Kotiseututyön ansiomitali myönnetty yhdeksälle ansioituneelle kotiseutuihmiselle

Suomen Kotiseutuliitto on luovuttanut korkeimman tunnustuksen osoituksensa, kotiseututyön ansiomitalin, yhdeksälle eri puolilla Suomea ansioituneelle kotiseutuihmiselle. Mitalin saivat Asko Hankilanoja Pieksämäeltä, Raija Ikonen Leppävirralta, Helinä Mäenpää Jyväskylästä, Sampo Purontaus Kokkolasta, Tuula Salo Helsingistä, Riitta Vanhatalo Kirkkonummelta, Sakari Viinikainen Kouvolasta, Ari Vilén Aurasta ja Raino Ojansivu Pyhtäältä. Ojansivu kuoli kesäkuussa vain päivä mitalipäätöksen tekemisen jälkeen.

Suomen Kotiseutuliiton hallitus myöntää Kotiseututyön ansiomitaleja vuosittain korkeintaan kymmenen. Mitalin myöntäminen edellyttää saajalta maakunnallisia tai valtakunnallisia ansioita tai erittäin merkittäviä ansioita paikallisessa kotiseututyössä.

Mitalit jaettiin Valtakunnallisten kotiseutupäivien juhlagaalassa lauantaina 9. syyskuuta. Gaala järjestettiin Kotkan konserttitalossa, joka toimi aikanaan työväentalona. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan entisen seurantalon ovat suunnitelleet Eliel Saarinen ja Herman Gesellius.

Hankilanoja, Asko

rehtori (eläkkeellä), Pieksämäki

Asko Hankilanoja on tehnyt työuransa Pieksämäellä opettajana ja rehtorina. Hän on toiminut Pieksämäen seudun nimistön kerääjänä koko 2000-luvun ajan. Pieksämäki-Seuran puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2012 lähtien. Hankilanoja on erityisen ansioitunut vapaaehtoistoimija, joka toimii vahvassa yhteydessä Pieksämäen kaupungin, eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Hän on myös nostanut pelimannimusiikin roolia ja merkitystä paikkakunnalla. Hankilanoja on ollut mukana järjestämässä kotiseutunäyttelyjä mm. kulttuurikeskus Poleenissa ja Iso-Pappilan vintillä. Hankilanojan kädenjälki näkyy myös Pieksämäen kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelmassa “Aikamatka Pieksämäellä” -esityksen muodossa. Hän tekee merkittävää seudullista ja alueellista kotiseututyötä sekä laajaa yhteistyötä kaupunkiorganisaation kanssa.

Hankilanojan ansiot paikallisessa ja maakunnallisessa kotiseututyössä ja kulttuuriperintökasvatuksessa on katsottu erittäin merkittäviksi.

Ikonen, Raija

eläkeläinen, Leppävirta

Raija Ikosen pitkäjänteinen työ kylien ja kotiseutujen puolesta on kestänyt jo likimain viisikymmentä vuotta. Kylätoiminta, maa- ja kotitalousseurat, muu yhdistystoiminta, vapaaehtoinen pelastuspalvelu – nämä kaikki ovat kuuluneet hänen elämäänsä jo 1970-luvulta lähtien. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n ja Suomen kylätoiminta ry:n kautta Ikosen toiminta on laajentunut maakunnalliseen ja valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Leppävirran kunnan työ- ja luottamustehtävissä Raija Ikonen on toiminut mm. kansalaisopistolla sekä kyläneuvostossa. Ikonen on ollut perustamassa mm. Näädänmaan ja Soinilansalmen kylätoimikuntia sekä sittemmin Soinilansalmen kyläyhdistys ry:tä. Aktiivinen työ kylissä ja paikallisilla kylätaloilla jatkuu edelleen.

Ikosen ansiot paikallisessa, maakunnallisessa ja valtakunnallisessa kotiseutu- ja kylätoiminnassa on katsottu erittäin merkittäviksi.

Mäenpää, Helinä

viestintäjohtaja (eläkkeellä), Jyväskylä

Helinä Mäenpää on tehnyt elämäntyönsä Jyväskylän kaupungin palveluksessa, josta 33 viimeisintä vuotta kaupungin tiedottajana, -viestintäpäällikkönä ja -johtajana. Hän on vaikuttanut merkittävästi Jyväskylän kaupungin omaleimaisuuden, paikallisuuden ja paikallisten kotiseututunteen vahvistamiseen. Mäenpää on toiminut aktiivisesti paikallisen kulttuurielämän luottamustehtävissä sekä nuorisoseuratoiminnassa kansantanssin parissa. Valtakunnallisissa luottamustoimissa hän on ollut viestintäalan järjestössä sekä parhaillaan Kotiseutuliiton kaupunkijaostossa. Jyväskylä-Seuran puheenjohtajana Mäenpää on edistänyt merkittävästi seuran toiminnan kehittymistä ja näkyvyyttä paikkakunnalla.

Mäenpään ansiot paikallisessa ja alueellisessa kotiseutu- ja nuorisoseuratoiminnassa on katsottu erittäin merkittäviksi.

Ojansivu, Raino

s. 8.10.1945, k. 14.6.2023, yrittäjä, merkonomi, järjestöaktiivi, Pyhtää

Raino Ojansivu oli pitkäaikainen Kotiseutuliiton valtuutettu Kymenlaaksosta, Pyhtää-Seuran perustajajäsen ja puheenjohtaja. Hän toimi yrittäjänä ja oli erittäin aktiivinen kotiseututoimija myös muiden järjestöjen ja yhteiskunnallisten tehtävien kautta. Ojansivu oli mukana perustamassa monia yhdistyksiä mm. liikunnan, yrittäjätoiminnan ja sukututkimuksen saroilla, ja myös toimi niissä aktiivisesti vuosikymmeniä. Ojansivu palkittiin toimistaan mm. Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1. luokan ansiomitalilla kultaisin ristein (v. 2003) ja Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristillä (v. 2021). Ansioistaan hänet kutsuttiin myös itsenäisyyspäivän vastaanotolle Linnan juhliin vuonna 2017.

Erityisen kunnostautunut Ojansivu oli kotiseututyössä. Hänelle myönnettiin kotiseututyön ansiomitali vain päivää ennen hänen kuolemaansa. Ojansivu olisi arvostanut mitalia, ja on traagista, ettei tieto mitalista häntä ehtinyt saavuttaa. Ojansivu kuoli kesäkuussa Kouvolassa pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana 77-vuotiaana. Hänen muistokseen pidettiin hiljainen hetki Kotiseutuliiton vuosikokouksessa Kotkassa.

Ojansivun ansiot paikallisessa, maakunnallisessa ja valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Purontaus, Sampo

kulttuuritoimenjohtaja, Kokkola

Sampo Purontaus on toiminut Kokkolan kaupungin kulttuuritoimenjohtajana vuodesta 1988 lähtien. Työssään ja luottamustoimissaan mm. Suomen Kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan jäsenenä, Kaustisen Kansanmusiikkijuhlien hallituksen jäsenenä sekä Kotiseutuliiton valtuustossa ja hallituksessa hän on vaikuttanut erittäin merkittävästi kotiseututyön rooliin, suuntaan ja näkyvyyteen paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Kotiseutuliitossa Purontaus toimi useita vuosia hallituksen varapuheenjohtajana, veti päälinjajaostoa sekä oli keskeisesti mukana strategiatyössä ja kestävän kehityksen jaostossa. Edelleen hän toimii neuvonantajana Kotiseutuliiton kestävän kehityksen työssä.

Purontauksen ansiot paikallisessa, maakunnallisessa ja valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Salo, Tuula

FM, Helsinki

Tuula Salo on ollut mukana kaupunginosatoiminnassa erityisesti Helsingin Haagassa 2000-luvun alkupuolelta lähtien, toimien mm. Pro Haaga ry:n puheenjohtajana ja Haagalainen-lehden päätoimittajana. Haagan kaupunginosatoiminnan kautta hän tuli mukaan myös Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n Helkan toimintaan: hallituksen jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi sekä monenlaisiin projekteihin. Kotiseutuliitossa Salo on toiminut sekä valtuuston jäsenenä että varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä ja kaupunkityön jaostossa eri rooleissa, jaoston puheenjohtajana vuosina 2016-2022. Lisäksi hän on ollut jäsenenä talous- ja säätiötyöryhmässä, strategiatyöryhmässä ja talousjaostossa. Salo on toiminut aktiivisesti ja vuosikausia myös toisen kotiseutunsa Porvoon Piirlahden Kyläyhdistyksen / Pirlax Byaföreningenin sihteerinä sekä yhtenä kyläyhdistyksen historiateoksen kirjoittajana.

Salon ansiot paikallisessa, alueellisessa ja valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Vanhatalo, Riitta

johtaja, Kirkkonummi

Riitta Vanhatalo toimi Kotiseutuliiton toiminnanjohtajana lähes kymmenen vuoden ajan. Toiminnanjohtajan tehtävässään hän uudisti liiton toimiston työtä ja verkostoitui laajasti moninaisten kulttuuriperintökentän toimijoiden kanssa. Kotiseutuliiton painoarvo ja näkyvyys alalla lisääntyi entisestään. Vanhatalo oli jäsenenä useissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa Kotiseutuliiton edustajana, mm. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden valtuuskunnassa, Turun kirjamessujen päätoimikunnassa, Kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanoryhmässä, Suomen Kansallispukujen Ystävät ry:n hallituksessa, opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuoden ohjausryhmässä sekä niinikään ministeriön asettamassa kulttuuriperintöalan neuvottelukunnassa.

Tänä vuonna julkistetun kulttuuriperintöstrategian työstämisessä Vanhatalo oli keskeisesti mukana opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän jäsenenä. Kaiken edellä mainitun lisäksi Vanhatalo on ollut mukana monissa kotiseututyötä kehittävissä hankkeissa, niitä johtaen ja toteuttaen.

Vanhatalon ansiot maakunnallisessa ja valtakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Viinikainen, Sakari

opetusneuvos, Kouvola

Sakari Viinikaisen ansiot kotiseututyön saralla koostuvat monenlaisista toimista. Hän on työskennellyt vuosikymmeniä monipuolisessa kotiseutu- ja kulttuuritoiminnassa erilaisten yhdistysten, järjestöjen, kunnallisten luottamustehtävien ja medioiden parissa Kouvolassa ja Kymenlaaksossa. Viinikainen on ollut laajasti mukana julkaisutoiminnassa julkaisten useita kotiseutuaiheisia, paikallishistoriaa ja -tietoutta käsitteleviä kirjoja sekä kirjoittaen lehtijuttuja ja kolumneja paikallishistorian teemoista. Hän on suosittu esitelmien pitäjä ja paljon käytetty asiantuntija Kouvolan historiaa ja Kymenlaaksoa laajemminkin käsittelevissä jutuissa. Viinikainen on tehnyt merkittävän työn kotiseutunsa hyväksi myös Kouvola-seuran puheenjohtajana vuodesta 2008 lähtien. Hän on hoitanut lukematonta määrää erilaisia luottamustehtäviä ja saanut merkittävän määrän ansaittuja huomionosoituksia.

Viinikaisen ansiot paikallisessa ja maakunnallisessa kotiseututyössä on katsottu erittäin merkittäviksi.

Vilén, Ari

tietokirjailija, sukututkimuksen opettaja, Aura

Ari Vilénin useita vuosikymmeniä jatkunut työ oman kotiseudun parhaaksi kattaa monenlaiset yhdistysten perustamis- ja luottamustehtävät, museo- ja retkioppaan hommat sekä runsaasti talkootyötä näyttelyjen ja kesäkahvilan eteen. Hän on ollut juhlapuhujana, esitelmöitsijänä ja juontajana lukuisissa kulttuuritapahtumissa, kotiseutu- ja sukujuhlissa. Vilén on toiminut sukututkimuksen opettajana useilla paikkakunnilla Varsinais-Suomessa. Hän on hoitanut monia kunnallisia luottamustehtäviä sekä kirjoittanut lukuisia historiikkeja, artikkeleja ja lehtijuttuja paikallishistoriasta ja sukututkimuksesta. Museokokoelman keräämisen Vilén aloitti 9-vuotiaana, ja yksityinen Veräjänkorvan museo Aurassa on hänen perustamansa sekä vuosikymmeniä hoitamansa. Vilén on saanut useita tunnustuksia ja huomionosoituksia toimistaan sukututkimuksen, museo- ja kotiseututyön parissa.

Vilénin ansiot paikallisessa ja maakunnallisessa kotiseututyössä ja sukututkimuksessa on katsottu erittäin merkittäviksi.