalaista kulttuuria ja paikalliskulttuurien arvostusta, kehittää ja tukee kotiseututyötä sekä vaikuttaa yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun. Kotiseutuliiton jäsenkentässä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.

Valtakunnalliset kotiseutupäivät on Suomen Kotiseutuliiton ja kotiseututyön vuotuinen päätapahtuma, joilla käsitellään kotiseututyön ajankohtaisia aiheita ja esitellään järjestäjäaluetta. Päiviä on järjestetty vuodesta 1949 lähtien joka vuosi eri puolilla Suomea.

Tänä vuonna Jyväskylässä Valtakunnallisten kotiseutupäivien teema on Kotiseutu liikkeessä – on the move! Keski-Suomessa päiviä on vietetty kaksi kertaa aiemmin: Vuonna 1967 päivät järjestettiin Keuruulla, ja vuonna 1983 Hankasalmen, Konneveden ja Laukaan kunnat, kotiseutuyhdistykset sekä Keski-Suomen maakuntaliitto järjestivät päivät teemalla Rakennettu ympäristö – perinne ja luovuus. Vuoden 2018 päivät pidetään Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa.

Jyväskylän Valtakunnallisten kotiseutupäivien ohjelma on julkaistu osoitteessa www.jyvaskyla.fi/kotiseutupaivat.

Kotiseutupäivien tapahtumia ja uutisia voi seurata liiton nettisivuilla www.kotiseutuliitto.fi sekä sosiaalisessa mediassa:
www.facebook.com/kotiseutupaivat

https://instagram.com/kotiseutuliitto
www.flickr.com/photos/kotiseutuliitto

Apunanne myös liiton tiedottaja Elina Kuismin, puh. 050 440 9411, etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi.